Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ahvenanmaan kysymys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23
Aicard—Aiolilaincn kapiteeli
24
nittuja asioita tai olevan ristiriidassa Suomen
yleisen edun kanssa. Maakuntahallintoa hoitaa
maakuntapäivien asettama maakuntalautakunta,
jonka esimiehenä on valittu maaneuvos.
Suomen hallitusta edustaa maaherra, jonka
presidentti nimittää ja joka huolehtii maan yleiseen
hallintoon kuuluvista tehtävistä Ahvenanmaan
maakunnassa. Yleisestä asevelvollisuudesta ovat
ahvenalaiset vapautetut mutta palvelevat sen
sijaan saman ajan luotsi- ja majakkalaitoksessa.
Virallisena kielenä on ruotsi. Maakunnan
tar-peihin on maakuntapäivillä oikeus käyttää tulot
henkirahasta, elinkeino- ja huviveroista, sekä
säätää maakunnassa kannettavia lisäveroja. —
Ennenmainitut Ahvenanmaan käräjät
kuitenkin ilmoittivat, etteivät ole tyytyväisiä tähän
laajakantoiseen itsehallintoon eivätkä aio sitä
vastaanottaa, sekä toimittivat uuden lähetystön
Ruotsiin kuningas Kustaan puheille, joka lausui
heille rohkaisevia sanoja. Tämän johdosta
Suomen hallitus näki itsensä pakotetuksi pidättämään
toimittaja Sundblomin ja tuomari Björkmanin,
jotka olivat johtomiehinä toimineet, ja nostamaan
heitä vastaan kanteen maankavalluksen
valmistamisesta. Ruotsin hallitus kääntyi taas uudella
esityksellä Ahvenanmaan asiasta rauliankongressin
puoleen, josta sai vastauksen, että asian ei
katsottu sille kuuluvan, mutta että se Englannin
aloitteesta lykätään syntymäisillään olevan
kansainliiton käsiteltäväksi. Siihen sekä Suomi että
Ruotsi ovat ilmoittaneet olevansa suostuvaiset,
edellinen kuitenkin pyytäen, että ratkaisu
tapahtuisi vasta sen jälkeen, kuin Suomi on otettu
kansainliiton jäseneksi. Kansainliiton neuvosto
katsoi (syysk. 1920) asian olevan kansainvälistä
laatua ja ryhtyi niinollen valmistamaan
ehdotusta sen järjestämiseksi. [Ulkoministeriön ,,La
question des iles d’ Aland" (1920); R.
Herman-son ja C. Bonsdorff, „I Ålandsfrågan" (s.v.),
Danielson-Kalmari, „Ahvenanmaan asia" (Uusi
Suom , lokak.-marrask. 1920); E. v. Wendt,
,,Å-ländska spörsmål" (1919); S. Tunberg, „Alands
Stalinin^ i historisk tid" (1919); M. G.
Schyberg-son, „Åland i historisk tid" (1919).] /<." G.
*Aicard, J e a n. Uudempia julkaisuja: ,,Alfred
de Vigny", runoelmat „Le témoin", ,,Le sang du
sacrifice", „Des eris dans la mëlée", „Des chants
datis la mëlée", romaanit „Arlette des Mayons",
„Un bändit à la fran^aise, Gaspard de Besse",
„Le fameux chevalier Gaspard de Besse",
näytelmä „Les héroiques" sekä „Comment rénover
la France?" (sisältää „tutkielmia käytännöllisestä
moraalista").
Aigrette [egre’t] (ransk.), haikaranhöyheninen
sulkatöyhtö kypäränkoristeena;
höyhentöyhdön-tapainen tukkakoriste; timantti- tai helmitöyhtö,
jommoisia naiset 1700-luvun loppupuolella
pitivät tukkakoristeena; joustavan neulanvarren
päässä väräjävä tupsu tai nuppi pään tai hatun
koristeena. LJ-o N.
Ailietodistus ks. I n d i s i o, III Os.
Aikasyt.vtin ks. Ammu s, Täyd.
Ailio, Julius Edvard (s. 1872), alkuper.
nimeltään A x, suom. muinaistutkija, yliopp. 1892,
fil. kand. 1898, fil. Iis. 1909, muinaistieteen
dosenttina Helsingin yliopistossa v:sta 1910,
kansallismuseossa konservaattorina v:sta 1916, senaatin
siviilitoimituskunnan apulaispäällikkönä 1917,
eduskunnan jäsen v:sta 1919. Tärkeimmät jul-
kaisut: „Hämeen linna, sen vaiheet ja sen
rakennukset" (1901), „Lopen asunnot eri
kehitysasteissaan" (1902), „Die steinzeitlichen Wohnplatzfunde
in Finland" (I-Il, 1909), „Die geographische
Entwicklung des Ladogasees" (1915).
Aine, Uudemmista luonnontieteellisistä
käsityksistä ks. Alkuaine ja A t o m i t e o r i a
( I Os.). _ N. J. T.
Ainesidemos [-esi’dl"] (lat. Ænesidemus),
kreik. epäilijäfilosofi, synt. Kreetan
Knossok-sesta, opetti Aleksandriassa muutamien
tiedonantojen mukaan n. vv. 80-60 e. Kr., mutta
toisista asianhaaroista päättäen hän näyttää
eläneen ehkä vasta Kristuksen aikana. A:n
teos, 8:aan kirjaan jakaantuva „Pyrrhonilaisia
puheita", ori hävinnyt. Skeptillistä filosofista
ajattelua, jota varhaisemmin olivat
kannattaneet Pyrrhon (ks. t. VII Os.) ja muutamat
„akateemisen oppikunnan" jäsenet (ks. Akatemia,
I Os.), A. uudisti liittymällä Pyrrhonin jyrkkiin
väitteisiin, samalla kuitenkin myöskin yhtyen
muutamiin Herakleitoksen mielipiteisiin. A.
näyttää ensimäisenä esittäneen näitä mielipiteitä
kymmenen n. s. „troopin" (todistelutavan) muodossa;
kymmenellä eri perustelutavalla voidaan muka
näyttää toteen, ettei mitään varmaa tietoa ole.
Myöhemmät muinaisaikaiset kirjailijat Sextus
Empiricus ja Diogenes Laërtios (ks. n. VIII ja
II Os.) tekevät säilyneissä teoksissaan selkoa
niistä, joten heidän esitystensä nojalla voimme
saada käsityksen A:n ajatustavasta. A. Gr.
Ainoa käsittely. Eduskunnassa joutuvat
hallituksen esityksen ja eduskuntaesityksen kautta
vireillepannut lainsäätämiskysymykset
samoinkuin kysymykset suostunnasta, pysyvästä verosta
ja valtiolainan ottamisesta kolmen eri
käsittelyn alaisiksi (VJ 57 ja 61 §). Muut eduskunnan
käsiteltävät asiat, kuten anomusehdotukset,
tuloja menoarviota ja Suomen pankkia koskevat
asiat y. m. joutuvat vain yhteen, ainoaan
käsittelyyn, jolloin asiasta tehdään
päätös. Tällaisen asian voi eduskunta kuitenkin
päättää ottaa kahden käsittelyn alaiseksi, joko
lähettämällä sen ensitnäisen ja toisen käsittelyn
välillä suureen valiokuntaan tai ilman sellaista
lähettämistä (VJ 62 §). Silloin tehdään
ratkaiseva päätös toisessa käsittelyssä. — ks. E d u
s-kunta, II Os. ja Täyd. E. J. A.
Aiolilainen kapiteeli, joonilaisen
pylväskapi-teelin varhaisempi kehitysaste Vähässä-Aasiassa.
Minkäänlaisia
pal-kistonjätteitä ei
ole säilynyt, joten
näyttää hyvinkin
varmalta, että se
oli puusta;
kapiteelin kepeä,
kukka-mainen luonne
tukee tätä
otaksumaa. A:lle k:lle
luonteenomaista
oli, että sen
kierteet ikäänkuin
pyl-väsvarren jatkoina
kasvavat pystysuoraan ylöspäin eivätkä, kuten
valmiissa joonilaisessa pylväänkapiteelissa, ole
vaakasuorasti toisiinsa yhdistetyt. Kehitys
johtaa taaksepäin Egyptiin (maalatut
liljakapitee-lit), Babyloniaan ja Kyprokseen sekä viimeiseksi
[-Uino-m-]
{+Uino-
m+} a.a.l*uJcjuTa.
l^Vprolainert
p.fajt.ri-lOMpi
TelU
Aiolilom«n k"a–
pltclU
ME A H DR t k AITA
vin AAHO»I»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
