- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
29-30

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aktsioni-turbiini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29

A ktsioni-turbiini—Alakansakoulu

30

tiuninen tai lisäkasvu; vastakohta: i n a k t i v
i-teettiatrofia, toimettomuutta seuraava
kuihtuminen. ( Y. K.)

*Aktsioni-turbiini, vesi- tai höyryturbiini, jossa
vesi tai höyrv vaikuttaa yksinomaan
nopeudellaan 1. vauhdillaan. A:eja sanotaan myös
suihku-turbiineiksi (esim. Peiton-turbiini). Myöskin
,,tasapaineturbiini" nimitys on käytännössä,
johtuen siitä, että juoksupyörän kummallakin
puolella on näissä sama paine, toisin kuin
reaktsioni-1. vlipaineturbiineissa (ks. Vesiturbiini, X
Os."). P-o P-o.

Aktualiteetti (vrt. Aktuaalinen, 1 Os.),
a k t u a a 1 i s u u s, todellisuus, päivän
kysymyksiin kuuluvaisuus. tärkeys.

Akvamanile (lat. aqaa = vesi, ja mamis =
käsi), vaskinen tai messinkinen, useimmiten
taru-olennon, eläimen, ratsumiehen tai ihmisen
rintakuvan muotoinen vesiastia, josta keskiajan papit,
ennen ja jälkeen hostian (leivän) jakelemista
ehtoollisvieraille, vettä valuttamalla pesivät
kätensä. Keskiajan lopulta alkaen a:eja alkoivat
käyttää maallikotkin, etenkin ennen ateriaa.

U-o N.

Akvireerattu (lat. acqui’rere = hankkia),
hankittu, vastakohtana perinnölliselle,
kongenitaali-selle taudille; esim. a. kuppatauti (syphilis 1.
lues aquisita) — hankittu kuppatauti,
kongeni-taalinen kuppatauti (syphilis I. lues congenita) =
synnynnäinen kuppatauti. Y. K.

Akvisitsioni (ransk. acquisition, < lat.
acqui-si’tiö — hankinta < acqui’rere = hankkia,
saavuttaa, voittaa), hankinta, saanti, lisä, etu, voitto;
arvokas lisävoima, kyvykäs auttaja.

Ala [u-] (lat.), siipi, roomal. talon
päähuo-netta, atriumia (ks. t. I Os.) joko kummallakin
puolen tai ainoastaan toispuolisesti väljentävät
sivuhuoneet, joten atrium, kun a:t ovettomina,
ainoastaan verhojen erottamina siihen aukenivat,
tuli saamaan Tm muodon. A. oli jonkinlainen
vieraiden vastaanottohuone ja samalla se paikka,
jossa perheet säilyttivät esi-isäinsä
muotokuva-naamareita (imagines). Monessa Pompejin
talossa (kuten Pansan ja Sallustiuksen) oli
tällaiset a:t. A:ksi nimitettiin myös etruskilaisen
temppelicellan siipiä ja myöhemmin basilikan
sivulaivoja eli seinän ja pylväiden välistä tilaa.

U-o N.

* Alabama. 2,332,608 as. (1916), joista lähes
puolet neekereitä ja mulatteja. Siirtolaisia n.
60,000, joista enimmän saksalaisia, englantilaisia,
irlantilaisia ja italialaisia. Skandinaavialaisia on
n. 2,500. Suomalaisia on A:aan asettunut vain
joitakin kymmeniä. Suomalaiset ovat farmareina
(esim. Cioverdalissa), hiilikaivannoissa (esim.
Bloctonissa) ja vähissä määrin satamatyöläisinä
(Mobilessa). — A. on maanviljelysvaltio. V. 1917
oli sato: 15,500,000 hl maissia, 3,500,000 hl
kauraa, 340,000 hl vehnää, 600,000 hl perunoita,
136,000 kg tupakkia ja 525,000 paalia
puuvillaa (1918 oli puuvillan tuotanto 820,000
paalia). Sitäpaitsi viljellään melkoisesti
vihanneksia ja hedelmiä. Samana vuonna oli
karjakanta: maanviljelyshevosia 150,000, muuleja
278,000, sarvikarjaa 940,000, lampaita 121,000
ja sikoja 1,850,000. Teollisuuden tuotannonarvo
oli 1911 n. 807 milj. mk. Vuorityön
tuotannon-arvo oli 1918 n. 161 milj. mk. Päätuote on hiili.
— Rautateitä oli 1915 n. 9,000 km ja sähkö-

rautateitä lähes 600 km sekä kuljettavia jokia
ja kanavia 3,200 km. M. E. H.

Alabandiini, mangaanivälke, kemialliselta
kokoomukseltaan mangaanisulfidia, MnS, on
tummanvärinen, oktaedrinen ja kuutioina kiteytyvä
kivennäinen. Kovuus 3,5-4, ominaisp. 3,»-4,i.

N. J. T.

Alabastros t. a I a b a s t r o n [ala’-] (kreik.),
alabasteri (ks. t. 1 Os.); erikoisesti: pieni, soikea,
pyöreäpohjainen, ahdassuinen, korvakkeista
nauhaan ripustettava jalaton voideastia 1. pullo,
tavallisesti alabasterista, mutta usein poltetusta
savestakin ja silloin vaasien tapaan maalauksilla
koristettu. A:ta joskus on väärin nimitetty
kyy-nelpulloksi. ks. Vaasi, X Os. U-o N.

Alactasa ks. Hyppyrotat, III Os.

* Alahärmä. 6,894 as. (1917); kansakouluja 4;
palo- ja eläinvakuutusyhdistys, 2 osuusmeijeriä,
1 osuuskassa; 2 sahaa. — Kirkko J. Stenbäckin
piirustusten mukaan (valm. 1903), alttaritaulu
Alexandra Såltinin maalaama. J. A. \V.

* Alajärvi. 8,129 as. (1917); kirkolta 43 km
Lapuan asemalle; kansakouluja 9, vaivaistalo,
osuuskauppa, palo- ja eläinvakuutusyhdistys;
teollisuuslaitoksia: Grönforsin saha ja myllyt, Mäkelän
mylly, Haiskon saha, mylly ja sähkölaitos,
Alajärven nahkatehdas. — Kirkossa Verner Thomén
maalaama alttaritaulu ,,Kristus Getsemanessa".

J. A W.

Alakansakoulu 1. ,,alhaisempi kansakoulu"
mainitaan jo kansakouluasetuksessa 11 p:ltä toukok.
1866 m. m. §§:ssä 103, 104, 106 ja 108. Se
määrätään sanotussa asetuksessa pakolliseksi k a
u-punkikunnille. Asetuksen mukaan ,,ovat
lapset mieluimmin opettajattarelta neuvottavat
ja harjoitettavat seuraavissa opinaineissa:
uskonopissa; äidinkielen lukemisessa ja kirjoittamisessa;
luvunlaskussa ja muoto-opissa; kuvaannossa,
laulussa ja voimistelussa".

Maaseudun alkuopetus oli sen sijaan
edelleen jätettävä kansakouluasetuksen 114 §:n
mukaan kodin velvollisuudeksi, kuitenkin niin, että
kirkollisten kuntain oli järjestäminen kodeille
avuksi lasten kouluja, mikäli tarve vaati (vrt.
Alkuopetus, I Os.). Jonkunlainen
alkuopetus järjestettiin myös alusta pitäen ylempien
kansakoulujen yhteyteen. Kansakouluasetuksen

| M A ••••••• • • i i J • • * V # # I I # # • • • • i • •

124 § maarasi näet, etta jos kiireellisimpänä
työaikana syksyllä ja keväällä ei voitu pitää
varsinaista ylempää kansakoulua, tuli opettajan sinä
aikana pitää pikkulasten koulua etenkin niitä
varten, jotka seuraavana syksynä aikoivat
ylempään kansakouluun. Tämä alkuopetuksen
järjestely maaseudulla lienee toiselta puolen
johtunut U. Cygnaeuksen ihanteellisesta
katsantokannasta, ,,että ensimäinen kristinuskon ja
kirjatai-don opettaminen kodissa on kansassamme isiltä
peritty tapa. jolla on suuri merkitys sen henkisen
yhteyden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi
vanhempain ja lasten kesken, josta kansan
siveellinen voima suurissa määrin riippuu", ja toiselta
puolen hänen pelostaan, että alkukoulusta ja
varsinkin seurakunnallisesta koulusta voisi
kehittyä kilpailija ylemmälle kansakoululle. Että
olikin syytä tämmöiseen pelkoon osoitti m. m.
se komiteakin, joka 1906 asetettiin maaseudun
alemman opetuksen järjestämistä varten. Sen
esittämästä 2-vuotisesta kunnallisesta alemmasta
kansakoulusta oli näet tehtävä oppilaitos, joka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free