Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äkämä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1897
Äkämä—
Äkämät
1898
Englannissa maksetaan vakuutetuille naisille
ja vakuutettujen miesten vaimoille
synnytys-tilaisuudessa kerta kaikkiaan 30 shillingin sekä
vakuutetuille sairausrahaa 2 viikolta ennen
synnytystä ja 4 viikolta sen jälkeen. Ehtona on,
että pakollinen vakuutus on kestänyt 26
viikkoa ja vapaaehtoinen 52 viikkoa ennen
synny-tystilaisuutta.
Norjassa annetaan synnyttäjälle, joka itse on
vakuutettu, ilmainen kätilönhoito ja
äitiysrahana vähintään 1 kruunu joka arkipäivää
kohti 2 viikon ajalta ennen synnytystä ja 6
viikolta sen jälkeen. Vakuutetun miehen vaimolle
annetaan ilmainen kätilönhoito ja 30 kr:n
avustus kerta kaikkiaan. Myöskin voidaan
synnyttäjälle myöntää ilmainen hoito synnytyslaitoksessa,
jolloin avustuksena voidaan maksaa hänen
perheellensä enintään 50 <J0 tavallisesta äitiysrahasta.
Venäjällä 1917 Leninin hallituksen antamien
käskyjen mukaan on sairauskassojen maksettava
8 viikolta ennen synnytystä ja 8 viikolta sen
jälkeen yhtä suuri äitiysraha kuin on
sairaus-raha vastaavissa sairaustapauksissa, eikä
synnyttäjää saa sen ajan kuluessa pitää työssä.
Sairauskassa määrää itse päivärahan suuruuden
siten, että se on oleva vähintään yhtä suuri kuin
päivän työpalkka ja enintään sen 1 1/2 kertainen
määrä. Imettämisavustuksena annetaan
edellämainitun ajan jälkeen enintään yhdeksännen
kuukauden loppuun vähintään , enintään 1/o
työpalkasta. Viimemainitun ajan kuluessa
avunsaajan työaika on suuresti rajoitettu. Kustannukset
maksaa yksistään työnantaja eli toisin sanoen
valtio.
Sveitsissä, jossa sairausvakuutus on
vapaaehtoinen, mutta k uittoni saa alueellaan määrätä |
sen pakolliseksi, on synnyttäjälle annettava
sai-rausavustuksen suuruinen äitiysavustus, jos hän
enintään kolmen kuukauden keskeytyksellä on
ollut sairauskassan jäsenenä yhdeksän kuukautta.
Äitiysrahaa maksetaan 6 viikolta, mutta jos
nainen tänä aikana on työssä, vähennetään
työpalkka avustuksen määrästä. Äiti, joka tämän
ajan jälkeen imettää lastaan neljä viikkoa, saa
imettämisavustuksena vähintään 20 fr.
Ranskassa saa jokainen varaton nainen, joka
on palkkatyössä, siksi ajaksi, kuin hän
lain-mukaan nauttii lepoaikaa, eli ainakin neljäksi
viikoksi synnytyksen jälkeen ja ehdollisesti
neljäksi viikoksi sen edellä, päivittäisen avustuksen,
ellei hänellä ole muuta julkista äitiysavustusta.
Saa’akseen avustusta myöskin synnytyksen
edellä tulee hänen näyttää lääkärin todistus siitä,
että hän ei tuottamatta vaaraa itselleen tahi
lapselleen voi jatkaa tavallista työtään. Avustus
lopetetaan heti, jos nainen tekee muuta työtä
kuin välttämättömimpiä taloustehtäviään tai jos
hän ei noudata erinäisiä terveydenhoidollisia
määräyksiä. Äitiysraha on vähintään 50
centimea, enintään 1,5o fr. päivältä ja lisätään siihen
%•> j°s äiti itse imettää lastaan.
Tanskassa on sairausvakuutus vapaaehtoinen,
mutta saadakseen apua valtion varoista tulee
kassan myöntää m. m. äitiysrahana vähintään
1 kr. päivältä niin kauan kuin äiti synnytyksen
jälkeen on pakotettu pysymään vuoteessa,
enintään 10 päivältä, ellei hän muulla tavalla ole
turvannut itselleen vastaavaa avustusta. Milloin
synnytyksessä tarvitaan lääkärinapua, on kas-
san se kustannettava. Odotusaika
äitiysavustukseen nähden on määrätty 10 kuukaudeksi.
Muutamissa maissa, kuten Englannissa,
Ranskassa ja Norjassa, säädetään laissa nimenomaan,
ettei äitiysrahaa voida maksaa
avustuksensaa-jan miehelle, ellei hänellä ole vaimonsa
antamaa valtuutusta.
[Else Liiders, ,,Das Problem der
Mutterschafts-versicherung"; Alice Salomon, „Mutterschutzs und
Mutterschaftsversicherung"; Platz, ,,Die
reichs-gesetzliclie Mutterschaftsversicherung"; Mane»,
„Versicherungslexikon"; Henriette Fiirth, „Die
Mutterschaftsversicherung".] O. IJ-n.
Äkämä ks. Ä k ä m ä t.
Äkämäpistiäiset (Cynipidue), hyönteisheimo
ampiaisten (II ymenoptcra) lahkoa. Keskikokoisia
ampiaisia, joilla on kuhmumaisesti kupertuva
keskiruumis, sivuilta litistynyt takaruumis sekä
lasikirkkaat siivet. Naaraat tekevät munia
laskiessaan kasviosiin pistoksia erittäen samalla
kitkerää nestettä, jonka aikaansaamasta
ärsytyksestä kyseessä olevat kasvinosat niihin
sairaaloi-sen runsaasti virtaavien nesteiden vaikutuksesta
muodostuvat jokaiselle lajille omituisiksi
äkämä-muodostuksiksi (ks. Äkämät). Näiden sisässä
jalattomat toukat elävät. Varsinkin tammella
tavataan monenlaisia äkämämuodostuksia. Eräs
laji, Cynips galla; tinctorice, aikaansaa tammen
lehtiin väriäkämiä, ,,värioroenia", joita korkean
parkkihaponpitoisuutensa vuoksi käytetään
musteen valmistukseen ja parkitukseen. Useilla ä:llä
esiintyy heterogonian nimellä tunnettu
sukupol-venvuorottelu (ks. t.). Eri sukupolvet
aiheuttavat usein erilaisia äkämämuodostuksia. Meillä
esiintyvistä ä:stä mainittakoon Rhodites rosce,
| joka aikaansaa tavallisesti punaisia, ikäänkuin
vahvasti karvaisia tai sammaloituneita,
pahka-maisia, läpileikkauksessa jopa muutaman cm:n
mittaisia äkämämuodostuksia ruusupensaisiin.
Äkämäsääsket (Cecidomyidce), kaksisiipisten
(Diplera) lahkoon kuuluva hyönteisheimo.
Ä. ovat sääskentapaisia, hyvin pieniä ja hentoja,
2-3 mm:n pituisia. Toukat pitkulaisen puikeita
tai soikeita, päättömiä ja jalattomia, usein
mön-jänpunaisia; useiden lajien vatsapuolella
kaksi-lialkoinen, vahvasti kitinisoitunut laite, jonka
kärki pistää esiin kolmannesta ruumiinrenkaasta.
Toukat elävät kasveilla; useimmilla lajeilla ne
aikaansaavat isäntäkasvilleen
äkämämuodostuksia (ks. Ä k ä m ät), joissa elävät. Niimä
äkämä-muodostukset, jotka voivat esiintyä useilla eri
kasvilajeilla ja kaikilla maanpäällisillä
kasvinosilla, vaihtelevat paljon muodolleen ja
ulkonäölleen. Eräiden lajien toukat eivät kuitenkaan ole
äkämänmuodostajia. Niiliin kuuluvat m. m.
vehnäsääsket (Cccidomyia 1. Contarinia tritici
ja C. auranliaca 1. Clinodiplosis mosellana),
joiden toukat elävät rukiintähkissä syöden
kukka-osat ja sikiäimet. Kolmas laji, Oligotrophus
alopecuri, elää samaten niittypuntarpään
(Alope-curus prutensis) tähkissä. Ulkomailla neljäs laji.
n. s. hesseniläinen kärpänen
(Cecido-myia 1. Mayetiola destructor) on aikaansaanut
suuria tuhoja viljalajeille, sen toukka kun jyrsii
rikki korren heti alimman tai lähinnä alimman
solmun alipuolelta, josta on seurauksena, ettii
korsi murtuu vikuutetusta paikasta. E. R.
Äkämät (lat. Cecidia), eläin- ja kasviruumiissa
tavattavia kasvannaisia. Nykyään käsitetääri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
