Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alaska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
Alcenius—Alessi
36
lisesti geodeettis-astronomisia kysymyksiä, joista
etusijassa mainittakoon longitudieromääräykset ja
napavariatsionitutkimukset. /. B.
»Alcenius, Otto Alfred, kuoli 1913.
Alderman [olddtnän] (engl., < anglosaks.
eal-ciorman vanhempi mies), nimitys, jota
anglosaksit käyttivät ammattikuntain esimiehistä ja
useista muista päättävällä ja hallitsevalla
vallalla varustetuista henkilöistä. Tätä nykyä a.
on Englannissa ja osassa Yhdysvaltoja eräiden
maistraatin jäsenten nimitys. J. F.
Aldoosit, ne yksinkertaiset sokerilajit, joiden
inole-kylissä on aldehvdiryhmä; sellaisia ovat esim.
arabi-nöosi, CH2(OH)’. CH(OH). CH(OH). CH(OH). CHO
ja glykoosi (rypälesokeri), CH2(OH). CH(OH).
CH(ÖH) . CH(OH). CH(OH) . CHO.
»Aleksandra Feodorovna (nuo r.), Venäjän
keisarinna, sairasti heikkohermoisuutta ja
joutui inhoittavan ,,pyhimyksen", talonpoika
Raspu-tinin turmiollisen vaikutusvallan alaiseksi.
Vallankumouksen puhjettua A. F:aa pidettiin
yhdessä puolisonsa ja lastensa kanssa vankina; sai
todennäköisesti heinäk. 1918 surmansa
Jekaterin-burgissa.
»Aleksandria. 444,617 as. (1917). Rautatien
päätekohta.
Aleksanteri, Kreikan kuningas (s. 1893), tuli
hallitsijaksi kesäk. 1917, kun hänen isänsä
Kons-tantinos I ympärysvaltain painostuksesta
luopui kruunustaan. Tämä muutos merkitsi
Venize-loksen palaamista pääministeriksi. A. kuoli 1920.
Aleksanteri Juhana, Romaanian ruhtinas, ks.
Cuza, Alexandru loan I, II Os.
»Aleksejev, Jevgenij Ivanovit s, kuoli
1918 (?).
Aleksejev [-se’-], Mihail Vasili evits
(1857-1917), ven. kenraali; tuli upseeriksi 1876
ja otti osaa Turkin sotaan 1877-78; tuli 1894
yleisesikuntaan ja toimi sittemrfiin v:een 1904
yleisesikunta-akatemian professorina. V. 1904
A. yleni kenraalimajuriksi ja tuli kolmanteen
Mantsurian armeiaan päämajoitusmestariksi
ottaen siten osaa Japanin sotaan. Sodan
loputtua hän toimi yleisesikunnan
ylimajoitusmes-tarina ja tuli 1908 kenraaliluutnanttina
Kiovan sotilaspiirin esikuntapäälliköksi.
Suurvaltain sodan alkaessa 1914 A. tuli lounaisen
armeian esikuntapäälliköksi osoittaen siinä
toimessa suurta strateegista kykyä ja yleten
jalkaväenkenraaliksi; tuli maalisk. 1915 Ruzskijn
jälkeen luoteisen armeian ylipäälliköksi ja
myöhemmin sam. v. yleisesikunnan päälliköksi.
Vallankumouksen puhjettua A. oli jonkun aikaa
ylipäällikkönä ja Kornilovin kapinan aljettua
iyhyen ajan jälleen esikuntapäällikkönä.
Bolsevikkien päästyä valtaan A. toimi heidän
vastus-tajainsa puolella Etelä-Venäjällä. J., F.
Aleksiini (kreik. ale’ksein == torjua) käsitti
Hans Buchnerin humoraaliteorian mukaan sitä,
mitä nyk. vasta-aine, immuuniaine, merkitsee.
Sittemmin on siinä erotettu vaikutukseltaan kaksi
eri osaa: termostabiili amboseptori ja termolabiili
komplementti, ks. Immuniteetti, III Os.
J. A. M.
Alemannia ks. S v a a b i, IX Os.
d’Alembertin [daläbä’rin] periaate 1.
prinsiippi välittää ylimenon tasapaino-opista
(statiikasta) liikeoppiin (dynamiikkaan). Se
käsittelee voimien tasapainoa mielivaltaisessa massa-
pistejärjestelmässä. Massapisteiden ajatellaan
olevan sidottuina toisiinsa yhdistävien
kappaleiden (nuorien, tankojen)
tai vetovoimien
välityksellä. Tällaisia
yhdistäviä voimia sanotaan
sisäisiksi, jota
vastoin kaikkia muita
järjestelmään sovitettuja
voimia sanotaan u 1
-k o i s i k s i. Olkoon nyt
M (ks. kuvaa) yksi
tällainen massapiste, johon
vaikuttaa ulkoinen
voima U. Muiden massapisteiden vaikutusta Miään
esittää voima S. U:n ja S:n resultantti on R.
Massapisteen M liike ja sitä vastaava
kiihtyväi-syys ovat siis sellaiset, kuin jos piste liikkuisi
irroitettuna järjestelmästään ainoastaan voiman
R kuljettamana. U jaetaan nyt kahteen
komponenttiin, joista toinen on /?; toinen S1 on yhtäsuuri
kuin S ja vastaissuuntainen sille. Jälkimäinen
on siis se ulkoisen voiman komponentti, joka
kumoutuu sisäisten voimien vaikutuksesta, ja
d’Alembert sanoi sitä sentähden „kadotetuksi
voimaksi". Voima Rlt joka on yhtäsuuri kuin
R mutta vastaissuuntainen, kumoaa jälkimäisen
vaikutuksen tai, jos palataan alkuperäisiin
komponentteihin, voidaan sanoa, että se kumoaa
ulkoisen voiman U ja sisäisen voiman S
yhteisvaikutuksen. Samaa tarkastelua ulottamalla
kaikkiin massapisteisiin saadaan d’A. p., joka
kuuluu:
J o s m a s s a p i s t e j ä r j e s t e 1 m ässä
vai-kuttaviin sisäisiin ja ulkoisiin
voimiin lisätään yksityisten
massapisteiden kiihtyväisyyksiä
vastaavat voimat
vastakkaissuuntaisina, niin pitävät kaikki nämä
voimat toisiaan tasapainossa.
d’Alembert esitti tärkeän periaatteensa „Trå té de
dyna-mique"ssä 174 . U. S in.
Alessi [-e?-]\ Galeazzo (1512-72), it.,
Pe-rugiassa syntynyt sekä täällä ja Roomassa
Michelangelon oppilaana kehityksensä saanut,
Genovaan Sauli-perheen kutsuma myöhäisrenesanssin
arkkitehti. Genovan kaupungin ihmeellinen
asema Välimerestä porrastaen nousevalla
epätasaisella pengerrinteellä, rikkaiden
kauppiasruh-tinasten loistonhalu lähinnä aiheuttivat jo
aikalaisiakin häikäisevän loistavan upean
palatsi-arkkitehtuurin, jossa pääpaino, katujen ahtauden
vuoksi sisällekäsin siirtyen, keskittyi väljien
vestibylien, paripylväiden reunustamain
pihamaiden ja näiden perälle pääakselin suuntaan
sommiteltujen, usein avoimien
loggialoistoportai-den luomiseen. Ihmeellisen viehättävät,
perspek-tiiviset näköalat täten avautuvat palatsien sisälle.
Varsin rikkaaksi ja suurpiirteiseksi vaikutus
yltyy A:n v:sta 1549 alkaen luoman Strada
Nuova-kadun (nvk. Via Garibaldi) palatseissa, joissa
sisäänkäytävät kadun kummallakin puolen ovat
vastakkaisiksi sommitellut. A:n tyyli pysytteli
aluksi yksinkertaisen voimakkaana ja hienona,
myöhemmin A. töissään pyrkii nousevan barokin
luontoisiin suurpiirteisiin kokonaisvaikutelmiin,
detaljia kumminkin usein laiminlyömällä;
vaikutuskin täten kaikesta marmoriloistosta ja
omintakeisuudesta huolimatta jää kvlmän akateemi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
