Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äänestysalue ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1915
Ääni
iy!6
kaikki värähdykset ovat jaksollisia ja säännöl
lisiä, s. o. suoriutuvat ylitä pitkissä ajoissa ylitä
suurin amplitudein (ks. Aaltoliike),
syntyy musiikillinen ä., joka on joko
yksinkertainen sävel (ks. t.) tai useampien sävelien
ykdistymä, n. s. sointi; muissa tapauksissa
syntyy korvaan musiikillisesti epämääräisen
vaikutuksen tekevä ä:ten epäsäännöllinen vaihtelu
n. s. häly. Laulusta ja soittimista tulevat ä:t
ovat sointeja. Sävelessä ja soinnissa on
huomattava kolme eri seikkaa: korkeus 1.
säveltä so (ks. t.), vahvuus ja soinnin
sävy.
Sävelen korkeus ja
sävelasteikot. Sävelen korkeus on yksinomaan
riippuvainen värähdysluvusta sillä tavoin, että kuta
suurempi jälkimäinen, sitä korkeampi sävel.
Säveltä ei kuitenkaan lainkaan kuulu, jos
väräli-dysluku 011 tiettyä pienintä lukua pienempi tai
määrättyä suurinta lukua isompi. Rajat
vaihtelevat kuitenkin henkilöä myöten. Sentähden
mahdollisimman matalan ja mahdollisimman korkean
sävelen värähdysluvusta on esitetty erilaisia
arvoja. Todennäköisimmät rajat ovat 16-50,000,
musiikissa käytettyjen sävelten värähdysluvut
30-4,000. Kahden sävelen värälidyslukujen
suhdetta sanotaan intervalliksi 1.
sävel-suhteeksi (musiikin teoriassa suhdeluvuiksi,
ks. Sävel). Diatonisen
duuriasteikon intervallit priimistä c lukien ovat
seuraavat :
e d e f g n h cx
1 fl/s •/« 4/a »/» 5/a 15/« 2
24 27 30 32 36 40 45 48
Alla olevat suhteelliset
värähdys-luvut saadaan kertomalla intervallit 24:llä.
Perussäveleen c 1. priimiin verrattuna
sanotaan d sekunniksi, e terssiksi, f
kvartiksi, g kvintiksi, a sekstiksi,
h septimiksi ja Ci oktaaviksi.
Interval-c
lia — sekä myös kaikkien siihen ryhmään
kuuluvien 8 sävelen kokonaissarjaa sanotaan niinikään
oktaaviksi (sama huomautus koskee myös muita
lueteltuja intervallinimityksiä). Edellä
lueteltujen intervallien avulla voidaan muiden sävelien
värähdysluvut laskea, jos yksi tunnetaan, ei
vain yhdessä oktaavissa, vaan koko asteikossa.
Kaikkien oktaavien perussävelien värähdysluvut
ovat näet helposti laskettavissa. Matalimman —
subkontra oktaavin — perussävelen C
värähdysluku oletetaan tav. 16:ksi (tai 161/2:ksi).
Seuraavien oktaavien värähdysluvut saadaan
kertomalla 16 2:11a, 4:llä, 8:11a j. n. e. ja ovat
siis: kontraoktaavin C = 32, matalan
I. suuren oktaavin C - 64, v i i v a 11
o-man 1. pienen oktaavin c = 128,
yksiviivaisen oktaavin c = 256, k a k s i v i
i-vaisen oktaavin o = 512 j. n. e. No
r-maalisäveleksi määrättiin Wienin
kansainvälisessä virityssävelkonferenssissa 1885 ö:n
värähdysluku 435 :ksi. — Molliasteikon
tunnusmerkillisin eroavaisuus duuriasteikosta on
se, että edellisessä käytetään jälkimäisen ison
terssin (5/i) sijasta pientä terssiä (6/61.
N. s. ,,m e 1 o d i n e n" molliasteikko on
erilainen nousevassa ja laskevassa sävelkulussa:
n. s. ..harmoninen" molliasteikko on
noustessa ja laskiessa yhtäläinen. Kaikissa
esiintyy pieni terssi. Nouseva melodinen
molliasteikko onkin muissa suhteissa duuriasteikon
kaltainen. Laskevassa melodisessa
molliasteikossa on sitä paitsi pieni seksti (8/B)
ja pieni septimi (9/6) harmonisessa
asteikossa vain edellinen. — Kahden sävelen
sanotaan olevan sointu isten 1. soinnussa
ikonsonanssissa, ks. t.) keskenään, jos ne
tekevät yhdessä soiden mieluisan
kokonaisvaikutuksen. Sointu on sitä täydellisempi kuta
yksinkertaisemmat luvut ilmaisevat intervallin.
Soin-tuiset perussäveleen c nähden ovat c±, g, f, r
ja a, epäsointuiset d ja h. Duuriasteikossa
kahden perättäin seuraavan sävelen intervallit vaih
d e
televat seuraavalla tavalla -=»/8; - = (®/4: ®/8)
10 f 16 g 9 a
= v; e = ^: = 75 ; r (3/S: 4/s) ; r (5/3: 3/2’
10 h v 16
- -yj - = (15/8:5/3) =®/8; ^ = pr. Duuriasteikossa
esiintyy siis kolme eri suurta intervallia
"/s, lu/o, 16/i5- Suurinta intervallia 9/8
sanotaan vahvaksi kokoaskeleksi, inter
vallia 10/9 heikoksi kokoaskeleksi ja
pienintä intervallia (vahvaksi)
puoliaskeleksi. Koska kaksi ensimäistä intervallia eroaa
hyvin vähän toisistaan (10/8 = ®/8. mlsi), vain
intervallilla 80/gi, pidetään niitä käytännössä
tav. yhtä suurina koko sävelaskelina
(vrt. Tasavireinen). Perussävelenä voi
esiintyä mikä tahansa asteikon sävelistä, jolloin sen
intervallit lähinnä seuraaviin asteikon säveliin
ovat suuruudeltaan järjestyksessä yhtä kuin
edellämainitut sekunti, terssi, kvartti j. n. e.
Laskemalla, lähtien jostain asteikon sävelestä,
mainitut intervallit huomaa kuitenkin helposti,
että äskenlueteltuihin interval leihin verraten
syntyy eroavaisuuksia. Mahdollisuus soittaa
sävelmää (duuri- tai molliasteikossa) aivan
puhtaasti eri asenteissa (eri sävelistä alkaen)
edellyttää musiikillisten asteikkojen kehittämistä
siinä määrin, että oktaavin 8 sävelen sijalle
tulisi kaikkiaan 31 säveltä. Jos jätetään
huomioonottamatta niin pienet eroavaisuudet kuin
molempien koko sävelaskeleiden ®/8 ja 10/» kes
ken vallitsevat ja pidetään ne yhtäläisinä, niin
luku supistuu 22:een. Tämä luku on vieläkin
liian suuri ja epämukava pysyvästi viritetyissä
soittimissa (piano, urut j. n. e.). Menetellään
sentähden niin, että liitetään vain niiden
sävelten väliin, jossa on koko sävelaskel, puoliaskelia.
Siten saadussa kromaattisessa
asteikossa (ks. Kromaatti n e n) tulee siis joka
oktaaviin lisää viisi säveltä, joten säveliä on
siinä yhteensä 13 (12 puolta siivelaskelta).
Viritettäessä pidetään oktaavit alkuperäiscsti oikeina,
mutta kaikki peräkkäiset puoliaskelet tehdään
yhtäsuuriksi. Jokainen tulee siis olemaan
- 1,05916. Täten saatua sävelasteikkoa sanotaan
tasaväreilevästi temperoiduksi.
Soinnin vahvuus ja sävy. Soianin.
sävelen tai yleensä ii:n vahvuus riippuu
pääasiallisesti väräkdysvälin suuruudesta, siis
korvaan tulevien ä.-aaltojen tiivistysten ja
harvennusten voimakkuudesta. A:n vahvuuteen
vaikuttaa sitä paitsi värähdysluku sillä tavoin, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
