Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ösel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107 I
Österbotten—Öölanti
1972
1 puusepäntöiden neuvoja sekä keittiöapulaisia.
Virkatalon kotipalstan suuruus on 60,121 ka,
josta (v. 1918) 8,549 ha peltoa, 22,140 ha niittyä,
2,485 ha viljelyskelpoista ja 26,949 ha metsämaata.
Sitä paitsi kuuluu virkataloon 40 km:n päässä
Ö:stä Purmon pitäjässä sijaitseva ulkopalsta,
jossa on 8,se ha viljeltyä ja 31,59 ha metsämaata
ja joka kokonaisuudessaan on torpparien
viljeltävänä. j. n. t.
österbotten ks. Pohj anmaa.
Österbottens svenska landtbrukssällskap
(Pohjanmaan ruotsalainen maanviljelysseura) ks.
Maanviljelysseura.
östergötland /- jöt-J ks. 11 ä-G ö ö t a n m a a.
österland (1. Österländerna, lat.
Par-tes orientales) käytetään keskiajan
asiakirjoissa Suomen nimityksenä, vrt. I t ä m a a t, 2.
K. G.
osterien, Friedrich (1812-77), lääkäri ja
hygienikko, toimi professorina Tiibingenissäj
julkaissut tieteellisiä kirjoituksia etenkin hygienian
ja lääketieteellisen statistiikan alalta. (Y. K.)
östermark ks. Teuva,
östermyra ks. Seinäjoki, 4.
östersjön [-sön] ks. Itämeri.
Östersund, kaupunki Ruotsissa, Jämtlandissa,
Storsjön itärannalla, rautatien varrella; 10,118
as. (1916). ö. on Jämtlandin läänin ainoa
kaupunki, perustettu 1786. Harjoittaa pientä
kauppaa ja teollisuutta (olutpanimoita) sekä
laiva-liikettä Storsjönillä.
Östersundom, Sipoon emäseurakuntaan
kuuluva vanha saarnahuonekunta (aikoinaan myös
kappeli) meren rannalla, Helsingin ja Sipoon
pitäjien rajalla; sen muodostavat muutamat
kylät kahden puolen Helsingin ja Sipoon rajaa.
Aikaisempina aikoina pitivät Helsingin ja
Sipoon papistot jumalanpalveluksia vuorotellen
ö:n kirkossa (joskus suomeksikin); nykyjään
pidetään jumalanpalveluksia joka kolmas
sunnuntai, kahdesti peräkkäin Helsingin pitäjän ja
kolmas Sipoon papiston toimesta. Kirkko
öster-sundomin kylässä Sipoon puolella, rak. puusta
1700-luvulla, korj. 1895.
Östring, Pehr Edvard (1819-72), suom.
maanviljelijä, taloudellinen kirjailija. Tultuaan
1836 ylioppilaaksi ö. rupesi maanviljelijäksi.
Tilanomistajana tai tilanhoitajana hän antoi
nuorille miehille ohjausta maataloudessa; oli 1856-59
Uudenmaan ja Hämeen läänin
maanviljelysseuran ensimäisenä sihteerinä; toimitti 1854-57
lehteä „Tidskrift för landthushällare"; oli
talon-poikaissäädyn jäsenenä vv:n 1863-64
valtiopäivillä, porvarissäädyn jäsenenä 1867.
Öttingen. 1. Alexander von ö.
(1827-1905), saks.-ven. jumaluusoppinut ja
tilastotieteilijä, 1856-91 professorina Tartossa. ö:n pääteos on
„I)ie Moralstatistik und die christliche
Sitten-lehre" (2 nid. 1868-74), jonka ensimäinen osa
ilmestyi 1882 erikseen nimellä ,,Die Moralstatistik in
ihrer Bedeutung fiir eine Socialethik". Vv. 1859-72
hän julkaisi perustamaansa aikakauskirjaa
,,Dor-pater Zeitschrift fiir Theologie und Kirche".
2. Arthur von Ö. (s. 1836), saks. fyysikko
ja musiikkiteoreetikko, edellisen veli, oli Tarton
yliopistossa dosenttina (v:sta 1863) ja professorina
(1865-94), kunnes yliopiston venäläistymisen
tähden siirtyi Leipzigin yliopistoon. Toimi Tartossa
myös luonnontieteellisen seuran sihteerinä 1869-74.
Johti sitäpaitsi Tarton musiikkiseuraa sekä ama
tööriorkesteria. Julkaisi 1866 käänteentekevän
teoksensa musiikin akustisen perustelun alalta:
„Das Ilarmoniesystem in dualer Entwickelung".
Siinä hän asettui arvostelevalle kannalle
Helm-holtzin määrittelyihin dissonanssin ja
molli-sävellajin käsitteistä. Esitti samat aatteet
viimeistellyssä muodossa 1913, teoksessaan ,,Das
duale Harmoniesystem". Huolimatta totuttujen
katsantokantojen ja ennakkoluulojen
aiheuttamasta vastarinnasta on ö:n järjestelmän ydiD
saanut ratkaisevasti puolelleen teoreetikkojen
parhaimmiston (Riemann y. m.). Samoin on ö:n
lempiaate akustisesti puhtaan virityksen
taiteellisesta käyttökelpoisuudesta alkanut voittaa alaa
yhä laajemmissa piireissä. /. K.
ötztal [ötstälj, alppilaakso Itävallassa,
Tyrolissa, Inn-joen sivulaakso ja yksi Alppien
suurimpia poikkilaaksoja, n. 65 km pitkä.
Suupuolessaan on laakso n. 800 m ja perukassaan yli
1,900 m yi. merenp. Sekä sivuilla että pohjukan
taustassa kohoavat mahtavat, jäätikköpeitteiset
Alpit, joilla 70 huippua nousee yli 3,000 m:n
korkeuteen ja joilta laskeutuu laaksoon 86
jäävirtaa. Laakson pohjassa virtaa koskinen
ötz-taler Aclie, joka Umhausenin luona muodostaa
kauniit 150 m korkeat Stuiben-putoukset. Laakso
on matkailijain suuresti suosima ja
matkailu-liike tuottaa asukkaille huomattavan ansion.
Laakson suupuoli on hedelmällistä; siellä
viljelläänkin runsaasti viljaa ja pellavaa, jotavastoiu
ylälaaksossa on karjanhoito tärkein elinkeino.
Asukkaat, n. 5,100 (1908), ovat saksankielisiä.
M. E. E.
Ötztalin-alpit, Itä-alppeihin kuuluva mahtava
alppivuoristo Tyrolissa, ö. ulottuvat
Reschen-sclieideckista lännessä Brenner-solaan idässä ja
rajoittuvat pohjoisessa yliseen Inn-laaksoon ja
etelässä Etsch-laaksoon. Läntistä osaa sanotaan
Venter-alpeiksi ja itäistä Stubaier-alpeiksi.
Pinta-ala tekee 5,258 km2, josta 750 km5 on
gletserien peitossa. Inn-laaksoon päin lähettävät
Ö. useita sivuharjanteita, mutta etelään
laskeutuvat ne jyrkkänä seinänä. Korkein huippu,
YVildspitz (3,774 m), on Ylä-ötztalin länsipuolella,
ötztalin itäpuolella ylenee Zuckerhiitl 3,517 m.
Kaikkiaan kohoaa 15 huippua yli 3,500 m. —
Vallitsevana vuorilaatuna on kiilleliuske, jonka
lisäksi tavataan gneissiä ja sarvivälkettä.
M. E. n.
Öxnebjerg, mäki Länsi-Fynillä. Tunnettu sen
luona tapahtuneesta taistelusta 1535, jolloin
Tanskan kuninkaan Kristian III:n joukot
voittivat kreivi Kristofer Oldenburgilaisen johtamat
lii becki Iäiset.
Öylätti ks. O b 1 a a t t i.
Öölanti ks. ö 1 a n t i.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
