Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Airila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
27
Akrofobia—Aktiviteetti hy portr ofia
28
a:eja (ks. I Os. p. 186; myüs Sähköpari ja
Sähköparisto, IX Os.), myöskin paineneste-
(hydraulisia) a:eja
(kuva), joita
käytetään takoma- y. m.
nestepaineella
käyvien puristimien ja
painimien
yhteydessä. Tällöin on
neste-pumppu yhteinen
monelle puristimelle.
Jonkun puristimen
seistessä kerääntyy
liikaneste ariin, jossa
on pitkä pystysilin-
A • • A • • •• • f 1 ••
teri ja taman sisällä
mäntä. Mäntä on
kuormitettu
suurella kuormalla. Paine
nostaa männän ylös.
Jos nestettä sitten
menee puristimiin
enemmän kuin mitä
pumppu antaa,
laskeutuu mäntä. A.
pitää näin
paineenkin muuttumattomana. — Vesi-a:ia käytetään
vesivoimalaitosten yhteydessä muutamin
paikoin, missä vettä ei riitä suurimman
kuormituksen aikana. Silloin pumppuaa laitos yöllä tai
muuten pienen kuormituksen sattuessa vettä
korkealla olevaan säiliöön, josta sitä sitten
suuren kuormituksen aikana otetaan.
Rateau’n höyry-a:ia vuorostaan käytetään
höyryvasarain, valssilaitoshöyrykoneiden y. m.
hetkittäin käyvien höyrykoneiden yhteydessä.
Näiden koneiden menohöyry johdetaan a.iin,
jonka muodostaa suuri kattila. Höyry
kuumentaa a:ssa olevan veden, ja tästä syntyvä höyry
johdetaan n. s. matalapaine- 1.
menohöyrytur-biiniin ja tästä lopuksi lauhduttajaan. A:n
höyrynpaine on aivan pieni, vesi kun voi kuumeta
siinä vain vähän yli 100° C, mutta kun
lauh-duttajapaine on myöskin pieni, kykenee
paineen-ero pyörittämään turbiinia; turbiini käyttää
sähkökonetta, sähkö käytetään valaistukseen y. m.
Ellei a:n höyry sattumalta riitä, otetaan höyryä
turbiiniin tavallisesta kattilasta.
Nykyään on alettu käyttää sellaisissa
kattilalaitoksissa, joissa aika-ajoin tarvitaan paljon
höyryä, kuten paperi-, massa-, selluloosa-,
sokeri-v. m. tehtaissa, korkeapainehöyry-a:ia
(vapor-akkumulaattoria) kattilain yhteydessä.
Höyrykattilan vieressä on tässäkin suuri vesisäiliö a:na,
jossa oleva vesi kuumennetaan kattilasta
tulevalla höyryllä. Kun höyryä sitten tarvitaan
tavallista enemmän, on näin varastossa suuri
määrä lämpöä, niin että höyrynotto ei aiheuta
häiriöitä höyrynpaineessa, lämmityksessä j. n. e.
Lisäksi saa varsinainen kattila olla pienempi kuin
ilman a:ia oleva kattila. Myös yön aikana
riittää tällaisesta isovesitilaisesta kattilasta höyryä
huoneiden lämmitykseen v. m. tarvitsematta
nitää kattilan alla tulta. — Kaasu-a:sta ks.
D a 1 é n, T^yd. P-o P-o.
Akrofobia (kreik. akros = ylin, ja phobos =
pelko), hermostuneilla henkilöillä tavattava
sairaalloinen korkeiden paikkojen ja niillä
oleskelemisen pelko. (Y. K.)
>77777 ^
Painenesteakkumulaattori.
Akroosi. 1. «-akroosi, inaktiivinen (d-, I-)
fruktoosi C6Hj206, muodostuu emästen
vaikuttaessa akroleiinibromidiin, glyseriiniä
hapetettaessa bromilla ja soodalla ja käsiteltäessä saatua
tulosta natronlipeällä sekä emästen vaikuttaessa
formaldehydin polymeriin trioksimetyleeniin.
Koska a:sta voidaan edelleen valmistaa sekä
d-glukoosia (rypälesokeria) että d-fruktoosia
(hedelmäsokeria), on a:Ila pääasiallinen merkitys
väliaineena näitä tärkeitä sokerilajeja
kokonais-synteesin kautta valmistettaessa. — 2. /?-akroosi,
edellisen isomeeri, muodostuu sivutuloksena
«-ak-roosia toisen yllämainitun tavan mukaan
valmistettaessa. N. J. T.
Akroterion f-oti’-] (kreik.), alkuaan se
alus-laatta, jolta
kreik.-roornal. temppeli-päädyn harja ja
räystäskoristeet
(tavallisesti
pal-metteja, astioita,
figuureja,
kolmijalkoja y. m.)
kohosivat; sittemmin
nimitys on tullut
1 •• • j À •• •• •• • i
käsittämään itse
koristeita, kuten
esim. kreik.
hautakivien (stele’in) [-palmettikoristeisis-ta-]
{+palmettikoristeisis-
ta+} päätemuodoista
puhuttaessa.
U-o N.
Aksessorinen(lat.
acc’t’dere = tulla
lisäksi), lisäksi
tuleva, liitännäinen.
— 1. Lakit. A. eli liitännäinen (res accessoria) on
esine, joka sinänsä on oikeudellisessa suhteessa
pääesineen (res principalis) alainen. — 2. Kasvit.
A. nimitystä käytetään etupäässä silmuista, jotka
paitsi pääsilmua syntyvät lehtihankaan esim.
kuusamalla, jolla ne’ovat pystyrivissä. —3.
Mi-ner. A. vuorilajiaines = lisäaines (ks.
Lisä-ainekset, V Os.).
Aksishirvi I. m a t s a m a h i r v i (Cervus axis),
pienehkö, 150 cm pitkä hirvilaji, kotoisin
Intiasta ja lähisaarilta, yleinen varsinkin
Bengaa-lissa. Muistuttaa väriltään kuusipeuraa siinä,
että harmahtavan ruskeanpunainen selkäpuoli ja
sivut ovat koko eliniän valkeapilkkuiset, kuten
useimpien hirvilajien vasikoilla. Vatsapuoli
kellertävän valkoinen. Sarvet muistuttavat nuoren
saksanhirven sarvia. Ne ovat liereät,
lyyrynmuo-toiset ja kolmihaaraiset. A:eä pidetään yleisesti
Euroopan eläintarhoissa, missä se tulee hyvin
kesyksi ja usein lisääntyykin. K. J. V.
Aksum ks. Axum, I Os.
Aktiniumi, eräs harvinaisten maametallien
sukuinen alkuaine, jolla on radioaktiivisia
ominaisuuksia, ja joka vasta näiden ominaisuuksiensa
kautta on keksittykin. Atomipaino luultavasti
227. N. J. T.
Aktiviteetti 1. aktiivisuus (lat. acti’vus =
toimiva), toimivaisuus, vaikuttavaisuus,
toimek-kuus, vireys.
AktmteettiliypertroFia (vrt. Aktivi teetti,
Täyd., jaHypertrofia, III Os.), jonkun elimen
ahkerasta käyttämisestä johtuva eiimen voimis-
i iiii
Iiii
Akrutenou propyiaiojen katolta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
