Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aasia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5
Aasia
6
den keskilämpötila on n. ,—16° C, Etelä-A:n n.
+28°. Verhojanskissa, Koi!lis-A:ssa, on
tammikuun keskilämpö —50,5°, heinäkuun +15,4° ja
alhaisin merkitty lämpötila —67,8°, jota vastoin
lämpötila kesällä kohoaa yli f 30°.
Korkeimmat lämpötilat, -f-50°-78°, on mitattu
Lounais-A:n hiekka-autioissa. — Vuotuinen sademäärä
tundralla ja laajoilla aro- ja erämaa-alueilla on
alle 200 mm, suurimmassa osassa Pohjois-A:aa
ja Keski-A:n vuoristoseuduissa 200-6C0 mm.
Etelä-A:n vuoristoissa ja Itä-Intian saarilla yli
2,000 mm. Korkein vuotuinen sademäärä 12,000
mm, on Bengalin-lahden perukan kohdalla,
Kha-sia-vuoristossa. — Lumiraja on Altailla 2,600
m:n, Tiensanilla 3,300 m:n, Himalajalla 4,900
nun ja Karakorumilla 5,500 m:n korkeudella
(kaikki mitat etelärinteiltä).
Kasvillisuus. Puuton arktinen vyöhyke
on märemmillä paikoin sammaltundraa ja
kuivemmilla jäkälätundraa. Tundran eteläpuolella,
vuoristoihin saakka ulottuen, on siperialainen
havumetsävyöhyke (taiga). Metsärajan
muodostaa siperialainen lehtikuusi (Larix sibirica). Muita
leimapuita ovat kuusi (Picea obovata), mänty
(Pinus cembra) sekä itäosissa Larix dahurica ja
Picea ajanensis. Useissa paikoin, varsinkin Obin
varsilla, katkaisevat metsän korkearuohoiset,
laajat ,,luonnonniityt". Länsi-A:n kesänvihantien
lehtimetsäin vyöhyke käsittää Länsi-Kaukaasian,
Vähän-A:n pohjoisrannikon ja Vähän-A:n
vuoret. Ominaiskasveja ovat tammet, vaahterat,
lehmukset, poppelit, kastanja ja
saksanpähkinä-puu. Itä-A:n kesänvihantien lehtimetsäin
vyöhykkeeseen kuuluu Mantsuria ja Pohjois-Kiina.
Sen kasvistoa edustavat samat suvut kuin
Länsi-A:ssakin, mutta eri lajit. Lauhkean vyöhykkeen
aro- ja erämaavyöhyke käsittää
Lounais-Sipe-rian, Turaanin ja Keski-A:n vuoristojen
reunaa-mat sisäosat. Ruohoarojen vallassa ovat
Lou-nais-Siperia, Mantsurian sisäosien ja Mongolian
ja Kiinan rajaseutujen pölymaa-alueet.
Leima-kasveja ovat sulkaheinä (Stipa) ja
sipulikasvit, joiden lyhyehkölle kasvukaudelle keväinen
lumen sulamisvesi riittää. Ruohoarot
erinomaisille maanlaatuineen ovat laajalti otetut
viljelykseen. Kuivemmilla hiekkamailla, kuten Turaanissa
ja Mongoliassa, vallitsevat paimentolaisten
hallussa olevat pensasarot. Pamirin ja Tibetin
ylänköarot ovat lähinnä pensasaroja. Aromaiden
alavimmilla kohdilla, missä seisova vesi haihtuu,
tavataan suola-aroja mehukasveineen.
Varsinaisia kasvittomia erämaita on Turaanissa,
Itä-Turkestanissa ja Mongoliassa. Välimeren
rannikon subtroopillinen vyöhyke liittyy
kasvistoltaan läheisesti Euroopan vastaavaan alueeseen.
Tammet, öljypensas y. m. alativihreät pensaat
ovat ominaiskasveina. Subtroopillinen aro- ja
erämaa-alue käsittää Vähän-A:n sisäosat,
Syyrian, Arabian, Mesopotamian, Iraanin ja
Indus-maan. Viimeksimainittu on pensasaroa.
Erämaita on Arabiassa, Persiassa ja Tharr-rnaa
Intiassa. Erämaiden keitaiden leimakasvi on
taatelipalmu. Itä-A:n subtroopilliseen
vyöhykkeeseen kuuluu Japani ja Etelä-Kiina.
Kasvillisuuden leima on sama kuin Välimeren
vyöhykkeessäkin, mutta lajit ovat toiset.
Tunnusmerkillinen on esim. huonekasvina tunnettu
kiilto-lehtinen kamelia (Camellia japonica).
Trooppiseen savannivyöhykkeeseen kuuluu suurin osa
Etu- ja Taka-Intiaa. Savannien korkean ruohon
seuralaisena esiintyy sademäärän mukaan
enemmän tai vähemmän runsaasti lehtensä varistavia
puita, kuten teak- ja santelipuu, akaasioita, jopa
palmujakin. Intian sateiset vuoristojen rinteet,
Malakka-niemi ja suurin osa Itä-Intian saaristoa
kuuluvat troopillisten sademetsien
vyöhykkeeseen, jossa vallitsee alati vihreä lajirikkaus
köynnöskasveilleen ja päällysvieraineen. Mainittava
on vielä suistojen ja alavien, suojaisten rantojen
mangrove- ja bambuviidakot.
Eläimistö. A. kuuluu laajaan
eläinmaantieteelliseen arctogæa-alueeseen ja suurimmalta
osaltaan sen palearktiseen ala-alueeseen.
Jäämeren ja sen rannikon ominaiseläimiä — kun
otetaan huomioon vain nisäkkäät — ovat:
jääkarhu, valaat, hylkeet, mursut, sekä itäosissa
merileijona ja merikarhu. Tundran
luontaiseläi-mistöön kuuluvat: peura, naali, napajänis ja
tunturisopuli. Havumetsävyöhykkeessä
asustavat samat turkiseläimet kuin Suomenkin
metsissä ynnä soopeli ja majava. Keski-A:n
vuoristojen ja ylätasankojen, Mantsurian, Japanin ja
Pohjois-Kiinan eläimistöstä mainittakoon:
jakki-härkä, japanilainen karhu, valkea karhu,
erinäiset antiloopit, hirvieläimet ja lampaat, kuten
argalilammas ja kasmirlammas. Pantteri
ulottaa matkansa Mongoliaan ja tiikeri aina Amur-,
joelle saakka. Tiiraani, Iraani ja koko Länsi-A.
lukuunottamatta Etelä-Arabiaa, muodostaa
Poh-jois-Afrikan kanssa n. s. Välimeren ala-alueen,
jonka aasialaisista ominaiseläimistä
mainittakoon-kaksikyttyräinen kameli, villit hevoset ja aasit
(Przewalski!! hevonen, tarpaani, kiilaani, aroaasi),
villit lampaat ja vuohet sekä arojen antiloopit
(saiga-antilooppi, kaselli), hyppyrotat, siiselit ja
hamsterit. Tiikeri ja pantteri retkeilevät
täälläkin. Etelä-Arabia muodostaa Afrikan
suurimman osan kanssa etiopialaisen alueen, jonka
eläimistöön kuuluvat m. m. leijona, hyeena, sakaali,
leopardi ja monet antiloopit. Etu- ja
Taka-Intia sekä saaret Celebesiin saakka muodostavat
intialaisen eli itämaisen alueen. Alueen
eläimistä lueteltakoon: oranki, gibbonit, puoliapinat
(lori, kummituseläin), isot lepakot, malaijilainen
karhu, intialainen norsu, tapiiri, sarvikuonot,
hirvisika, sekä kotieläimiksi kesytetyt zeebu ja
puhveli. Tiikeri kuuluu varsinaisimmin tähän
alueeseen.
Väestötilastoa.
Km2 As. 3 to • « EH
Varsin. Kiina 6,242,300 325,817,760 52
Mongolia 2,787,600 1,800,000 0,6
Tibet 2,104,000 2,000,000 w 1
Japani 673,681 74,673,000 111
Siam n. 600,000 8,149,487 14
Afganistan 558,000 4,500,000 8
Persia 1,465,000 9,500,000 6 1
Intian keisarik. 4,860,000 316,084,000 | 65
Arabia 2,400,000 2,100,000 1
Turkin alusm. 1,766,700 16,500,000 9
K au k aasi a 469,218 12,921,800 27
Siperia 12,514,572 10,000,700 0,8
Ranskan alusm. 803,859 17,272,600 21
Hollannin alusm. 1,520,628 37,717,400 23
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
