Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zugspitze ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1871
Zurbaran
—Zvvingli
1872
sen tutkimisen perustajana. [Brann ja
Kaufmann, „L. Z. und seine Familie" (1895) ;
May-baum, ,,Aus dem Leben von L. Z." (1894).]
K. T-t.
Zurbaran Jpurvara’n], Francisco de
(1598-1662), esp. taidemaalari, opiskeli ja toimi
Sevillassa, munkkien kaupungissa.
Munkkimai-nen yksinkertaisuus ja askeettisuus on hänen
realistisen, tarkkaan luonnonhavaintoon
perustuvan taiteensa huomattavimpana piirteenä; hän
ei enemmän sommittelussa kuin
värikäsittelyssä-kään tavoittele mitään maalauksellista
loisteliai-suutta. Mutta hänen henkilökuvansa ovat
maalatut muotokuvanomaisella tarkkuudella ja
sielu-tieteellisellä terävyydellä, hänen munkkiensa ja
pyhimystensä silmistä säteilee aito-espanjalainen
uskonnollinen hartaus ja vakaumus, vaikka se
ei ilmaiseiksekaan intohimoisin elein, kuten niin
monien muitten hänen maalaistensa
maalauksissa. Hänen pääteoksiaan 011 Tuomas
Akvinolaisen elämää esittävä maalaus Sevillan
maakuntamuseossa. Toisen hänen pääteoksensa —
pyh. Bonaventuran elämää käsittelevän, 1629
maalatun 4-osaisen sarjan — osat ovat
joutuneet Pariisin, Berliinin ja Dresdenin
taidekokoelmiin. Paljon hänen maalauksiaan on vielä
Sevillan kirkoissa ja Estremaduran kalliopyhäköissä.
F. L.
Zurita [puri’-], G e r 6 11 i m o (1512-80), esp.
historiankirjoittaja, tuli 1548 Aragonian
kuningaskunnan historiografiksi ja sai luvan käyttää
Simancasissa, Napoli’ssa ja Sisiliassa säilytettyjä
asiakirjoja. Hänen ,,Anales de Aragön" (1562-80)
onkin runsaisiin lähdeaineksiin perustuva,
luotettava historiateos. Z. toimi jonkun aikaa
inkvi-sitsionin pääsihteerinä, sittemmin itse kuningas
Filip II :n sihteerinä.
Zweibriicken ftsväibrykan], kaupunki Baierii*
Reinin Pfalzissa, rautatien varrella; 15,250 as.
(1910). Entisen samannimisen herttuakunnau
pääkaupunki. Kymnaasi, reaalikoulu,
insinööri-koulu, maatalouskoulu, herttuallinen
hallituspalatsi, Ruotsin kuninkaan Kaarle XI :n
rakennuttama Kaarlen kirkko; luonnonhistoriallinen
museo. Silkkikangas-, paperi-, kone-, rauta- ja
nahkateollisuutta. M. E. 77.
Zvenigorodka [-ro’-], kaupunki Ukrainassa,
Kiovasta etelä-kaakkoon, Eteläiseen Bugiin
laskevan Gniloi Ti k itäin varrella, rautatien
lähistössä; 21,400 as. (1911), joista juutalaisia yli
8,000. -— Myllyjä, olutpanimoja. Kauppa
(viljaa, munia, sokerijuurikkaita, kutomateollisuuden
tuotteita) melkoinen.
Zweygberg / tsveigburjj, Lennart von
(s. 1874), suom. sellotaituri, opiskeli ensin
Helsingissä Schneevoigtin johdolla, sitten
Sohders-hauseniu konservatorissa prof. Schröderin.
Briis-selissä prof. Jacobi’n ja Frankfurtissa prof. Hugo
Beckerin johdolla. Toimi 1903-09 sello-opettajana
Krefeldin konservatorissa. Siirtyi sitten
Etelä-Sveitsiin, Locarnoon, Lago Maggioren rannalle,
josta käsin on tehnyt suurella menestyksellä
lukuisia konserttimatkoja Euroopan eri maihin
(m. m. Pariisiin ja Lontooseen). 7. K.
Zwickau[tsvikau], kaupunki Lounais-Saksissa
Muiden ja rautatien varrella; 73,542 as. (1910).
— Z. on vanhimmissa osissaan säännöttömästi
rakennettu ja vanhanaikainen.
Myöhäisgoottilai-nen Marian kirkko 011 rakennettu 1453-1536. |
Kymnaasi ja sen yhteydessä arvokas
kaupunginkirjasto, reaalikymnaasi, reaalikoulu, 2
kauppakoulua, vuorikoulu ja insinöörikoulu, sekä
geo-logis-mineraloginen kokoelma. Rikkaassa
kivi-hiiliseudussa Erzgebirgen juurella sijaiten on Z.
tärkeä teollisuuskaupunki. Kemikaali-, kone-,
posliini-, lasi-, paperi-, väriaine- ja
metallitavara-teollisuutta. Sitäpaitsi on lukuisia kehräämöitä,
kutomoita, rautavalimoita, lasihiomoita, sahoja,
myllyjä, tiilitehtaita ja olutpanimoita.
Harjoittaa mvös viljan, puun ja kivihiilen kauppaa.
M. E. 77.
Zwickaun profeetat [tsvilcaun], Thomas
Miin-zerin (ks. t.) alkuunpaneman hurmahenkisen
liikkeen edustajat, jotka välittömiin näkyihin ja
ilmestyksiin vedoten haaveilivat Jumalan
valtakunnan pikaisesta tulemisesta ja jumalattomain
tuhoamisesta sekä kiivailivat lapsikastetta
vastaan. Miinzerin Zwickausta paettua esiintyivät
johtajina kutoja Nikolaus Storch ja ent.
ylioppilas Markus Thomae Stiibner. He tulivat lopulla
vuotta 1521 Wittenbergiin ja saivat siellä aikaan
levottomuuksia. Kun kaupungissa olevat
uskonpuhdistuksen johtomiehet Karlstadt ja
Melan-chton olivat kykenemättömiä palauttamaan
järjestystä, niin Luther tuli maaliskuussa 1522
Wart-burgista Wittenbergiin ja sai saarnoillaan Z. p.
jättämään kaupungin. Sen jälkeen Z. p:n
historia sekaantuu talonpoikaissodan ja
kasteen-uudistajain historiaan. [P. Wappler, „Thomas
Miinzer und die Zwickauer Propheten" (1908) ;
Nik. Miiller, ,,Die Wittenberger Be\vegting 1521
und 1522" (1911).] A. J. P-ä.
_Zwiedineck von Siidenhorst [ tsvidinek f on
ziidanhorsl], Hans (1845-1906), saks.
historiankirjoittaja, v:sta 1885 professorina Grazissa.
Teoksia: ,,Dorfleben im 18. Jahrhundert" (1877),
»Die Politik der Republik Venedig während des
Dreissigjährigen Krieges" (1882-85),
»Kriegsbil-der aus der Zeit der Landskneclite" (1883), ,.Die
öffentliche Meinung in Deutschland im Zeitalter
Luihvigs XIV" (1888), »Deutsche Geschichte im
Zeitraum der Griindung des preussisclien
König-tums" (1890-94), »Deutsche Geschichte von der
Auflösung des alten bis zur Griindung des neueu
Reiches’’ (1895-1905) (molemmat viimeksimainitut
teokset hänen v:sta 1887 julkaisemassaan
»Biblio-thek deutsclier Geschichte"), »Venedig als
Welt-macht und Weltstadt" (1899), »Maria Theresia"
(1905).
Zwilgmeyer ftsvi’lhmaior], H e 11 d r i k k e
(D i k k e n) (1859-1913), norjalainen
naiskirjailija. Z. kirjoitti salanimellä »Inger Jollanne"
joukon lastenkertomuksia. Myöhemmin julkaisi hän
omalla nimellään »Fire kusiner", »Annikken
Prestgaren", »Lille Jan Blume" y. m. (E. B.J
Zwingli /tsvirjli], II u 1 d r e i c h (Ulrich)
(1484-1531), Sveitsin ensimäinen
uskonpuh-puhdistaja. s. 1 p. tammik. 1484
talonpoikaissuvusta Wildhausissa, k. 11 p. lokak. 1531.
Wöli-linin (Lupulus) Berniin perustamassa
humanistisessa koulussa Z. tutustui klassikoihin, mutta
hänen oma halunsa veti häntä kirkon
palvelukseen, jopa hän oli valmis menemään
luostariin. Hänen huoltajansa toimittivat hänet
Wieniin, missä hän opiskeli 1500-02. Sieltä hän
palasi Baseliin ja joutui siellä, humanismin
lumoihin. Hänen opettajansa Thomas Wyttenbach
johdatti hänet Raamattua tutkimaan, ja hänelle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
