Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äyräpää ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1911
1906, mikä toteutui 1910. Kirkko puusta, rak.
1907. h. II-nen.
Äänekoski o.-jr., omistaa paperi- ja
pahvitehtaan sekä sahan Äänekosken pitäjässä,
Äänekosken rannalla, Äänekosken radan päätekohdassa;
osakepääoma 4,5 milj. mk., yhtiön
toimitusjohtajana on E. Hammaren. Tuotanto käsitti v. 1914
9,000 ton. paperia, 3,000 ton. pahvia ja 3,000
stan-derttia sahattua puutavaraa; tuotannon arvo
2,a milj. mk. Työväkeä 200 henkeä. — Tehtaat
perustettiin 1896.
Äänenkeruu ks. Vaalilahjominen.
Äänenmittari ks. Audiometri.
Äänenmuodostus, mus., on kaiken
lauluope-tuksen pohja. Ä.-järjestelmään kuuluu: 1)
hengityksen tukeminen (diafragman avulla), 2)
kaikui-suuden aikaansaaminen (suuontelossa \ 3)
vokali-satsioni (ks. t.), 4) soinnin tasoitus (etenkin eri
äänivyöhykkeitten rajoilla), 5) äänialueen
laajentaminen (harjoittamalla mukavasti
muodostuvia säveliä), 6) äänen taipuisuuden
saavuttaminen (laajoissakin intervalleissa,
juoksutuksissa y. m.), 7) sanojen lausunta. Tälie pohjalle
rakentuu lauluopetuksessa sekä sävelkorvan että
luonteenomaisen esityksen kehittäminen. 1. K.
Äänenmurros. 1. fysiol. Nuorukaisilla
kypsyys-ijän vaiheilla esiintyvä äänen fysiologinen häiriö.
Tähänastinen korkean kimakka ääni alkaa
vähitellen muuttua matalammaksi miesääneksi, mutta
tämän muutoksen tapahtuessa esiintyvät
kummatkin äänilajit sekaisin niin, että miesäänellä
puhuttaessa yhtäkkiä ääni muuttuu kimakaksi.
Sitäpaitsi ääni sortuu tavallista helpommin ja
äänielin tuntuu väsyvän tavallista nopeammin.
Syy tällaiseen omituisuuteen on kypsyysijällä
tapahtuva nopea kurkunpään kasvaminen ja sitä
seuraava äänijänteitten piteneminen. Lihakset,
jotka liikuttavat äänijänteitä ja määräävät niiden
kireyden sekä äänen korkeuden, saavat nyt
toimia toisenlaisissa oloissa kuin mihin ovat
tottuneet, ja keskushermostosta annettu käsky, joka
määrää lihaksen jännityksen määrän, annetaan
tällaisiin uusiin oloihin tottumattomasti,
minkä-vuoksi vaaditaan jonkun aikainen harjoittelu,
kunnes ääni tasaantuu. Joskus ei tätä
tasaantumista ensinkään saavuteta, vaan äänenmurrolle
ominaiset ilmiöt jatkuvat kautta i.jän ilmaantuen
silloin etenkin puhetta pidettäessä tai muuten
esiinnyttäessä. Y. K.
2. mus. Poikaäänen muuttuminen miesääneksi
(äänijänteitten laajetessa). Ä:n ajalla on
laulaminen vahingollista; etenkin on
muutoksen rajakohdalla, joka saattaa kestää vuodenkin,
kokonaan lakattava laulamasta. Arvellaan, että
tyttöjenkin äänessä kehitysijällä tapahtuu
vastaavanlainen, vaikkakin vähemmän huomattava
muutos. Monet hyvät lapsenäänet ovat elinajaksi
menneet pilalle varomattomasta äänenkäytöstä
ä:n ajalla. 1. Ii.
Äänen sorros ks. Käheys.
Äänentapaaminen ks. Säveltapailu.
Äänestys on keino saada aikaan jostakin
kysymyksestä useampien yhteinen päätös, mikä
on mahdollista myöntämällä ratkaisuvalta niille,
jotka määrätyillä perusteilla ovat enemmistönä;
milloin ä:ssä valitaan henkilö johonkin toimeen,
nimitetää n ä :tä vaaliksi. Usein vaaditaan
ä:n pätevyyttä varten määrätty luku äänestäjiä.
Joskus tulee määräenemmistön kannattaa pää-
1912
töstä; toisinaan vaaditaan ehdoton 1.
absoluuttinen enemmistö s. o. enemmän kuin puolet
annetuista äänistä; väliin riittää suhteellinen,
relatiivinen enemmistö 1. enimmät äänet. Yhteisessä
ä:ssä ilmituo kokous mielipiteensä yhteisesti,
esim. vastakkaisia mielipiteitä osoittavin
huudoin, jolloin päätöksen aikaansaamiseksi
vaaditaan yksimielisyys tai vähemmistöksi
julistettujen alistuminen todennäköisen enemmistön
mielipiteeseen; muuten on jokaisen erikseen
annettava äänensä, mikä taas voi tapahtua julkisesti:
seisaalle nousten, eri ryhmiin sijoittuen,
nimenhuudossa j. n. e., tai salaisesti, esim. umpilipuin
tai erivärisin palloin. Äänten jakautuessa tasan
voi tuloksen, kulloinkin noudatettavien
sääntöjen mukaan, ratkaista arpa, puheenjohtajan ääni,
erilleen pantu äänestyslippu j. n. e.
Edelleen erotetaan kollegiaalinen ja
parlamentaarinen äänestystapa. Ensinmainitusta, jota
käytetään useampijäsenisissä tuomioistuimissa ja
hallinnollisissa virastoissa, säädetään
Oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa m. m. että, jos äänet
eriävät toisistaan ja niitä on yhtä monta kuin
mailakin puolen, niin se puoli voittaa, johon
ylinnä istuva jäsen yhtyy, mutta rikosasioissa
lievin mielipide, ja että useampia eriäviä mieli
piteitä ilmaantuessa voittavat rikosasioissa
niiden äänet, jotka voidaan paraiten toisiinsa
sovittaa ja tarkoittavat lievintä tulosta, muissa
asioissa taas ne, jotka nojautuvat samaan perus
teeseen; jos äänet niin eriävät toisistaan, ettei
ole selvä, mikä on katsottava useimpien
mielipiteeksi, on sekin kysymys ratkaistava ä:llä.
Parlamentaarinen äänestystapa on kehittynyt
kansaneduskunnissa, mutta käytetään sen
mukaista äänestysmenettelyä muissakin
edustuslaitoksissa, yhteenliittymissä ja kokouksissa. Tämän
äänestystavan perussääntöjä on, että
puheenjohtaja keskustelun päätyttyä tekee siitä, mitä
asiassa on esiintuotu, äänestysesityksen 1.
sellaisen ehdotuksen päätökseksi, että kokous vastaten
tähän ehdotukseen myöntävästi tai kieltävästi
ratkaisee asian; tavallisimmin vastaus annetaan
huutoäänestyksessä, ja tulee se mielipide, jonka
puheenjohtaja siinä katsoo voittaneen,
päätökseksi, ellei vaadita äänten laskemista, jolloin
uusi ä., sen mukaan kuin sitä koskevat säännöt
kulloinkin määräävät, on joko salainen tai
julkinen. Jos asiassa on useampia päätösehdotuksia,
asetetaan yksi vastaesitykseksi toista vastaan,
kunnes kaikista on äänestetty. Tällainen on
pääkohdiltaan ä. Suomenkin eduskunnassa ja
kunnallisissa edustuslaitoksissa. Eduskunnan
puhemiehen äänestysesitys on oleva sellainen, että
huutoäänestyksessä vastaus „jaa" taikka „ei"
ilmaisee eduskunnan päätöksen; puhemiehen
ilmoitettua käsityksensä vastauksesta, jää se
eduskunnan päätökseksi, ellei pyydetä
lippuäänestystä, joka tapahtuu umpilipuin ja joka sitä
paitsi on toimitettava myös aina milloin
päätökseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestettäessä
yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ratkaistavista
ehdotuksista on yksi lipuista pantava erilleen;
, iiänten käydessä tasan se määrää päätöksen.
Kunnanvaltuustoissa toimitetaan huutoäänestyk
, sen jälkeen vaadittu uusi ä. julkisesti
nimen-i huudolla, ja äänten jakautuessa tasan tulee se
. mielipide päätökseksi, johon puheenjohtaja
yhtyy.
Äänekoski o.-y.—Äänestys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
