Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äänioppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1923
Äänivalokuvaus—Äänne
1924
matalana on vesi ollut erittäinkin 1891, 1898,
1901, 1902 ja 1908. Korkeimman (1904 mitatun)
ja alhaisimman (1891 merkityn) keskimääräisen
\uotuisen vedenpinnan korkeusero ou 88 cm.
Vuodenajoista riippuvan vuotuisen vaihtelun
kulku on seuraava: huhtikuussa on vedenpinta
alimmillaan, sitten seuraa nopea nousu, kunnes
kesäkuussa korkein kohta saavutetaan, jonka
jälkeen vesi ensin, n. kuukauden ajan, tuskin
huomattavasti, senjälkeen nopeammin ja
säännöllisesti (enimmän helmi- ja maaliskuussa1
alenee mainittuun minimiin. Korkeimman
(kesäkuun) ja matalimman (huhtikuun) vedenpinnan
korkeusero on 45 cm. — Säännöllisiä virtauksia
ei Ä:ssä ole." — Veden lämpötila on
suurin elokuussa, jolloin syvimmätkin kerrokset
lämpiävät n. -f- 5° :seen. Rantavedet menevät
jäähän viimeistään joulukuun 20 p:n paikkeilla,
keskimäärin marraskuun puolivälissä;
tammikuun lopussa järvi peittyy yhdenjaksoiseen,
0,5-1 m vahvaan jäähän. Aikaisintaan huhtikuun
10-15 p:nä, keskimäärin toukokuun keskivaiheilla
tapahtuu jäänlähtö.
Laivaliikenne suuntautuu pääasiallisesti
Syvärin niskassa olevasta Voznesenjesta
Petroskoihin tai Pudoziin sekä Petroskoista Poventsaan
Boljsoj Klimetskijn länsipuolitse.
Vanhanaikui-sia purjealuksia (,,kaljottoja" y. m.) on järvellä
enää vain jokunen; niiden on ollut väistyminen
höyrylaivojeu ja proomujen tieltä.
Tavaraliikenne on vilkas; 1912 lastattiin ja purettiin
satamissa yhteensä 162,700 ton. tavaroita
(puutavaroita, kalaa y. m.). Melkoinen on myös
matkustajaliikenne. -— Ä:n eteläpuolitse on
rakennettu rannikonsuuntainen ka n a v a, joka
yhdistää Syvärin Vytegraan ja (Marian
kanavatien välityksellä) Volgaan. Sitäpaitsi on
suunniteltu vesitietä A:stä Vienanmerelle (joko
Poventsanjokea myöten ja Matkajärven kautta
tai Kumsujokea pitkin, Seesjärven poikki ja
Sekehenjokea myöten Uikujärvelle, josta edelleen
Uikujokea pitkin). — Rautatien kanssa Ä.
on yhteydessä lännessä ja luoteessa:
Muur-manninrata kulkee sen rautojen lähistössä
Petroskoista Poventsanlahden perukkaan.
Kalastus on tuottoisa elinkeino, vaikkei
niihin määrin kuin aikaisemmin. Saaliista
joutui 1912 kauppaan 800 ton. (390,000 mk:n
arvosta), jotavastoin vielä vv. 1895-1900
vastaava vuotuinen määrä oli 1,280 ton. Tärkein
pyyntikala on siika (Coregonus lavaretus,
C. \\’idegreni y. m.; parhaat pyyntipaikat
Vod-lan suussa) ; sitäpaitsi saadaan lohia (järvilohia,
nieriöitä), kuhia, haukia, mateita y. m.
Arvokkaimpien kalalajien lisäämiseksi on suunniteltu
suurta kalansiitoslaitosta Petroskoihin. —
Norpan (kiehkuraishylkeen) pyynnillä ei ole sitä
merkitystä kuin Laatokalla; kannattavampi on
linnustus.
[W. Ramsay ja W. Wahl, „Beiträge zur
Geo-logie der präkambrisehen Bildungen im
Gouver-nemente Olonez" (I II, 1904-08) ; S. Sovetov,
»Onezskoe ozero" (1917); Th. Hom6n y. m.,
»Itä-Karjala ja Kuollau Lappi" (1918).] J. G. G-ö.
Äänivalokuvaus (fonofotografia).
Puheäänien ja kielenään teiden graafillisten
merkintätapojen tuottamia epätarkkuuksia L.
Hermann on voinut suuresti vähentää ottamalla
kokeiluissaan avukseen valokuvausmenetelmän,
jota on sanottu ä:ksi 1. fottofotografiaksi. Hän
käytti ääniaaltojen vastaanottajana pystysuoraa
rauta-, kiille-, paperi- tai puulevyä tai
jännitettyä membraania, jota vastaan puhuttiin tai
laulettiin. Niihin oli kiinnitetty pieni, pyöreä,
hopeoitu lasikuvastin, johon projisioitiin valoa
sähkölampusta hienon, pystysuoran raon kautta.
Aivan kuvastimen edessä oli kupera linssi. Sen
avulla loi kuvastin pienennetyn, todellisen kuvan
valoraosta. Tämä pystysuora kuva joutui
mustalle peltilevvlle, jossa oli hieno, vaakasuora
rako. Kuvastimen värähtäessä äänilevyn
mukana pystysuora valoraon kuva siirtyi edes
takaisin vaakasuorassa suunnassa. Kuvan ja
vaakasuoran raon leikkauspisteessä raon läpi
kulkenut valo synnytti peltilevyn takana silinteriltä
pystysuoraan purkautuvalle valokuvauspaperille
valopisteen. Kun tämä piste heilahti edes
takaisin vaakasuorasti, jätti se valoherkälle paperille
tutkitun äänen luonnetta vastaavan
käyrän-tapaisen jäljen. — Myöhemmin Hermann on
valokuvaamalla muuntanut Edisonin fonografin
vaipassa olevat hienot nastanjäJjet kuvastimen
ja valosäteiden välityksellä äänikäyriksi.
U. S:n.
Äänivalta ks. Äänioikeus.
Ääniviat, ääntämuodostavain elinten
tauti-peräisistä muutoksista johtuvat häiriöt, joista
yleisin on käheys (ks. t.) ja ääntämiskyvyn
täydellinen katoaminen (a f o n i a) (ks. t.). vrt. myös
Puhehäiriö t.- fV. K.)
Äänne 1. (artikuleerattu)
kielen-äänne on nimenä puhutun kielen
yksinkertai-simmilla osilla. Kirjoituksessa ä:itä merkitään
merkeillä, joita sanotaan kirjaimiksi. Jokainen
ä. edellyttää useampien eri puhe-elinten
samanaikaista artikulatsionia (ks. t.). Ä:iden
muodostamista varten on tarpeen: 1. että hengitys tulee
määrätyllä tavalla ehdoin tahdoin säännellyksi
(puhehengityksessä ovat sisäänhengitykset hyvin
lyhyet, uloshengitykset monta vertaa pitemmät;
sisäänhengitys tapahtuu avoimen suun kautta:
sisäänhengitetty ilmamäärä on tavallisesti
suurempi kuin levollisessa hengityksessä j. n. e.),
ja 2. että hengityksen synnyttämää ilmavirtaa
jollakin kohdalla kurkunpäässä tai sen
yläpuolella (..kajahtelutorvessa") kohtaa este, joka
aiheuttaa äänen syntymisen. Jatkuvassa
puheen-virrassa yksityisääuteet muodostavat ikäänkuin
momentaanisia asemia, joihin puhe-elimet
pysähtyvät. — Ä:t jaoitellaan A) hengityselinten
(ilmaatuottavien elinten) toiminnan mukaan:
1. ekspirator isiin, uloshengitetyllä
ilmavirralla synnytettyihin äänteisiin, jollaisia ovat
yleensä tavallisessa puheessa käytetyt äänteet,
ja 2. inspiratorisiin äänteisiin
(ks. t.), s. o. sisäänhengitetyllä ilmavirralla
synnytettyihin; B) äänen syntyä aiheuttavien
elinten, s. o. a) kurkunpään elinten (alisen
äänilähteen) toiminnan mukaan: p uh e ään el
lisiin ja puheäänettömiin (ks. n.),
b) kajahtelutorven elinten (ylisten äänilähteiden)
toiminnan mukaan (pitäen silmällä
artikulatsioni-astetta, s. o. artikuleeraavien elinten etäisyyttä
toisistaan) : 1. u m p i ä ä n t e i s i i n 1. k 1
u-siileihin (ks. t.), 2. r a k o ä ä n t e i s i i n
1. frikatiiveihin (s p i r a n 11 e i h i n,
ks. t.), 3. täryäänteisiin 1. t r e m
u-1 a n t t e i h i n (ks. t.) ja 4. a u k k o ä ii n t e i-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
