Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yskös ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1823
Yucca—Yökorennot
1824
ovat hyvin vähäisiä. Sen sijaan muodostaa imey- i
tynyt vesi, kuten Itävallan karstimaassa (ks. t.),
maanalaisia jokia, onkaloita ja lähteitä.
Ilmanala on kuuma, mutta kuivuutensa tähden
terveellinen, paitsi aivan rannikolla, missä keltakuume
vaanii. Metsiä kasvaa vain rannikolla; sisämaan
leimakasveja ovat kaktukset ja agavet.
Hyötykasveja ovat Campeche-puu, mahonki ja vanilji.
Maissia, sokeriruokoa, puuvillaa, tupakkaa ja
kahvia viljellään runsaasti. Asukkaat ovat
kaupungeissa enimmäkseen espanjalaisia ja
mestit-sejä, sisämaassa maja-intiaaneja. •— Vv.
1506-1821 Y. kärsi Espanjan ikeen alla, julistautui
viimeksimainittuna vuonna itsenäiseksi, mutta
joutui taisteluihin Meksikon kanssa. V:sta 1868
on suurin osa Y:ia kuulunut Meksikkoon. —
2. Valtio Meksikossa, Y:n niemen pohjoisosassa;
41,287 km2, 347,781 as. (1912), 8 km2:llä.
Pääkaupunki Merida. M. E. E.
Yucca, jukkapuu, palmulilja,
lilja-kasveihin kuuluva kasvisuku, jonka lajeilla on
puumainen, matala t. useita m korkea, haaraton
t. eräillä lajeilla haarainenkin varsi, ja sen
päässä tiheä ruusuke pitkiä, kapeita,
teräväkärkisiä lehtiä. 20 lajia Pohjois- ja
Keski-Ameriikassa. Eräitä viljellään huonekasveina ja
eteläisemmissä maissa puistopuinakin. K. L.
Yukon Ijulcon] (Jukon), joki
Pohjois-Ameriikassa. Y. alkaa kahdella lähdehaaralla,
Le\ves ja Pelly, Kanadan Kalliovuorilta,
juoksee Alaskan läpi ja laskee useilla
suuhaavoilla Beringin-meren Norton-lähteen. Pituus
n. 3,500 km, vesialue 817,000 km2. Y. kuljettaa,
varsinkin kevättulvien aikana, erittäin runsaasti
lietteitä, mitkä aiheuttavat suuria vaihteluita
uoman ja suiston syvyyssuhteissa. Tämän vuoksi
voivat ainoastaan pienehköt jokialukset välittää
liikennettä. Etupäässä kuljetetaan
turkistavaroita kauppaan. Y. on kalarikas; etenkin
pyydetään lohia. Yläjuoksun ja lisäjokien varsilla
on tunnettuja kullankaivantapaikkoja, m. m.
Klondike (ks. t.). M. E. E.
Yverdon /ivärdö’] (saks. Iferten), piirikunnan
pääkaupunki Waadtin kanttonissa Sveitsissä,
Neuchätelin järven lounaispäässä, rautatien
varrella; 8,219 as. (1905), joista suurin osa
protestanttisia ranskalaisia. Tunnettu Pestalozzi’n
kasvatuslaitoksesta, joka toimi 1805-25.
Pesta-lozzi’n muistopatsas. Kymnaasi, reaalikoulu,
muinaistiet, museo. Saippua-, tupakka- ja
rautateollisuutta, etenkin rautatiekiskojen valmistusta.
M. E. E.
t^xkiil (Uexkull), paikkakunta Väinäjoen
alajuoksun varrella, n. 25 km Riiasta. Siihen
saapui liiviläisten kristinuskonsaarnaaja
Mein-liard ja rakennutti ensimäisen kirkon 1186.
Suurvaltain sodassa käytiin <):n tienoilla 1916-17
sitkeitä taisteluita, vrt. Y x k u 11.
Yxkull 1. oikeammin Uexkull (Ykskyl).
Tämännimisestä liivinmaalaisesta aatelissuvusta,
joka oli saanut nimensä liiviläisten entisestä
asutuspaikasta Ykskylästä Väinäjoen rannalla, oli
1420-luvulla eräs Henricus Y. Tallinnan
piispana ja rakennutti piispankartanon. sikäläiselle
Tuomiopään vuorelle. Liivinmaalaisen ritariston
kukistuksen aikana esiintyvät J ii r g e n ja
Johann Uexkull, joiden elämä antaa
sattuvan kuvan tuossa hajoavassa valtiolaitoksessa
vallitsevista oloista. Edellinen mainitaan ensi
kerta 1560 Neuhausenin linnan urhoollisena
puolustajana venäläisiä vastaan; sitten hän menee
Ruotsin palvelukseen, mutta ottaa 1570 osaa
Claus Kursselin (ks. t.) petokseen ja viedään
vankina Ruotsiin; hän selviytyy kuitenkin
päl-käästä ja taistelee taas ruotsalaisten puolesta
Saarenmaan sotaretkellä 1572, mutta mainitaan
muutamia vuosia sen jälkeen vainajaksi. Hänen
sukulaisensa Johann Uexkull oli Ruotsin
alinomainen vihollinen, milloin tansk. Maunu
prinssin milloin puolalaisten asiamiehenä, kulloinkin
niinkuin hänen oma etunsa näytti vaativan. Hän
se kahdesti (1565 ja 1575) houkutteli Ruotsin
palveluksessa olevat saks. huovit kavallukseen,
tuottaen sille tuntuvat tappiot. V. 1575 hänet
nimitettiin Saarenmaan tansk. käskynhaltiaksi,
jona oli neljä vuotta, mutta 1579 hän taas meni
Puolan puolelle, ja kuoli luultavasti 1583.
Jo v. 1625 kirjoitettiin Ruotsin
ritarihuoneeseen yksi Y.-suvun haara, joka 1679 sai
vapaaher-raisen arvon ja nimen Meyendorff von Y.
V. 1648 naturalisoitiin Ruotsissa toinen haara
Y.-G yllenband nimisenä, ja sai
vapaaherra-kunnakseen Pyhäjärven Viipurin läänissä; sen
jälkeläisiä jäi sitten Venäjälle ja
Itämeren-maakuntiin ja niitä on m. m. vapaaherra
Alexander Uexktill-Gyllenband, joka oli naimisissa Ida
Aalbergin kanssa (ks. t.). Kolmanteen
sukuhaaraan kuului soturi ja maaherra Otto
Reinhold Y. (1670-1746), joka ulkomaalla
palveltuansa 1700 tuli ratsumestariksi Ruotsin
armeiassa ja otti osaa Suuren Pohjan sodan
taisteluihin Suomen rajoilla, 1708 joutui vangiksi
mutta pääsi pakoon, ja 1711 tuli Turun jalka
rykmentin everstiksi, kunnostautuen Pälkäneen
ja Isonkyrön otteluissa sekä seuraten Armfeltia
Trondhjemin retkellä. Rauhan jälkeen Y. 1722
nimitettiin Turun maaherraksi, jossa virassa oli
kolmattakymmentä vuotta ja mainitaan
tarmokkaasti toimineen hänelle uskotun
maaherrakunnan hyväksi. [J. Lossius, ,,Jurgen und Johann
Uexkull im Getriebe der livländischen Hofleute"
(1878).] K. G.
Yxpila ks. Y k s p i h 1 a j a.
Yxpää ks. Y k s p ä ä.
Yö, se osa vuorokautta, jolloin aurinko on
horisontin alapuolella. Yön pituus on riippuvai
nen paikan latitudista ja auringon
deklinatsio-nista, s. o. vuodenajasta, ja voidaan laskea
käyttämällä kaavaa cost = igq) tgD, missä t ilmaisee
puolen yön kaaripituutta, <p paikan maant.
leveyttä ja D auringon deklinatsionia. vrt.
Päivä. E. R.
Yöhaikara (Nycticorax griscus), haikaran
heimoon (Ardeidce) kuuluvan sukunsa tunnetuin
edustaja. Pituus 60 cm, kaula lyhyt, nokka
lyhyehkö, paksu, tyveltä leveä ja vähän käyrä,
jalat keskipituiset ja vahvat, niskassa pitkä,
harva töyhtö. Selkäpuoli vihertävänmusta,
muuten harmaa ja liarmaanvalkea. Pesii Keski- ja
Etelä-Euroopassa, Aasiassa. Afrikassa ja
Amerii-kassa. Liikkuu yöllä, syö etupäässä kaloja.
Päivisin puissa metsäisillä soilla. Pesä puussa.
Tonavan haikarayhdyskunnissa usein
runsaslukuisin laji. E. M-o.
Yöhalla ks. Halla.
Yökorennot 1. vesiperhoset
(Triclio-ptera 1. Phryganeodea), liyönteisryhmä. joka
milloin yhdistetään alalahkona verkkosiipisiin (Neu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
