Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alkupetoeläimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
41
Alkupetoeläimct—Alnæs
42
Alkupetoeläimet ks. Creodonta, 11 Os.
Alkusumu. Jokainen oletus maailmojen
synnystä edellyttää määrätyn alkutilan, josta
kehitys alkaa, n. s. alkusumun. Kantin ja Laplacen
hypoteesien mukaan a., josta aurinkokunta
kehittyi, oli laaja litteä kaasujoukko. Kant
edellyttää sen alkuaan olleen lepotilassa ja
joutuneen liikkeeseen sen osien välisen vetovoiman
vaikutuksesta. Tämän käsityksen, joka on ristiriidassa
mekaniikan lakien kanssa, korjaa Laplace
edellyttämällä a:lle kiertoliikkeen. Myös uusimmat
hypoteesit maailmojen synnystä edellyttävät a:n,
jonka osat ovat joutuneet liikkeeseen ulkoapäin
tulevan voiman vaikutuksesta, kuten kahden
kappaleen yhteentörmäyksestä (Arrhenius) tai
toisensa sivuuttamisesta (Multon, Chamberlaine). —
Kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että a.
on attraktsioni- ja repulsionivoimilla varustettua
sitomatonta alkuainetta. — Crookes edellyttää
spektraalianalvysilla tekemiensä kokeiden
perusteella a:n olleen protyle nimistä alkuainetta, josta
sittemmin ovat kehittyneet nykyiset alkuaineet
alkaen yksinkertaisimmasta, vedystä. —
Taivaalla on useita tähtisumuja, joiden voidaan
todeta muodostuvan hyvin ohuesta kaasumaisesta
aineesta ja joiden voitaisiin ajatella olevan a:ja.
i. B:
Alkusuu ks. Gastrula, Il Os.
Alkutekijät, ne lukujen tekijät, jotka ovat
alkulukuja (ks. t. I Os.). Luvun jako a:hin
tulee kysymykseen esim. lukujen pienimpää
yhteistä jaettavaa (ks. Yhteinen jaettava,
X Os.) tai suurinta yhteistä tekijää (ks. Tekijä,
IX Os.) etsittäessä. Algebrallinen kokonainen
lauseke voidaan jakaa arhinsä alkeellisten
keinojen avulla seuraavissa tapauksissa: 1. Kaikissa
termeissä on yhteisiä tekijöitä. Lausekkeen
tekijöinä ovat silloin edellämainitut tekijät sekä
osamäärä, joka saadaan, kun lausekkeen kaikki
termit jaetaan edellisillä; 2. Muotoa a2—b2 olevan
binomin a. ovat a+b ja a—b\ 3. Trinornin a2+
2ab+b2 a. ovat (a±b)(a±b)\ 4. a3+63; a*+b5-,
a7-f-67 j. n. e. sisältävät a+b ja a3—b2\ a5—b6.....
sisältävät a—b a:nä. Kokonainen lauseke axn -f
bxn—i . . . -f kx-\-l voidaan yleensä jakaa a liin, jos
se merkitään = 0 ja saatu yhtälö ratkaistaan. Jos
yhtälön n juurta merkitään ß, y ... e ovat
lausekkeen a. a(x—a) (x—ß) (x—y) . .. (x—t). —
Lukujen a:tä sisältäviä taulukkoja ovat tehneet
Burckhardt, Dase ja Glaisher. U. S)n.
Allas- 1. ammekylpv ks. Kylvyt, V Os.
* Alleghany-City liitettiin 1910 P i t t s b u
r-giin (ks. t. VII Os.).
*Allegliany-vuoret ovat maailman
tuottavimpia kivihiilialueita. Pääalue on läntinen puoli;
ulottuen Pohjois-Pennsylvaniasta Alabamaan ja
tehden pinta-alaltaan n. 160,000 km2.
Kivihiilen ohella saadaan A:sta erittäin runsaasti
petro-leumia ja rautamalmia sekä vähemmän vaskea,
sinkkiä ia hopeaa. M. E. H.
Allegriarpajäiset ks. Arpajaiset, I Os.
Allenby [älinbi7, Edmund Henry H y
n-man (s. 1861), engl. sotapäällikkö; palvellut
ratsuväenupseerina Afrikassa, missä 1899-1902
otti osaa buurisotaan. Suurvaltain sodassa A.
johti Englannin joukkoja Egyptissä ja valloitti
turkkilaisilta Palestiinan.
Allez [alë’] (ransk.), menkää! pois tieltä! eteen-
•• # I
pain!
| Alloksaani, mesoksaalihapon diureidi, C4H2N204,
muodostuu virtsahappoa hapetettaessa kylmällä
typp’hapolla. Sen reaktsioni on väkevästi hapan;
värjää ihon purppuranpunaiseksi, sama
väri-iliniö (mureksidi) esiintyy sen vaikuttaessa
aminohappoihin.
Allori [-o’-]. 1. Alessandro A.
(1535-1607), firenzeläiseen kouluun kuuluva it. maalari,
setänsä Angelo Bronzinon kasvatti ja oppi’as;
tämän taide etenkin alastoman esittämisessä
tuntuvasti vaikutti A:iin. Firenzessä A. tuli
Me-dici’en suosioon, sai lukuisia tilauksia, maalasi
freskoja ja alttaritauluja useaan Firenzen
kirkkoon ja suoritti sikäläistä verhokutomoa varten
kartonkeja. A. oli anatomisen piirustuksen
mestari ja on itse laatinut taiteilija-anatomian (1590).
Hänen muotokuvistaan etenkin Bianca Capellon
(fresko Firenzen Uffizioissa) on tunnettu. —
2. Christof ano A. (1577-1621), edellisen
poika ja oppilas, kyllästyi kuitenkin isänsä
rasittaviin anatomisiin oiirrättämisiin ja kylmään
väritykseen; hän jatkoi opintojaan Pagani’n
johdolla, joka kuului siihen taiteelliseen suuntaan,
joka venetsialaisten rikkaaseen väritykseen
tahtoi yhdistää Michelangelon oppilaiden säntillisen
piirustuksen. A:n sulavista, teknillisesti
täydellisistä ja luontoon liittyvistä töistä tunnetuin on
maailman maineen saavuttanut Judith
Holofer-nes-päineen (1610) Firenzen Pitti-galleriassa —
Judithina hänen lemmittynsä Mazzafirra,
vanhana palvelijana tämän äiti, Holoferneksena A.
itse (toisintoja m. m. Wienissä ja Uffizioissa).
Oli myös kyvykäs maisemamaalari ja piirtäjä,
maalasi monta hyvää muotokuvaa: oma kuva
Uffizioissa, sarja miniatyyrimäisiä, kuparille
maalattuja firenzeläisten henkilöiden muotokuvia y. m.
U-o N.
Alhveiler-pumppu, siipimäntäpumppu, ks.
Pumppu, VII Os., p. 1095, kuva 5.
Alm, Gustav ks. Malmberg, Richard,
Täyd.
Almandiini l.rauta-alumiinigranaatti,Fe3A!2Sis012,
kaikkein yleisin granaattilaji, jota
vuori-lajin aineksena tavataan monin paikoin
graniitissa (esim. Helsingin seudulla), kiilleliuskeessa
ja amfiboliitissa sekä gneissivuorilajeissa (esim.
granuliitissa). Joskus sitä eräänlaisten
malmiesiintymien yhteydessä tavataan jotenkin
puhtaana. A:ia käytetään jonkun verran
hionta-aineeksi (vrt. Granaatti, II Os.). P. E.
*AIma-Tadema, L o u r e n s, kuoli 1912.
*Ahnen, August T e o d o r, kuoli 1903.
Almgren
enJ, Oscar (s. 1869), ruots. [-mui-naistutkiia, v:sta 1914 Upsalan yliopistossa
professorina. A:n tutkimukset ovat käsitelleet useita
esihistoriallisia aikakausia, tärkeimmät
vanhempaa germaanista rautakautta. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: ,,Studien über
nordeuropäische Fibelformen der ersten nachchristlichen
Jahrhunderte" (1897), „Några svensk-finska
sten-cildersproblem" (Antikv. Tidskrift XX), ,,Kung
Björn’s hög" (1905) ja ,,Die ältere Eisenzeit
Got-lands" (1914). ,4. M. T.
*Almkvist, Herman Napoleon, kuoli
1904.
Alnæs [ n Ines], E v v i n d (s. 1872), norj.
säveltäjä, opiskeli Kristiaaniassn Holterin ja
Leipzigissä Reinecken johdolla. Toimi urkurina
1895-1905 Drammenissa ja v:sta 1907 Kristiaaniassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
