- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1801-1802

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylä-Karjalan rovastikunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1801

(Fond du Lac), Ke\veenaw bay ja Tequamenen
liay. Niemistä on huomattavin Ke\veenaw-niemi
(ks. Kuparisaari). Lahdet edustasaarineen
antavat suojaa laivoille järvellä usein vallitsevien
ankarain myrskyjen aikana. Y:n vesi on
kylmää ja kirkasta. — Y:n rannikoilla on
rikkaita-kivihiili- ja rauta-alueita sekä, etenkin
etelärannikolla, maapallon tuottavimpia
vaskikai-voksia. Säännöllistä vuorityötä on harjoitettu
v :sta 1845 lähtien. m. e. n.

Ylä-Karjalan rovastikunta käsittää Liperin,
Polvijärven, Kuusjärven, Kontiolahden, Joensuun,
Pielisensuun, Kaavin, Nurmeksen, Valtimon,
Rautavaaran, Pielisjärven ja Juuan seurakunnat
Savonlinnan hiippakuntaa.

Yläkuu, uusi kuu, ks. K u u.

Yläkäsite (log.) on kategorisessa päätelmässä
(ks. Kategorinen) se käsite, joka tulee
päätöslauseen predikaatiksi ja sisältyy myöskin
ylälauseeseen, joko sen predikaattina tai sen
subjektina. Se on tavallisesti ,,ylin" eli yleisin
niistä käsitteistä, jotka ovat premissein ja
päätöslauseen subjekteina ja predikaatteina
(vrt. Päätelmä).

Yläköngäs (norj. 0vre Storfossen),
suurehko koski Tenojoessa 21 km yläpuolella
Utsjoen suuta (Onnelaa), n. 9 km alapuolella
Levojoen tunturitupaa. Mainio
lohenonginta-paikka. L. H-nen.

Ylälause (log.), ks. Päätelmä.

Ylälehdet, kukintoon kuuluvat lehdet, jotka
ovat pienemmät ja rakenteeltaan sekä
muodoltaan yksinkertaisemmat kuin tavalliset
kasvu-lehdet. Tav. ne ovat ruodittomia ja useinkin
vain lehtikannasta muodostuneita. Monasti ne
ovat toisen värisiä kuin tavalliset kasvulehdet.
Y. sijaitsevat joko kukkaperien tyvellä t.
kukka-perillä; tiheäkukkaisissa kukinnoissa (mykerö,
sarja) ne varsinkin ennen kukkien aukeamista
ympäröivät koko kukintoa. Erilaisia y:iä ovat
suojuslehdet, esilehdet, kehtosuomut y. m.

Yläne. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Maskun kihlak., Pöytyän-Yläneen-Oripään
nimis-miesp.; kirkolle Auran rautatieasemalta 33 km.
Pinta-ala 335,3 km2, josta viljeltyä maata (1910)
3,998 ha (siinä luvussa luonnonniityt 711 ha,
puutarha-ala 11 ha). Manttaalimäärä 20 5/6,
talonsavuja 66, torpansavuja 204 ja muita
savuja 351 (1907). 3,258 as. (1915). 652
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
428:11a (1901). 426 hevosta, 1,438 nautaa (1914).
— Kansakouluja 4 (1917). Kunnanlääkäri
yhteinen Pöytyän ja Oripään kanssa, samoin
kunnansairaala. — Teollisuuslaitoksia: Heinijoen saha
ja mylly; Himolan saha ja mylly; Lehtosen
saha; Vanhankartanon ja Tourulan myllyt;
Uudenkartanon osuusmeijeri. — Vanhoja
kartanoita: Vanhakartano (1. Yläneen kartano) ja
Tourula. — 2. Seurakunta,
konsistorilli-nen, Turun arkkihiippak., Mynämäen rovastik.;
Pöytyään kuulunut kappeli, perustettu jo ennen
v:tta 1392, määrättiin erotettavaksi omaksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 3 p:ltä maalisk.
1875, mikä toteutui 1 p. toukok. 1879. Kirkko
puusta, rak. 1782. L. II-nen.

Yläoikeus ks. Ylioikeus.

Ylä-Pfalz /-pfalts], hallintopiiri
Koillis-Baierissa, Tonavan lisäjoen Naabin ympärillä;
9,657 km2, 599,461 as. (1910), 62 km2:llä. —

1802

| Jokilaaksojen hedelmällinen maa tuottaa
runsaita vehnä- ja ohrasatoja; myös
humalanvilje-lys on melkoinen. Vuorityö antaa rautamalmia.
Rautateollisuuden lisäksi on huomattava
lasiteollisuus. — Pääkaupunki on Regensburg. vrt.
B a i e r i. M. E. II.

Ylä-Saksa, vastakohtana Ala-Saksalle,
käsittää ylisen Reinin ja ylisen Tonavan varren maat
Main-virran eteläpuolella, siis Elsassin, Badenin,
Wiirttembergin ja Baierin sekä, laajemmassa
merkityksessä, Itävalta-Unkarin Alppimaat.

Yläsaksa ks. Saksan kieli ja
kirjallisuus, palsta 613 ja seur.

Ylä-Senegal ja Niger ks. Ranskan
Ylä-Senegal ja Niger.

Yläsävelet ks. Alikvotsävelet.

Ylätasanko (ransk. plateau), suhteellisesti
tasainen, laaja alue, jonka korkeus on ainakin
250 m yi. merenp. Usein ympäröivät
ylätasan-koa reunavuoret. Euroopan tyypillisimpiä
ylä-tasankoja ovat Kastilian y:t (600 m yi. merenp.).
Maailman suurimmista y:ista mainittakoon
Iraa-nin y. (1,200 m), Tibet (n. 4,000 m) ja
Meksikon y. (2,200 m), jotapaitsi suurin osa Afrikkaa
on y:ja (Sudan, Etelä-Afrikka). M. E. II.

Ylä-Tunguska ks. A n g a r a.

Ylä-ääni ks. Ääni.

Ylöjärvi. 1. Kunta, Hämeen 1., Pirkkalan
kihlak., Pirkkalan-Ylöjärven nimismiesp.;
kirkolle Epilän rautatiepysäkiltä 7 km, Tampereelta
14 km. Pinta-ala 173,7 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 3,628 ha (siinä luvussa luonnonniityt
471 ha, puutarha-ala 14 ha). Manttaalimäärä
23,»292. 3,557 as. (1914) ; 642 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 386:11a (1901).
427 hevosta, 1,412 nautaa (1914). -—
Kansakouluja 4 (1918). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia : Lielahden selluloosatehdas, Niemen
höyrysaha, Vahantaniemen saha ja tiilitehdas. -—
Vanhoja kartanoita: Lielahti, Teivaala, Räikkä,
Runsas ja Mäkkylä. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Porvoon liiippak., Tampereen
rovastik.; perustettu Pirkkalaan kuuluvana
saarnahuonekuntana kunink. käskykirj. 28 p:ltä
heinäk. 1779 (nimi oli alkuaikoina „Peräkunta"),
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi
sen. päät. 27 p:ltä maalisk. 1895, mikä toteutui
1 p. toukok. 1899. Kirkko puusta, rak. 1848-50.

L. U-nen.

Ylösnousemus ks. Eskatologia, palsta
830.

Ymer ks. Y m i r.

Ymer, maantieteellinen aikakauskirja, jota
v:sta 1881 Tukholmassa julkaisee ,,Svenska
säll-skapet för antropologi och geografi".

Ymir, skandinaavien taruissa esiintyvä
alku-olento, ensimäisten jättiläisten isä. Nukkuessaan
hikosi hän ja silloin kasvoi hänen vasemman
käsivartensa alta mies ja vaimo. Y:n surmasivat
Odin, Vili ja V<s. Hänen haavoistansa vuoti niin
paljon verta, että siihen hukkui n. s.
jääjättiläis-ten suku, lukuunottamatta yhtä, joka pelastui
perheineen astumalla ruuheensa. Y:n verestä
tehtiin sitten meri ja sisäjärvet, maa luotiin lihasta,
kalliot luista ynnä kivistöt hampaista,
taivaan-laki pääkallosta ja pilvet aivoista sekä puut
hiuksista. — Nämä kuvittelut perustuvat
Raamatun alkukertomusten keskiaikaisiin
muodostelmiin. Alkuperäinen syvyys käsitettiin persoonalli-

Ylä-Karjalan rovastikunta—Ymir

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0931.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free