- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1913-1914

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äänestysalue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1913

Äänestysalue—Ääni

1914

Vaaleissa on ä. useimmiten salainen, mutta
saattaa toisinaan, kuten Suomessa esim.
evati-kelis-luterilaisten seurakuntain
kirkonkokouksissa, olla julkinenkin. Muutamissa tapauksissa
on oikeus valtakirjan nojalla äänestää
poissaolevan puolesta. s. o. p.

Äänestysalue. .Valtiollisia ja kunnallisia
vaaleja koskevien lakien mukaan ovat vaalipiirit
äänestystoimitusta varten jaetut äänestysalueisiin.

Äänestysesitys ks. Äänestys.

Äänetön yhtiömies ks. Y h t i ö.

Ääni. 1. Fysiol. merkityksessä kuuloaistimilla
havaittava värähdysliikkeen aiheuttama
aistimus; fys. merkityksessä mainittu värähdysliike
itse. — Ä :n synty. Ä.-ilmiön synnyttämiseen
tarvitaan joku värähdyksiin saatettava
kimmoinen kappale ja siitä lähteneen aaltoliikkeen
jatkumiseen joku väliaine. Pintapuolisinkin
havainto saa meidät vakuutetuksi siitä, että
ääntäsynnyttävä kappale värähtelee. Jos esim.
isketään veitsellä lasiin, niin se alkaa soida.
Kosketettaessa sormin lasiin tuntee sen aluksi
värähtelevän, mutta sikäli kuin värähdykset
kosketuksesta asettuvat, ä:kin hiljenee.
Tavallisesti ilma 011 se väliaine, jonka kautta ä.-aallot
leviävät korvaamme. Nuo aallot ovat pitkittäisiä
(ks. Aaltoliike), s. o. ääni etenee ilman
läpi perättäisillä tiivistyksillä ja harvennuksilla.
Muutkin kaasut paitsi ilma, kuin myöskin sulat
ja jähmeät kappaleet johtavat ä:tä.
Ilmatyh-jiössä ei voi mikään ä. edentyä. Ohennetussa
ilmassa, kuten korkeilla vuorilla, kuuluvat kaikki
ä:t hyvin hiljennettyinä. Saussure sanoo, että
Moutblancin huipulla kuuluu pistoolin laukaus
heikommalta kuin paukaus lastentykistä
alangolla. Samanlaisia liavainnoita ovat
ilmapurjeh-tijat (Gay-Lussac y. m.) tehneet. Värähtelevä
kappale joutuu itse seisovaan aaltoliikkeeseen,
mutta siitä alkunsa saanut, rajattomassa
väliaineessa jatkuva aaltoliike on edentyvä.

Ä:n edentymisnopeus on eri suuri eri
aineissa. Kaikenlaiset ä:t edentyvät sitävastoin
yhtä nopeasti samassa väliaineessa, minkä
voimme päättää esim. siitä, että
musiikkiesitysten yhteissointi ei hälvene, kuultakoon sitä
lähempää tai kauempaa. Ä:n edentymisnopeus
ilmassa voidaan laskea suorasti tai epäsuorasti.
Edellistä keinoa käyttäessä menetellään esim.
niin, että laukaistaan tykki toisella kukkulalla
ja toisella havaitaan paljonko aikaa kuluu
leimahduksesta siihen saakka, jolloin paukaus
kuuluu. Edeltäpäin mitattu kukkuloiden väli
jaettuna mainitulla ajalla antaa edentymisnopeuden.
Se on kuivassa ilmassa 0° lämpötilassa 331 m/sek.
Lämpötilan lisääntyessä se kasvaa. On laskettu,
että tuo lisäys joka asteelta tekee 0,6 m. Nopeus
on siis + 15° C lämpötilassa 340 m/sek.
Kosteassa ilmassa ä. etenee jonkun verran
nopeammin kuin kuivassa. Erilaiset kaasut johtavat
ä:tä eri nopeasti, vetykaasu nopeimmin =
1,280 m/sek. — Nesteissä ja jähmeissä
kappaleissa ä. etenee nopeammin kuin kaasuissa. Vesi
on ainoa neste, jossa ä:n edentymisnopevs on
suoraan mitattu. Colladon ja Sturm tekivät sen
määräämiseksi kuuluisan kokeen 1827
Genöve-järvessä. He saivat tulokseksi 1,435 m/sek.,
joten ii. siis vedessä etenee n. 4.2 kertaa
nopeammin kuin ilmassa. Jähmeissä kappaleissa ä.
etenee vielä nopeammin kuin nesteissä. Esim. rau-

dassa n. 14 kertaa nopeammin kuin ilmassa.
Seuraava -taulukko ilmaisee edentymisnopeuden
muutamissa aineissa:

Hiilihappo 270—^

Eetteri

1,150 — Vaski 3,800 —
sek. sek.

Ilma 331 „ Väkiviina 1,264 „ Riiuta 4,!I00 „

Vety 1,280 „ Vesi 1,450 „ Lasi 5,000 „

Ääniaaltojen edentyminen on riippuvainen
kimmoisuusvoimien vaikutuksesta. Sentähden
kaikki kimmoiset aineet ovat hyviä ä:n johtajia,
kimmottomat sitä vastoin huonompia. Newton
on (1687) ä:n edentymisnopeuden v teoreettista
laskemista varten johtanut seuraavan kaavan

v = V’, missä e on väliaineen kimmoisuusmoduli

rf

ja cl tiheys. Tämä kaava antaa kuitenkin liian
pieniä arvoja, ilmaan sovellettuna on lasketun
arvon suhde oikeaan = l:7/l,n. Syynä tähän on,
kuten Laplace ensin on huomauttanut, se ettei
Newton kaavaa johtaessaan ole huomioonottanut
ääniaaltojen mekaanisia tiivistyksiä ja
harvennuksia seuraavia lämpövaihdoksia, jotka
muuntelevat ilman jännitystä. Laplace täydellisenti
kaavan niin, että se sai seuraavan muodon

v= V- ~ • Siinä c on ilman vakinaispaineinen

d f^

ominaislämpö ja e i ilman vakinaisvolyminen
ominaislämpö (ks. t.). Niiden suhde on juuri l,4i.

Ä:n heijastuminen, taittuminen,
interferenssi ja taipuminen. Koska
ä. on aaltoliikettä, on se yleisten
aaltoliikesään-töjen alainen. Ä. heijastuu kahden eri
väliaineen rajapinnalta antaen aihetta kaiuksi
(ks. t.) sanottuun ilmiöön. Samankin aineen eri
tiheiden kerroksien rajapinnalta ä. heijastuu.
Vaikka taivas onkin aivan selvä, on ilmassa
kuitenkin eri tiheitä kerroksia, joiden rajapinnalta
ä. heijastuu. Öiseen aikaan muodostuu
jyrkempiä ä:tä heijastavia rajoja ilmakerrosten välillä
kuin päivällä ja sentähden ä. kuuluu yöllä
kauemmaksi kuin päivällä. Ä:n heijastumista
käytämme hyväksemme puhelu-, kuulo- ja
huuto-torvissa. Ä:n taittuminen voidaan havaita,
jos valmistetaan ilmaa raskaammasta kaasusta,
esim. hiilihaposta, linssin tapainen kappale.
Sellaisen linssin toiselle puolelle asetetun kellon
naksahdukset kuuluvat aivan selvästi toisella
puolella kellon matemaattisesti määrätyn kuvan
kohdalla. — Kimmoisissa, jyrkästi rajoitetuissa
aineissa heijastuvat ä.-aallot kummastakin
päästä muodostaen interferenssin kautta
seisovan aaltoliikkeen. Ä:n interferenssiä
ilmapatsaassa voidaan tutkia Kundtin
interferenssi-torvella (ks. Kundt). Suorittamalla siinä
yksinkertaisia mittauksia saadaan aallonpituus,
jonka avulla taas ä:n edentymisnopeus ilmassa
voidaan laskea (epäsuora keino määrätä ä:n
edentymisnopeutta). Jännitetyissä kielissä
interferenssin kautta syntyneitä seisovia aaltoja (ks.
alempana) voidaan tutkia monokhordin (ks. t.)
avulla. — Jokapäiväinen kokemuksemme
osoittaa, että ä. taipuu esteitä kohdatessaan. Sen
todistaa jo se yksinkertainen seikka, että ä.
kuuluu sen vapaata leviämistä estävien
rakennuksien, vuorien y. m. takana.

Erilaiset ä :t. Kuten jo on mainittu
syntyvät ä:t värähtelevien kappaleiden herättämistä
aaltoliikkeistä. Jos värähtelevän kappaleen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0987.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free