Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattiyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
A m in attiy hd ist y s—A m iii op Ii os
50
liset opistot. — Johtajien valmistuksesta
suurteollisuusyrityksiin huolehtii teknillinen
korkeakoulu ja osin myöskin teknilliset
opistot.
Liikkeenharjoittajien, työnantajien ja
työnjohtajien kuin myöskin osin vanhempien
työntekijöiden ammattitaitoja ja -tietoja täydentämään
ovat tarkoitetut tilapäiset tai pysyvät m e
s-tarikurssit ynnä useiden maiden a m m a
t-t i e n e d i s t ä m i s I a i t o k s e t (myöskin
meidän maahan suunniteltu), joiden
viimemainittujen toiminnan tärkeimpiä puolia ovat: lyhyemmät
tai pitemmät ammatilliset, niin hyvin
käytännölliset kuin tietopuoliset kurssit ajanmukaisissa
työpajoissa, neuvontatyö, Iuennoimistoiminta,
oppilas- ja muiden töiden näyttelyt; lisäksi on
näissä hyvin varustetut, yleisölle tarkoitetut
am-mattikirjastot, ja laitokset huolehtivat myöskin
valtio-avustusten ja -lainojen jaosta työpajojen
kuntoonpanemiseksi sekä yleensä
pienteollisuu-denharjoittajain henkisestä ja aineellisesta
vireyttämisestä.
A. kauppa- ja liike-elämän alalla on
periaatteeltaan samoja muotoja noudattava
kuin käsityön ja tehdasteollisuuden alalla, sillä
tässäkin kulkevat käytännöllinen harjoittelu ja
tietopuolinen opetus rinnan; alemmalla
asteellaan ovat kauppaopetuslaitokset (kaupalliset
jatkokoulut) Keski-Euroopassa yhdessä
ammatillisten koulujen kanssa toimivia. Meillä ei ole
näin, vaan on kauppaoppilaitokset säännöitelty
omalla erikoisella asetuksella 28 p:Itä tammik.
1904. Alemman ^steen oppilaitoksia ovat:
k a u p p a-a pulaiskurssi t, kauppako
u-lut ja kauppaopistot. Niitä tietoja ja
taitoja, mitä kauppa- ja liike-elämän
johtoasemissa vaaditaan, on
kauppakorkeakoulujen päämääränä antaa. Täydentävien
tietojen saantimahdollisuudet erikoisissa
oppilaitoksissa kaupan ja liike-elämän aloilla ovat yleensä
verraten pienet. J. K:nen. ’
* Ammattiyhdistys. Englannissa on a:ten
jäsenluku v:sta 1906 kasvanut n.
kaksinkertaiseksi ollen jo 1913 n. 4 milj. (naisia n. 300,000).
Tästä huolimatta ja vaikka a:t niitä suosivan
lainsäädännön kautta olivat saavuttaneet
oikeudellisesti edullisen aseman ja täydellisen
liikunta-vapauden, eivät ne suurvaltain sodan edellä
käyneinä vuosina kyenneet hankkimaan työväelle
etua näiden vuosien taloudellisesta noususta
korotettujen palkkojen muodossa. Tämä horjutti
työväen luottamusta a:iin ja niiden
siihenastiseen toimintatapaan ja teki
vallankumoukselliselle syndikalismille (ks. t. IX Os.)
mahdolliseksi saavuttaa jonkun verran jalansijaa. —
Saksassa on a:ten jäsenluku v:n 1906 jälkeen
niinikään huomattavasti lisääntynyt ollen 1913
lähes 4 milj. (3,800,000). Enimmin ovat
kasvaneet n. s. vapaat, s. o. sosialistiset a:t (jäsenluku
2,550,000). Nämä yhdistykset ja niiden
keskusjärjestö „Generalkommission" ovat edelleen
osanneet säilyttää itsenäisyytensä Saksan
sosiaalidemokraattien valtiolliseen puoluejärjestöön
nähden. — Ranskassa laskettiin järjestynyttä
työväkeä 1912 olleen n. 1 milj., josta n. 400,000
kuului syndikalistiseen keskusjärjestöön
„Confé-dération générale du travail", jos kohta kaikilla
siihen liittyneillä a:illä ei olekkaan
syndikalis-tista enemmistöä (vrt. S v n d i k a 1 i s m i). —
Italiassa, missä ammattiyhdistysliikkeellä
myöskin on osittain syndikalistinen leima, oli
a:ten jäsenluku 1912 860,000, siitä noin puolet
maalaistyöväkeä. — Muissa maissa arvioitiin
järjestynyttä työväkeä olevan v. 1912:
Itävallassa 535,000; Unkarissa 112,000;
Sveitsissä 135,000; Hollannissa 170,000;
Belgiassa 230,000; P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa 2V2 miljoonaa;
Kanadassa 160,000; Aust ra a 1 i a s s a 433,000 ja
Uudessa Seelannissa 61,000;
Etelä-Afrikassa 100,000; v. 1916 Norjassa
81,000; v. 1917 Tanskassa 210,000; v. 1916
Ruotsin suurimmassa keskusjärjestössä 141,000.
S u o m e s s a suurin osa järjestynyttä työväkeä
kuuluu 1907 perustettuun Suomen
ammattijärjestöön. V. 1907 tässä oli 25,197 jäsentä, |v.
1916 41,804 jäsentä. Viimemain. v.
ammattijärjestöön kuuluivat seuraavat 22
ammattiliittoa: 1) lasiteollisuustyöväen, 2) tie- ja
vesi-rakennustyöväen, 3) puutyöntekijäin, 4)
sukel-tajain, 5) sahateollisuustyöväen, 6)
paperiteolli-suustyöväen, 7) kulta- ja hopeatyöntekijäin,
8) leip urien, 9) kivi työntekijäin, 10)
kutomatyö-läisten, 11) metallityöntekijäin, 12) läkki-,
pelti-ja kuparisepäntyöntekijäin, 13) kirjatyöntekijäin,
14) tehdas- ja sekatyöväen, 15) muurarien, 16)
Suomen valtionrautateiden, 17)
sosiaalidemokraattisten sanomalehtimiesten, 18)
nahkatyön-tekijäin, 19) vaatetustyöntekijäin, 20)
kuljetustyöntekijäin, 21) osuuskuntien henkilökunta,
22) maalarien. J. F.
Ammattiyhdyskunnat. Tätä sanaa käytetään
laajemmassa merkityksessä kaikista
ammatillisella pohjalla muodostuneista yhteenliittymistä,
joilla on yhteisiä taloudellisia tai aatteellisia
tarkoituksia. Ahtaammassa merkityksessä
sanotaan a:iksi (Berufsgenossenschaften) niitä Saksan
tapaturmavakuutusiainsäädännön vaatimia
työnantajain pakollisia, ammattiryhmittäin
muodostettuja yhteenliittymiä, joiden tulee
keskinäisyys-periaatteen mukaisesti huolehtia työntekijäin
tapaturmavakuutuksen järjestämisestä, hallinnosta ja
hoidosta. J. F.
Aininonaan, räjähdysaine, joka luetaan n. s.
varmuusräjähdysaineisiin (ks.
Räjähdysaineet, VIII Ös.). Siinä on 70-95%
ammoniumnitraattia, 2,5-25 % aluminiumpulveria ja
jokunen prosentti hiiltä. Se on vaaraton
käsitellä, ei räjähdä kolhauksesta eikä edes liekillä
sytytettäessä, vaan vasta räjähdyselohopeanallin
vaikutuksesta. A:ia käytetään kranaattien ja
käsipommien täytteenä, harvemmin teknillisissä
räjähdystöissä. H. R-r.
Ammon in keidas ks. A m mon, I Os. ja S i ti a h,
VIII Os.
Ammophos f-fosj, uusi amer. apulanta, joka
sisältää kahta tärkeintä kasvinravintoainetta:
fosfori-happoa ja typpeä, kokoomukseltaan pääasiassa
am-moniumfosfaattia. A:ia valmistaa Niagaran
tehtaissa American Cyanamid Company ja otetaan
siinä oleva typpi suoraan ilmasta. Kun
apulannoissa yleensä on vain yksi lannoituksen
kannalta tärkeä kasvinravintoaine ja sitäkin vain
10-25%, on a. erikoinen siinä suhteessa, että siinä
on kaksi kasveille tärkeätä ainetta ja niitä korkea
prosenttimäärä, typpeä noin 12% ja
fosfori-happoa noin 50%. Tuote ilmestyi Suomessa
kauppaan 1919. E. E. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
