Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yrjö-Koskinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1819
nauttinut puolueensa kannatusta. Mutta
valtiolliseen elämään Y.-K. yhä tämän jälkeenkin otti
uupumatta osaa, taistellen valitsemansa kannan
puolesta. Hän kuoli Helsingissä 13 p. marrask.
1903 lyhyen sairauden jälkeen.
Y.-K. on erittäin huomattavan vaon kyntänyt
suomalaisen kirjallisuuden vainiolle sekä
kirjailijana että arvostelijana. Myöskin
kaunokirjailijana hän on esiintynyt julkaisten novellin
«Pohjan piltti" ja muutamia runoja. Suom.
kirjallisuuden seuran esimiehenä hän oli 18 vuotta,
1874-92, ottaen erinomaisen innokkaasti osaa sen
toimintaan. Hänen tieteellisistä teoksistaan ja
tutkimuksistaan huomattakoon, ennen
mainittujen lisäksi: ,,Olavi Maununpoika ja
suomalaisten opinkäynti ulkomailla keskiajalla" (1862),
,,Sur l’antiquit6 des Lives en Livonie" (1867),
„Yrjö Maunu Sprengtportenista ja Suomen
itsenäisyydestä" (1870), „Savo ja Savonlinna,
utu-kuvia muinaisuudesta" (1875), «Johtavat aatteet
ihmiskunnan historiassa" (1879), «Tutkimus
maanomistusseikoista Suomenmaassa keskiaikana"
(1881), «Suomenmaan keskiaikaisesta aatelistosta"
(Hist.. Ark. 8), «Kristinuskon asema ja perustus"
(1893), «Lähteitä ison vihan historiaan. I." (1865).
«Biografiseen nimikirjaan" hän painatti runsaan
määrän elämäkertoja. Hänen kuolemansa jälkeen
on Suom. kirjallisuuden seuran toimesta
julkaistu kokoelma «Yrjö Koskisen kansallisia ja
yhteiskunnallisia kirjoituksia", jota tähän
saakka on ilmestynyt 3 osaa (1904-16), käsittäen
kirjoituksia vuosilta 1851-76. K. G.
2. Sofia Th eodo 1 i n d a Y.-K. (1838-1919),
ed. puoliso, suom. kirjailijatar, papintytär, o. s.
L i m 6 n. Ensimäisissä naimisissaan
kielentutkijan, maisteri J. A. Hahnssonin kanssa Theodolinda
Hansson isänmaallisessa hengessä aloitti uransa
kristillis-romanttis-idyllisillä, etupäässä
kansanelämän kuvauksilla, jotka aikoinaan olivat
suositut. Nämä novellit («Haapakallio", 1869,
«Kaksois-veljekset" 1870, «Kuuselan kukka" 1872 y. m.)
ja seuranäytelmät ovat ilmestyneet koottuina
yhteisnimellä «Kotikuusen kuiskeliia" (1884).
Myöhemmissä teoksissaan («Huutolaiset" 1887,
«Martta" 1891 ly. m., epilogi ,,Syksyn karisteita"
1911) kirjailijatar pysyi laadulleen uskollisena.
— V. 1896 Theodolinda Hahnsson leskenä meni
toisiin naimisiin senaattori Y. S. Yrjö-Koskisen
kanssa.
3. Yrjö Koskinen Y.-K. (1854-1917), Y.-K.
l:n poika, koulumies, politikko; yliopp. 1871, fil.
kand. 1877, fil. lis. 1890; toimi alkuansa
opettajana oppikoulussa ja Jyväskylän seminaarissa
sekä kansakouluntarkastajana. Vv. 1894-99 hän
oli Jyväskylän seminaarin johtajana, 1899-1902
kansakouluntarkastajana kouluylihallituksessa.
v:sta 1902 tämän viraston päällikkönä
vaikuttaen tehokkaasti varsinkin kansakoululaitoksen
kehitykseen; 1908-09 senaattorina ja
kirkollisasiain päällikkönä. Y.-K. otti v:sta 1885
aatelin jäsenenä osaa useimpiin säätyvaltiopäiviin
ja oli v:sta 1907 yksikamarisen eduskunnan
jäsenenä kolmilla valtiopäivillä. Julkaissut m. m.
«Suomalaisten heimojen yhteiskuntajärjestyksestä
pakanuuden loppuaikoina" (1890).
Yrjön-kanaali (PyhänYrjön kanaali),
Atlantista Irlannin mereen johtava salmi, joka
kapeimmalla kohdallaan Walesin ja Irlannin
välillä on 77 km leveä.
1820
Yrjö Vilhelm (saks. Georg Wilhelm)
(1595-1640), Brandenburgin vaaliruhtinas, seurasi
isäänsä Juhana Sigismundia 1620, oli heikko ja
tuhlaava. Hän ei tahtonut alussa liittyä
lankoonsa Kustaa Aadolfiin tämän saapuessa
Saksaan, koska hän pelkäsi keisaria ja sitäpaitsi
vaati itselleen Pommeria, jota Ruotsin
kuningaskin tavoitti; 1631 Y. V. kuitenkin teki liiton
Kustaa Aadolfin kanssa, mutta luopui
myöhemmin jälleen Ruotsista liittyen sen sijaan 1635
keisariin. Tämän johdosta ruotsalaiset
miehittivät Brandenburgin. Y. V:n seuraajä oli
Fredrik Vilhelm, «Suuri vaaliruhtinas". G. R.
Yrtti ks. Ruoho.
Y. R. Y. ks. Ylioppilaitten
raittiusyhdistys.
Ysaye [iza’i], Eugene (s. 1858), belg.
viulu-taituri ja -säveltäjä, Vieuxtempsin oppilas, Cesar
Franckin ja Vincent dTndyn ystävä.
Toimittuaan orkesterisoittajana Berliinissä Y. läksi
konserttimatkoille 1881 (m. m. Rubinsteinin keralla).
Asettui 1883 Pariisiin, mutta siirtyi sitten
Briis-seliin konservatorin viuluopettajaksi (1886-97).
Perusti siellä kuuluisan jousikvartettinsa sekä
1894 oman orkesterin. Kutsuttiin New Yorkin
filharmonisen seuran johtajaksi (1898), mutta
hylkäsi tarjouksen. Säveltänyt 6 viulukonserttoa
y. m. 1. K.
Yser [isarj, joki, joka alkaa Pohjois-Ranskasta,
virtaa Länsi-Belgian poikki ja laskee mereen
Nieuportin luona. Suurvaltain sodassa
loka-marrask. 1914 ja huhtik. 1915 oli Y:n rantojen
omistamisesta sitkeitä ja verisiä taisteluita.
Yskyb (t) s k ii p, serb. S k o p 1 j e), kaupunki
Serbiassa, ylisen Vardarin varrella, Kara
Dagh-vuoriston juurella, Belgrad-Nis-Saloniki-radan
varrella; 47,384 as. (1910). Y. on vanhoista
ajoista saakka tärkeän Makedonian, Bulgaarian,
Serbian, Bosnian ja Skutarin välisen
liikenne-tien risteyksessä. Asukkaat turkkilaisia,
albaanialaisia, bulgaarialaisia, serbialaisia ja
kreikkalaisia. Linnoitus, muhkea moskeia. Nahka-,
kutoma-, värjäys- ja metalliteollisuutta.
Harjoittaa viljan, hedelmien ja villan kauppaa. — Y. oli
muinoisen roomal. provinssin Dardanian
pääkaupunki, nimeltä Skupi. Ensimäisessä
Balkan-sodassa Y. joutui Turkilta Serbialle; suurvaltain
sodassa bulgaarialaiset valloittivat sen
lokakuussa 1915. M. E. H.
Yskä on oire, joka seuraa useata tautia tai
joka esiintyy fysiologisena heijastusilmiönä
tilapäisesti hengityselimistön limakalvoa
ärsytettäessä. Y. ei siis itsessään ole mikään tauti,
päinvastoin v:n tarkoituksena on auttaa
ruumista taistelussa tautia vastaan siten, että y:n
synnyttämän voimakkaan ja äkkinäisen
ilmavirran mukana poistetaan hengityselimistä sinne
taudin vuoksi keräytyneitä vieraita aineita,
limaa, märkää, verta j. n. e. Useissa
hengityselinten taudeissa y. on siis suorastaan
hyödyllinen ilmiö, mutta jos y:n aikaansaajana on esim.
haavoittuma limakalvossa, on selvää, että y.
silloin ei tilaa helpota, vaan päinvastoin pahentaa
sitä. Tällöin on suorastaan y:ää hoidettava ja
koetettava estää sitä. Mutta myös useassa
kuivassa katarrissa on y. ankara ilman että se
poistaa keuhkoista mitään; myöskin sellaisissa
tapauksissa on hoidon kohdistuttava y:ää
helpottamaan. Paitsi erilaisissa hengityselintau-
Yrjön-kanaali—Yskä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
