- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1887-1888

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ånäs ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1887

Ätvidaberg- Ävik

1888

jotka sitten pian kehittyivät suurenmoisiksi ja
mitä uudenaikuisimmiksi laitoksiksi alallaan. Jo
ensimäisenä toimintavuonna valmistettiin kenkiä
30,000 paria ja 1912 n. 100,000 paria. Nykyjään
valmistetaan 300-800 paria päivässä; tuotannon
arvo 1917 6 milj. mk. Liike muodostettiin o.-y :ksi
1915.

3. A str omin teknillinen tehdas
o.-y., Turku, omistaa monipuolisen teknillisen
tehtaan Turussa, satamaradan varrella,
osakepääoma 3 milj. mk. Tuotannon arvo 1917
4 milj. mk.; työväkeä sam. v. 200 henkeä. —
Tehdas on saanut alkunsa Edw. Äströmin 1886
perustamasta teknillisestä tehtaasta, joka
erikoisesti 1904 ja 1910 tehtyjen laajennusten jälkeen
on kehittynyt nykyiselleen; perustaja on
edelleenkin o.-y:n johdossa. Tehdas jakaantuu
tuotantoonsa nähden neljään eri osastoon:
ravintoaineiden osasto
(aleuronaatti-valmisteet, pöytäsuola, hunajat, rintapastillit,
terveyssuola, viinietikka, etikka-esanssit,
hedelmämehut y. m.), hajuvesitehdas (suuvedet,
hiusvedet, Eau de Cologne, ihovoiteet,
hammastahna, puuderi y. m.), saippua-osasto
(lääkesaippuat, iliosaippuät, taloussaippuat) ja
puhdistusaineiden osasto
(kiilloitus-pulverit ja -voiteet, kengänvoiteet, kiilloitusvaha,
lysoli, rotanmyrkky, hyönteisjauheet,
kirjoitus-ja kopiomusteet, leimasinvärit, syndetikon-liima
y. m.) ; sitäpaitsi kuuluu tehtaaseen erikoinen
pahviteos-osasto, missä valmistetaan pakkaukseen
tarvittavat pahvikotelot. Käyttövoima (sähkö)
saadaan kaupungin sähkötehtaasta.

4. A s t r ö m & K u m p p. o.-y., Turku, omistaa
harja- ja sivellintehtaan Turussa, osakepääoma
600,000 mk. Yhtiöjärjestys hyväksytty 1897.
Tehdas jakaantuu neljään pääosaan: puusepänosasto,
liarjasivellinosasto, hiussivellinosasto ja
harjan-sitomo-osasto; valmistaa kaikenlaatuisia harjoja
ja siveltimiä talous-, taide- ja teollisuustarpei-

siin. Vuotuinen valmistusarvo n. 750,000 mk.
Työväkeä n. 200 henkeä. Ä. & Kumpp. o.-y:n
nykyiset teollisuuslaitokset ovat saaneet alkunsa
kauppias Edw. Äströmin 1881 perustamasta
yksityisestä harja- ja sivellintelitaasta, joka 1896
muodostettiin o.-y:ksi, minkä johdossa perustaja
edelleenkin on. L. H-nen.

Ätvidaberg [ötviddbä’rjj, vaskikaivos
Ruotsissa, Itä-Göötanmaan läänissä, Kalmarin läänin
rajalla, Ätvidin pitäjässä, rautatien varrella.
Ä. kuuluu „Adelsvärdin vapaaherrakuntaan".
V äsken valmistusta on A:ssa harjoitettu jo
keskiajalla. mutta se lakkasi sitten, kunnes 1700-luvun
puolivälissä alkoi uudelleen. Vilkkaimmillaan
louhinta oli 1850-74, jolloin vuotuinen vasken
tuotanto oli 720 tonnia. Sittemmin on tuotanto
vähentynyt. Malmi saadaan nykyään Bersboti ja
Steffenburgin kaivoksista. — Ä:ssa on muitakin
teollisuuslaitoksia, kuten saha, puunjalostustehdas
ja mylly. Lisäksi on meijerikoulu. M. E. H.

Avik [Cvih], maatila Someron pitäjässä,
kauniilla paikalla Paimion joen varrella, 21/2 km
Jokioisten, 30 km Mellilän asemalta. A:n
ratsuja perintötila on 8:n tilan yhtymä,
suuruudeltaan 2,9 manttaalia, pinta-alaltaan 2,300 ha.
A:n perusti 1748 luutnantti Gadolin, jonka
jälkeläisten hallussa tila pysyi aina v:een 1890,
jolloin se siirtyi tilanomistaja Aug. Haggr£nille,
nykyiselle omistajalle. Luutn. Gadolin rakennutti
tilalle lasitehtaan (aikajärjestyksessä toinen
Suomessa), joka kuitenkin paloi 1827, eikä sitä ole
senjälkeen uudelleen rakennettu. Nykyisin on
tilalla kotitarvesaha, juustomeijeri ja
höyrymylly. — A:n herraskartanotyylinen,
2-kerroksi-nen päärakennus on vanha, luultavasti v :lta 1760,
mutta usein lisäilty ja korjattu. Talon vanhassa
puistossa kerrotaan Aleksanteri I:n Suomessa
käydessään syöneen aamiaista, ja sen muistoksi
on sille kohdalle istutettu Siperian liernepuita
A-kirjaimen ja sen sisässä olevan I:n muotoon.

E. C-g.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0974.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free