Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äyräpää ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1909
Äyräpää—Äänekoski
1910
„Ägriipä") ; „Eurepää Gislelagh" mainitaan jo
sitäkin ennen, nimittäin Pähkinäsaaren
rauhan-kirjassa 1323. A:n lisäksi nimitettiin
vanhimpina aikoina Muolaan pitäjätä myös Pyhäristin
(Ilelgekors) pitäjäksi. (L. Il-nen.)
Äyräpää (alk. Europaeus, vrt. t.), Matti
Anselm (s. 1852), lääkäri, odontologi,
professori, Liperin
kirkkoherran, Antti Josef
Euro-paeuksen (ks. t.) poika,
vliopp. 1871, fil. kand.
"1875, lääket. lis. 1883 ja
(väitöskirjalla
,,Satula-nenän orthopedisesta
parantamisesta odontologian
tarjoomilla apukeinoilla")
lääket. toht. 1891, jolloin
myös nimitettiin
yliopistoon odontologian
dosentiksi. Hänen toimestaan
perustettiin yliopistoon
odontologinen laitos 1891,
jonka esimiehenä hän
v:sta 1892 toimi aina
siihen asti, kunnes tuli
täy-sinpalvelleeksi 19.17. Ä. on
hammaslääketieteen
tienraivaaja Suomessa. Käytännöllisenä
hammaslääkärinä, tutkijana ja opettajana hän on
kohottanut tämän meillä ennen syrjään jääneen tie^
teenhaaran. Tutkijana on A. monilla arvokkailla
keksinnöillään ja julkaisuillaan tehokkaasti
kehittänyt odontologista tiedettä. Erittäinkin hän
on tehnyt nimensä tunnetuksi proteesihoidon
alalla, johon m. m. kuuluu hänen huomattava
keksintönsä Pharynx-striktuurien proteettisesta
hoidosta. Hänen monilukuisista kirjoituksistansa
mainittakoon vielä: „Nenädeformitetien
protesi-sesta hoidosta" (1906), „Korvaproteseista" (1907),
,,Gy-sin artikulatori" (useita kirjoituksia),
,,För-ändringar af den Schiltzkyska obturatortypen"
(1902), „Hammasinädän etiologiasta"(1910),
„Arti-kulatio-oppia" (1915), „En doktorsgrad i
odontologi vid Finlands universitet" I (1916), II (1917).
Aikaisemmin A. julkaisi useimmat kirjoituksensa
aikakauslehdessä ,,Skandinaviska
tandläkaresäll-skapets tidskrift", jonka päätoimittajana hän oli
1894-1900, sittemmin „Suomen
hammaslääkäriseuran toimituksissa", jota hän toimitti 1904-08.
A. on myöskin Suomen hammaslääkäriseuran
(puheenjohtajana 1892-1906) ja „Duodecim"
seuran (puheenjohtajana 1881-1906) perustajia.
Takaharjun keuhkotautiparantola saa myöskin
kiittää A:tä olemassaolostaan ja etenkin
paikastaan. Parantolan hallituksen puheenjohtajana
hän on ollut sen perustamisesta (1899) asti. —
Kuuluen suomalaisuuden etutaisteilijoihin on A.
tehokkaasti ottanut osaa kansallisiin
pyrintöihimme eri aloilla. Niinpä hän on m. m. ollut
Kansallisosakepankin ja henkivakuutusyhtiö
Suomen perustamisessa mukana. Tl). A.
Äyräpäänjärvi, n. 10 km pitkä, 3-4 km leveä
järvi (12 m yi. merenp.) Muolaan pitäjän
pohjoisosassa, n. 10 km kirkolta luoteeseen;
luonnoltaan matala ja ruohikkoinen. Keskikohdalla
järveä pistää länsirannalta leveähkö niemi
järven poikki, jakaen sen kahteen jotenkin
yhtä-suureen osaan, joita vain kapea salmi yhdistää
toisiinsa. A. on vanhastaan kuulu suurenmoisesta
vesilinturikkaudestaan sekä kesäaikana yleensä,
että erittäinkin lintujen muuttoaikoina, ollen
todennäköisesti ikivanha pysähdyspaikka
Karjalan-kannaksen yli lentäville
muuttolintuparville. — A. laskee Vuoksen suvantolaajennukseen,
6 km itäpuolelle Oravanientä.
Äyräpään kihlakunta käsittää Muolaan,
Heinjoen, Valkjärven, Raudun, Kivennavan ja
Terijoen kunnat Viipurin lääniä. Pinta-ala (maata)
2,652,9 km2; väkiluku v. 1916 55,011 henkeä
(-19,i 1 :tä km2:iä kohti).
Äyräpäänselkä, matala vedenjakaja
Laatokkaan ja Suomenlahteen laskevien vesien välillä
Karjalassa, alkaa Salpausselästä Joutsenon
pitäjässä, Saimaan kanavan itäpuolelta, kulkee
Vuoksen länsipuolitse, n. 2-4 peninkulman etäisyydessä
Suomenlahdesta, Jääsken, Antrean, Heinjoen.
Muolaan ja Kivennavan pitäjien kautta Rajajoen
lähteille, jatkuen samaan suuntaan
Inkerinmaalle. Ä:n korkeimmat kohdat nousevat
ainoastaan n. 60 m yi. merenp. L. Il-nen.
Äyräpään tuomiokunta käsittää seuraavat
4 käräjäkuntaa: 1. Valkjärvi; 2. Rautu; 3.
Muo-laa ja Heinjoki; 4. Kivennapa ja Terijoki.
Viipurin hovioikeuden alainen.
Äänekosken rata, yksityinen kapearaiteinen
rautatie Suolahden asemalta Äänekoskelle, pituus
9,250 km, sivu- ja haararaiteitten pituus l,m km,
raideleveys 0,75 m, suurin nousu 0,ojo, pienin
käyristyssäde 150 111. Vetureita 2,
matkustajavaunuja 2, tavaravaunuja 36. Alkuperäiset
rakennuskustannukset 390,000 mk.
Matkustaja-lukumäärä v. 1915 12,426; tavaraa kuljetettiin
sam. v. 13,000 ton. Tulot v. 1915 25,544 mk.,
menot 27,327 mk. Radan varrella on Paatelan
pysäkki ja päätekohdassa Äänekosken
asema. L. II-ncn.
Äänekoski, koski Keiteleen itäisessä ja
samalla suuremmassa lasku väylässä (vrt. K ei
tele ja Viitasaaren reitti)
Keiteleen eteläosasta Kuhnamojärveen, put. kork.
7,76 m, putouksen pituus 700 m; koski ei ole enää
luonnollisessa tilassaan, vaan padottu
(samoinkuin Keiteleen läntinen laskuväylä
Mämminkos-kikin) Äänekoski o.-y:n (ks. t.)
teollisuuslaitoksia varten. Ä. kehittää yhdessä Mämminkosken
kanssa keskiveden aikaan yhteensä 4,517
hevosvoimaa (korkean veden aikaan 8,213 hevosv. ja
matalan 2,772 lievosv.). L. II-ncn.
Äänekoski. 1. K u n t a, Vaasan 1., Laukaan
kihlak., Äänekosken-Uuraisten nimismiesp.;
kirkolle Äänekosken asemalta 1 km, Suolahdesta
10 1/2 km. Pinta-ala 369,o km2. Manttaalimäärä
1 1,1605. 6,187 as. (1915). 261 hevosta, 914 nautaa
(1914). — Kansakouluja 5 (1917). Keski-Suomen
kansanopisto. Säästöpankki. Yhdyspankin
haarakonttori. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Äänekoski o.-y:n paperi- ja
pahvitehdas sekä saha; Suolahden rullatehdas ja
sähkölaitos; Suolahden höyrysaha, tiilitehdas,
turve-pehku- ja polttoturvetehdas ynnä sähkölaitos;
Suolahden konepaja; Parantalan saha ja mylly.
— Kunnan tärkein keskuspaikka on Suolahti
(ks. t.). — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Porvoon hiippak., Jyväskylän rovastik.; alkujaan
Laukaan emäseurakunnan alueelle perustettu
rukoushuonekunta, joka (lisättynä eräillä
Saarijärven pitäjän osilla) määrättiin muodostumaan
omaksi khrakunnaksi sen. päät. 23 p:ltä maalisk.
M. Äyräpää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
