- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1881-1882

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Å ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ä, ruotsalaisen kirjaimiston ’26 :s (tai, jos v.
ja \v lasketaan eri kirjaimiksi, 27 :s) kirjain,
joka Ruotsissa tuli käytäntöön 1400-luvun
jälkipuoliskolla. Suom. kirjoituksessa ä esiintyy vain
ruots. nimissä, mutta Norjassa ja’ Tanskassa
on viime aikoina havaittavissa pyrkimys sen
käytäntöön ottamiseksi muutenkin (aa:n sijalle).

Äännearvoonsa nähden ä ruots. kirjoituksessa
ilmaisee kahta erilaista o-äännettä,
umpinaisem-paa („slutet A", esim. bdt) ja avonaisempaa
(,,öppet ä", esim. dslca). Y. W.

Äberg [obärj], Jou Olof (1843-98), ruots.
kirjailija; julkaissut suuren joukon
romanttisoi-tuja kertomuksia, joiden aihe on saatu Ruotsin
historiasta: „Hjältarne frän Savolax" (1875),
„Carl XII :s värja" (1878), „Svenska bragder,
skildrade för folket" (1883-84), y. m.

Aberg [obärj], Ulrika Viktoria
(1824-92), suom. maalaajatar, sai ensimäisen
taiteellisen opetuksensa J. Desarnod’n koulussa
Porvoossa, opiskeli sitten vrsta 1848 Suomen
taideyhdistyksen silloin perustetussa piirustuskoulussa
sekä 1860-luvun alussa pari vuotta Dusseldorfissa
Gudeu johdolla. V:sta 1863 lähtien hän osaksi
Suomen valtion, osaksi keisarin käsikassan
varoilla oleskeli enimmäkseen ulkomailla,
Saksassa ja Italiassa, käyden vain silloin tällöin
kotimaassa. Hän kuolikin YVeimarissa. — Aluksi
hän otti kylläkin ahkerasti osaa
taideyhdistyksen näyttelyihin, saaden maisemamaalauksistaan
palkinnoltakin, mutta siirryttyään ulkomaille
hän vieraantui yhä enemmän meikäläisestä
taide-elämästä. Joitakuita hänen maisemiaan on
Ateneumin kokoelmissa ja eräitä, esim. „Monrepos’n
puisto", presidentin palatsissa Helsingissä. F. L.

Abo ks. Turku.

Abo aktiebank ks. Pankki, palsta 183.

Abo morgonblad ks. Sanomalehti, palsta
779.

Aggelby ks. Oulunkylä.

Ahus [öhiis], kylä samannimisessä pitäjässä
Kuotsissa, Skänessa, Itämeren rannalla,
Helge-joen suussa, rautatien varrella, Kristianstadin
satamapaikka. Harjoittaa meriliikettä,
kalastusta ja tupakanviljelystä. Suuri Mariankirkko
12:unelta vuosis. — Ä. oli keskiajalla
linnoitettu kaupunki, mutta menetti 1617
kaupungin-oikeutensa Kristianstadin eduksi. M. E. Tl.

Akerblad /Ok-J, Johan Davi d (1763-1819),
ruots. orientalisti, yliopp. 1778, meni 1783 kunink.
kanslian palvelukseen ja lähetettiin sam. v.
Konstantinopoliin, mistä hän teki matkoja
Vähään-Aasiaan, Syyriaan, Palestiinaan,
Egyptiin, Tunisiin, tutkien näiden maiden
kansatieteellisiä oloja ja kielellisiä muistomerkkejä.
V. 1789 hän palasi Tukholmaan ja nimitettiin
ulkoasiaintoimituskunnan protokollasihteeriksi ja
turkin kielen kääntäjäksi. V. 1791 A. uudelleen
lähti Konstantinopoliin, mistä edelleen teki
tutkimusmatkoja, m. m. Trojaan; kohosi
lähetystön-sihteeriksi ja siirrettiin jonkun ajan kuluttua
Pariisiin ja Haagiin. V. 1802 A. julkaisi „Lettre
sur 1’inscription egyptienne de Rosette, adress6e
au eitoyen Silvestre de Sacy", missä hän liki
-pitäen selvitti Egyptin hieraattisen kirjoituksen
kirjaimiston. Näihin aikoihin hän erosi
virastaan ja asettui Italiaan antautuen yksinomaan
tieteellisiin harrastuksiinsa. Sekä egyptologian
että seemiläisen kielentutkimuksen alalla Ä.
saavutti kuuluisan nimen. Muita julkaisuja: „Lettre
to Mr Young date 31 jan. 1815" (Museum
criti-cum, n:o VI), „lnscriptionis phoenicia» oxoniensis
interpretatio", ,,M6moires sur les noms coptes
de quelques villes et villages d’Egypte" (Journal
asiatique, 1834), „Note sur l’£criture cursive
copte" (Magasin encyclopedique, 1801).

Akerhielm fökerjelmj. 1. Samuel A.
(1684-1768), vapaaherra, ruots. valtiomies, valtaneuvos.
A. palveli eusin kansliassa ja seurasi v:sta 1712
Kaarle XII:ta hänen retkillään. Kuninkaan
kuoleman jälkeen A. oli säätyhallituksen
innokkaimpia kannattajia. V. 1723 Ä. tuli sota-asiain
valtiosihteeriksi kansliaan ja liittyi holsteinilaiseen
puolueeseen. Tämän puolueen kukistuttua hän
poistettiin kansliasta ja nimitettiin 1728 Turun
hovioikeuden presidentiksi. Arvid Hornin
viha-miehenä hän valtiopäivillä yhtyi tämän
vastustajiin ja syntymässä olevaan hattupuolueeseen.
Hattujen päästyä valtaan A. tuli 1739
ensimäisenä uuden neuvoskunnan jäseneksi. Mutta hän
oli liiaksi kaukonäköinen voidakseen edelleen
hyväksyä hattujen kevytmielistä sotapolitiikkaa
ja heti neuvoskuntaan tultuaan hän alkoi
etääntyä heistä. Hänestä tuli näin ennen pitkää
myssypuolueen johtava mies. Hän vastusti
myöskin hattujen pankkipolitiikkaa, m. m. sitä, että

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0971.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free