- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1969-1970

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ösel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1909

Ösel—Östensö

1970

riksi ja 1817 vakinaiseksi
sekä 1829
vastaperustetun teknillisen
korkeakoulun ensim. johtajaksi,
missä toimessa pysyi
kuolemaansa saakka. 0. teki
neljä pitkää
tutkimusmatkaa vv. 1801-03,
1812-13, 1822-23 ja 1846
Hanskaan, Englantiin ja
Saksaan, jolloin hän
tutustuen senaikuisiin
tieteen suurmiehiin
luonnontieteiden alalla:
Ampö-reen, John Herscheliin,
Wheatstoneen.
Fara-dayhin, Fraunhoferiin
y. m. sekä Goetheen sai
monta suuriarvoista herätettä. Berliinissä
ollessaan hän kirjoitti yhden tärkeimmistä
julkaisuistaan: „Ansiehten der cliemischen
Natur-gesetze" (1812). V. 1820 0. teki suurimman
keksintönsä. Hän havaitsi näet, että galvaaninen
virta poikkeuttaa kompassineulan magneettisesta
meridiaanista, jos virta kulkee magneetin
pituussuunnassa ja keksi täten sähkömagnetismin.
Seurauksiltaan niin laajakantoisesta kokeestaan
hän teki selkoa ainoastaan neljä sivua
käsittävässä kirjoituksessa: ,,Experimenta cirea
effee-tum eonflietus electrici in acum magneticum",
joka teki hänet kerrallaan maailmankuuluksi.
Tässä julkaisussa hän antaa oikean ja
täydellisen selvityksen magneettineulan
poikkeussuun-nasta. Keksintö herätti mitä suurinta huomiota
senaikuisissa fyysikoissa, jotka jättäen muut
työnsä syrjään rupesivat innolla tutkimaan
sähkömagnetismia. Tulokset siitä ovat olleet niin
tieteelle kuin käytännölle (m. m. sähkölennätin)
suurenmoiset. 0:n muista keksinnöistä on
mainittava, että hän suunnitteli menetelmän, jota
noudattamalla ja kehittämällä Wöhler sittemmin
(1827) keksi aluminiumin valmistuksen. Ilman
ja veden kokoonpuristuvaisuuden 0. määräsi
laajaperäisillä tutkimuksilla pietsometrin (ks. t.)
avulla. Vielä 0. rikastutti äidinkielensä
kemiallista ja fysikaalista terminologiaa uusilla
sanoilla. — Paitsi luennoillaan ja
kirjoituksillaan 0. levitti harrastusta luonnontieteisiin
perustamalla seuran ,,Selskabet for naturlferens
udbredelse" 1824. Tieteellisten teoksiensa ohessa
0. kirjoitti kansantajuis-filosofisen, usealle
kielelle käännetyn kirjan „Aanden i naturen"
(1849-50, 2 nid., kolmas pain. 1856), missä hän
esittää maailmankatsomuksensa. Muita
julkaisuja : „Tentamen nomenclaturEe chemicse omnibus
linguis scandinavo-germanicis communis" (1814),
»Naturlterens mekaniske del" (1844, 3:s pain.
1859), „Luftskibet" (1836), „To eapitler af det
skjonnes naturkere" (1845), „Samlede och
efter-ladte skrifter" (1851-52; 9 nid.). U. S:n.

2. Anders Sandee 0. (1778-1860),
oikeusoppinut, valtiomies, edellisen veli. 0. tuli
asessoriksi hovi- ja kaupunkioikeuteen 1801, ylimpään
oikeuteen 1810, deputeeratuksi kansliaan 1813,
sen ohessa kenraaliprokuraattoriksi 1825 ja 1842
salavaltioministeriksi. Hän oli sitäpaitsi monissa
muissa tärkeissä luottamustoimissa, m. m.
Roskilden ja Viborgin säätykokouksissa kunink.
komissaarina. — Nauttien alkuansa »kuninkaan

ja kansan miehenä" yleistä arvonantoa 0. joutui
1840 vapaamielisten epäsuosioon, koska hän
esiintyi m. m. vapaan valtiosäännön vastustajana;
1848 hänen täytyi tästä syystä erota
hallituksesta. Sam. v. hän kuitenkin valittiin
perustuslakia säätävään valtakunnankokoukseen, niissä
vastusti uutta perustuslakia. Vv. 1850-53 hän oli
landstingin jäsenenä ja tuli 1853 ensimäiseksi
ministeriksi. Mutta kun hän 26 p. lieiuäk. 1854
kunink. asetuksella antoi uuden, koko
monarkialle yhteisen valtiosäännön, syntyi niin suuri
mieltenkiihko, että 0. oli jouluk. 1854
syrjäytettävä; 1856 hän vapautettiin häntä vastaan
nostetusta syytteestä. — Suuremman
merkityksen kuin valtiomiehenä 0. on saavuttanut
oikeusoppineena. Hän on kirjoituksissaan käsitellyt
melkein kaikkia Tanskan lainsäädännön haaroja
ja useat nyt yleisesti hyväksytyt
oikeusperiaatteet on hän ensimäisenä esittänyt, niin että
hän täydellä syyllä on saanut nimen »Tanskan
oikeustieteen isä". Hän antoi tässä tieteessä
traditsionille ja tuomioistuinten käytännölle
enemmän arvoa kuin teoreettiselle järkeilylle ja
vaati, että oikeudelliset olot oli sovitettava
elämän vaatimusten mukaan asettaen
oikeudenmukaisuuteen pyrkimyksen korkeammalle kuin
perinnäiset oikeusmuodot. 0:n monipuolinen ja
nerokas lainopillinen kirjailijatoimi keskeytyi
äkkiä, kun kuningas Fredrik VI, suuttuneena
hänen Grundtvigia vastaan julkaisemasta
kirjoituksestaan »Behover den danske kirkeforfatning
en omgribende forandring" 1826 käski hänen
muutamilla poikkeuksilla lopettaa kirjallisen
toimintansa. Teoksia: „Om sammenhajngen
mel-lem dydela;rens og retslajrens princip" (1798),
»Eunomia" (4 nid. 1815-22), »Haandbog over den
danske og norske lovkyndighed" (6 nid. 1822-35)
ynnä suuri joukko pienempiä kirjoitelmia
varsinkin hänen julkaisemissaan aikakauskirjoissa
»Juridisk arehiv" ja »Juridisk tidsskrift";
tärkeä historiallinen lähdeteos on »Af mit livs og
min tids historie" (4 nid. 1851-57). V. 1902
Tanskan ja Norjan lakimiehet pystyttivät hänelle
muistopatsaan 0rstedpuistoon Kööpenhaminassa,
ösel [o-] ks. Saarenmaa.
Östen, ruots. tarukuningas Upsalassa,
mainitaan milloin Adilsin poikana ja seuraajana, joka
poltettiin vihollisen sytyttämään taloon, milloin
Harald Hildetandin poikana tai Ragnar
Lod-brokin asettamana alikuninkaana, joka kuitenkin
hänestä luopui sekä voitti ja surmautti
Ragnarin pojat Agnarin ja Eerikin, mutta sitten
itse kaatui taistelussa näiden veljiä vastaan. Hän
oli muka suuri uhraaja ja taikuri. K. G.

östensö, turvakoti, sijaitsee 5 km Pännäisten
(Bennäs) asemalta, Pietarsaaren
maaseurakunnassa ö:n kylässä Isakas nimisellä
laamannin-virkatalolla. Sen päärakennukseen sijoitettiin
1902 asumalaitoksella varustettu poikakoti
nimellä Vaasan läänin kotikoulu 25 turvatonta tai
huonohoitoista alaikäistä poikaa varten. V. 1909
laitos järjestettiin uudestaan, ja östensön
turvakodin nimisenä se sai käytettäväkseen koko
virkatalon maa-alueineen; lisärakennuksilla
varustettuna siinä on nyt tilaa 35
ruotsinkieliselle pojalle. Henkilökuntaan kuuluu johtaja,
yksi kansakoulunopettaja sekä yksi tilapäinen
tuntiopettaja kansakouluaineita varten, 1
emän-nöitsijä, 1 maatalous- ja kasvitarhatöiden sekä

H. C. 0rsted.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Nov 22 16:09:43 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/1015.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free