Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yrittäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1813
Yrittäjä—Yrjö
1814
pääelinkeinona 288:11a (1901). 285 hevosta, 1,286
nautaa (1914). — Kansakouluja 4 (1917).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Ypäjän höyrysaha
ja mylly; Kartanonkylän saha ja sähkölaitos;
Kirkonkylän osuusmeijeri, Ypäjän kylän
osuusmeijeri ja Kartanonkylän juustomeijeri. —
Vanhoja kartanoita: Kartanonkylä. — 2.
Seurakunta, hallituksen pitäjä, Porvoon hiippak.,
Tammelan rovastik.; kuului ennen Tammelan
emäseurakuntaan Perttula nimisenä kappelina,
todennäköisesti jo 1500-luvulla, määrättiin
erotettavaksi Tammelasta omaksi (Ypäjä nimiseksi)
khrakunnaksi sen. päät. 31 p:ltä toukok. 1892
(ensimäinen vakinainen khra v :sta 1903). Kirkko
puusta, rak. 1901-02. — 3. Rautatieasema
(V 1.) Toijalan-Turun rataosalla, Humppilan ja
Loimaan asemien välillä, 53 km Toijalasta, 75 km
Turkuun; lyhin etäisyys Helsingistä (Toijalan
kautta) 200 km. " * L. H-nen.
Yrittäjä 1. liikkeenharjoittaja (saks.
Uniernehmer), sellaisen itsenäisen liiketoiminnan
harjoittaja, joka toimii melkoisella pääomalla.
Y:n toiminta on laadultaan olennaisesti
kaupallista (kommersiaalista). Hänen on järjestettävä
liikkeeseen pannun pääoman käyttö ja saatava
syntymään n. s. liikevoitto, s. o. hänen on
määrättävä, mihin tarkoitukseen ja missä määrässä
pääomaa on jatkuvasti pantava liikkeeseen ja
toiselta puolen hänen on otettava vaari kaikista
suotuisista tilaisuuksista saadakseen tämän
pääoman palaamaan takaisin liikevoitolla lisättynä,
vrt. Liikevoitto, Liikeyritys.
Yrittäjävoitto ks. Liikevoitto.
Yritys ks. Liikeyritys.
Yrjänä Maununpoika (k. 1575), Savonlinnan
isäntä, Nokian herra, oli piispa Martti Skvttelle
sukua (sisarpuolen poika). Nuoruudessaan
koetettuansa kuntoaan ulkomailla, hän v:n 1547
jälkeen tavataan huovina Viipurin linnassa ja
palveli Venäjän sodan aikana 1555-57 „itse
kuudentena" Niilo Boijen ratsulipullisessa. V. 1566
hänet nimitettiin Savonlinnan isännäksi, jona
sitten oli kuolemaansa asti. Venäjän sodan
uudestaan syttyessä uuden vuoden aikana 1573 hän
huovi- ja talonpoikaisjoukon johtajana teki
hävi-tysretken ,,Venäjälle" (Karjalaan), jolloin
mainitaan 1,700 venäläistä surmatuksi ja maata
hävitetyn 30-40 peninkulman laajuudelta.
Palkinnoksi tästä hänet aateloitiin; suku kuoli
kuitenkin jo hänen poikiinsa. K. O.
Yrjänä Pietarinpoika (k. 1568), ruots.
Göran Persson, Eerik XIV:n tunnettu
suosikki, oli papin poika Vestmanlandista ja
syntynyt v:n 1530 vaiheilla. Harjoitettuansa
opintoja Wittenbergissä m. m. Melanchtonin johdolla,
hän 1552 palasi kotimaahan ja sai paikan hovissa,
jossa pian tavataan nuoren Eerik herttuan
seurapiirissä. Eerikin noustua valtaistuimelle
esiintyy Y. P. jo Arbogan valtiopäivillä 1561
kuninkaan uskottuna miehenä ja neuvonantajana.
Epäilemättä hän oli tietorikas ja taitava
henkilö, ja varmaankin on hänen vaikutuksensa ollut
suuri niihin kiitettäviinkin hallitustoimiin,
joihin Eerikin aikana ryhdyttiin. Nimenomaan hän
vaikutti siihen kansanomaiseen leimaan, mikä
Eerikin hallituksella oli, ja sen
ylimystönvastai-seen politiikkaan, sillä Y. P. oli ylimysten
katkera vihollinen. Mutta samalla kertaa häntä ei
\oida vapauttaa syytöksestä, että hän oli koston-
haluinen, julma ja omaa etuansa hakeva. Siten
hänen johtamansa ,,sihteerihallitus" kohta alusta
sai sen pahan maineen, minkä sitten säilytti.
„Kuninkaan lautakunnassa", jonka johtavana
henkilönä hän oli, hän esiintyi mielivaltaisen
hallitustavan häikäilemätönnä edustajana.
Veljes-riidassa Juhanan kanssa Y. P. kiihotti kuningasta
herttuata vastaan ja vaati herttuan ankaraa
rankaisua kuolemalla. Sture-murhia Upsalassa 1567
pidettiin, ja arvattavasti syystä, Y. P:n
aiheuttamina. Asiain näin ollen ei ole kummaa, että
Eerikin kukistuessa Y. P:aa kohtasi ankara
kosto. Sture-murhain jälkeen vangittuna, mutta
alkuvuodelta 1568 jälleen vapautettuna ja
kuninkaan suosion saavuttaneena, hän herttuain
noustua kapinaan luovutettiin heille ja teloitettiin
julmalla tavalla 22 p. syysk. Tukholman
edustalla. — Y. P. oli nainut erään Anna
Antin-tvttären, joka oli kotoisin Suomesta ja johon
hän arvattavasti oli tutustunut käydessään
1555-56 Kustaa Vaasan seurueessa Suomessa.
Annaa sanotaan säilyneissä asiakirjoissa
riitaisaksi ja pahanilkiseksi naiseksi ja miehensä
kuoleman jälkeen hän lähti Suomeen, jonne
Juhana kuningas lähetti käskyn tutkia niitä
kalleuksia ja käsikirjoituksia, joita hän
mennessään oli mukanaan vienyt. Heidän poikansa oli
Eerik Göransson Tegel (ks. t.). K. G.
Yrjö 1. Yrjänä (ruots. Göran), katolinen
pyhimys, tarun mukaan kristitty upseeri, joka
Diokletianuksen aikana kärsi
marttyyrikuoleman. Ristiretkien aikainen taru tiesi kertoa,
kuinka pyhä Y. sankarillisesti surmasi
lohikäärmeen, joka uhkasi niellä viattoman tytön.
Toisten mukaan on Y. pohjaltaan historiallinen
henkilö, toisten mukaan on kertomus hänestä vain
muunnos Perseus- ja Siegfried-taruista. E. K-a.
Yrjö (engl. George), Ison Britannian
ja Trlannin kuninkaita ja Hannoverin
vaaliruhtinaita.
1. Y. I Ludvik (1660-1727), Hannoverin
vaaliruhtinaan Ernst Augustin sekä Sofian,
Englannin Jaakko l:n tyttären tyttärenpoika,
seurasi isäänsä 1698 Hannoverin vaaliruhtinaana.
V. 1701 säädettiin Englannissa
kruununperimys-laki, jonka mukaan siinä tapauksessa, että
kuningatar Anna (Stuart-sukua) kuolisi
perillisittä, kruunu joutui Hannoverin vaaliruhtinatar
Sofialle ja hänen protestanttisille perillisilleen.
Tämän johdosta Y. nousi Ison Britannian
valtaistuimelle 1714. Hänen aikanaan \vhig-puolue
pääsi valtaan ja tyhjiin raukesi
kruununtavoitta-jan Jaakko Stuartin yritys (ks.
Jakobii-tit 2.). Ulkopolitiikassaan (jota hänen
hallituksensa lopulla johti 11. VValpole), Y. lähestyi
Ranskaa ja Hollantia ja nämä valtiot tekivät
1718 Itävallan kanssa n. s. neliliiton 1.
kvadrupel-allianssin Espanjaa vastaan; sodassa Englannin
laivasto sai voiton espanjalaisesta.
Sekaannut-tuaan Hannoverin vaaliruhtinaana Suureen
pohjoismaiseen sotaan Y. sai Tukholman rauhassa
1719 Ruotsilta Bremenin ja Verdenin. V. 1725
Y. teki Preussin kanssa Herrenhausenin liiton,
johon useat muutkin valtiot yhtyivät; se oli
tähdätty sam. v. Wienissä solmittua Espanjan ja
Itävallan liittoa vastaan; sotaa ei kuitenkaan
syttynyt. — Y. oli jotenkin vähäpätöinen
lahjoiltaan sekä tavoiltaan kevytmielinen; hän pysyi
vieraana englantilaisille, joiden kieltä hän ei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
