Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampumapalvelus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
59
Ampuminen
60
saada tarpeellinen määrä ampumavaroja
ammuttujen tilalle. Armeiakunnan a:stä
kokonaisuudessaan huolehtii armeiakunnan päämaja.
Ampuma-varojen jakelemisesta divisioonalle huolehtivat
divisioonani komentajat; alijohtajille ilmoitetaan
kuormastojen saapumisaika ja -paikka.
Taistelun jälkeen ilmoittavat johtajat, onko
ampumatarpeita täytetty, sekä kuinka suuri on ollut
patruunainkulutus. Ennen taistelun alkua
jaellaan patruunavaunuissa kuljetetut patruunat
taisteleville joukoille. Lisäampumavaroja tuovat
aina uudet taisteluun lähetetyt tukijoukot. Itse
taistelurintamasta ei miehiä lähetetä taaksepäin
ampumavaroja noutamaan, vaan huolehtivat
niistä hätätilassa takana olevat joukot. —
Kullakin miehellä on taisteluun mentäessä n.
150-200 patruunaa tai enemmänkin. —
Patruunavau-nut sijoitetaan taistelunaikana suojattuun
paikkaan mahdollisimman lähelle taistelurintamaa.
Tyhjentyneet vaunut täytetään uudelleen
pataljoonan komentajan määräyksestä ja
huolenpidosta.
Varsinkin ensi kertaa taistelussa olevat miehet
tekevät itsensä syypäiksi suureen
patruunain-kulutukseen ampuen pikatulta vielä kaukana
olevaan viholliseen. Patruunat voivat täten
ratkaisun hetkellä olla vähissä ja kuljetus vaikea.
Konekivääri-osastoissa kuljetetaan täydet
am-pumavarakuormastot taistelussa tavallisesti
suoraan taistelurintamaan. Tyhjät reet ja
patruuna-laatikot kuljetetaan takaisin ja täytetään
mahdollisimman nopeasti uudelleen.
Ampumavara-vaunujen täydennys tapahtuu
ampumavarakuor-mastoista, nämä taasen ampumavaravarastoista,
joihin erikoiset ampumavarajunat tuovat ne
kotimaasta.
Kenttätykistössä a. tapahtuu ensin
ampuma-varavaunuista, sitten kevyistä
ampumavarakuor-mastoista. Vaunut koetetaan mikäli mahdollista
kuljettaa tykistöasemien läheisyyteen saakka.
W. E. T.
Ampuminen. Teknillisesti katsoen a:lla
tarkoitetaan sitä toimitusta, jonka kautta luoti
suunnataan ja lähetetään ampuma-aseesta maaliin. A.
suoritetaan kolmesta eri asennosta: vapaalta
kädeltä, polviasennosta ja makuulta.
Sotilas-ammunnassa käytetään myös makuulta-tuelta
asentoa. Vapaalta kädeltä ammuttaessa on
ulkonaisen tuen käyttö kielletty; polviasennossa
nojaa asetta kannattavan käden kyynärpää
sa-manpuoleiseen polveen; makuu-asento on
mielivaltainen, kunhan ampujan vartalo ei poikkea
luodin suunnasta 45°:ta enempää, eikä
ampuma-ase kosketa maahan; makuulta-tuelta
ammuttaessa kivääri lepää ulkonaisen esineen varassa. —
T ä h t ä v s suoritetaan tähtäinlaitteiden avulla.
__m
Tähtäin on varustettu joko kiilamaisella tai
puoliympyrän muotoisella raolla, tai on siihen porattu
pyöreä reikä. Siitä nimitykset rako- ja
reikätäh-täin. Jyvä, ampuma-aseen piipun päässä oleva
laite, jolla tähtäyssuunta tarkistetaan, on
kiilamainen, tasapäisesti ja tasavahvuisesti
pylväsmäinen tai ohuen kaulan varassa olevan pallon
muotoinen. Tarkkuusaseissa ovat tähtäimet
nostolaitteiden lisäksi varustetut
sivusiirtoruu-veilla. — Laukaisu tapahtuu isku- 1.
svty-tvsnastaan vaikuttavan liipasimen avulla.
Soti-laskivääreissä käytetään yksinkertaista liipasinta,
jonka tulee vireessä olevaa iskunastaa päästä-
mättä kestää määrätyn suuruinen paino.
Tark-kuusaseet ovat varustetut kaksois- I.
herkkyys-liipasiinella, jonka laukaisunopeus voidaan
asettaa mielivaltaisen joutuisaksi. Vireessä ja
ladattuna oleva ase lukitaan iskunastaan ja
liipasi-meen vaikuttavan varmistajan avulla. — A
m-pumaväliksi nimitetään sitä matkaa, jonka
päähän ampuma-aseen teho on vaaditun suuri.
Nykyaikaisen sotilaskiväärin ampumaväli on
jonkun verran yli 2,000 m, parhaiden pistoolien
500-700 m, haulikoiden 50-75 m.
Ampuma-välin suuruus riippuu luodin liike-energiasta,
josta jälempänä. — Ampumatarkkuus 1.
aseen sattuvaisuus riippuu monesta seikasta.
Ensinnäkin tulee tähtävslaitteiden olla sellaiset,
että niiden avulla voidaan ase ehdottoman
tarkasti suunnata maaliin. Toiseksi tulee ampujan
olla selvillä ammuttavan matkan pituudesta,
voidakseen nostolaitteiden avulla korjata
nousuja laskuvirheet sekä ottaa mahdollisimman
tarkasti huomioon mahdollinen tuulen vaikutus
sivuvientiin. Kolmanneksi on panosten
tasaisuus ja sopivaisuus tutkittava.
Alunperin muodosti ampuma-aseen piipun
mahdollisimman suoraksi oijottu rauta- tai
teräsputki. Jos tällaisen aseen luodissa oli
pienimpiäkin valmistusvirheitä, pääsivät ne täydellä
voimallaan vaikuttamaan luodin rataan muuttaen
sen suuntaa. Kun rihlaus oli keksitty ja sen
avulla saatu luoti nopeaan pyörivään liikkeeseen,
oli ampumatarkkuus astunut suuren askeleen
eteenpäin. Luodin n. s. valuvikojen teho oli
siten saatu tuntuvasti pienenemään. Toinen
edistysaskel on saavutettu sen kautta, että on
voitu huomattavasti lisätä luodin nopeutta.
Suurin nopeus, mikä lyijyluodille on voitu antaa,
on lähennellyt 400 m:iä. Räjähdysaineen
vaikutus luotiin on niin silmänräpäyksellinen, että,
rihlannousun ollessa hyvinkin lievä, pehmeä
lyijy ei voi kestää sitä puristusta, minkä
kiertävä rihlanharja aikaansaa, eikä luoti siis
jatku-vaisuuden lain vaikutuksesta aloitakkaan
pyörivää liikettä, vaan rihlanharjan repimänä syöksyy
ulos piipusta ja menee minne sattuu. Tässä
juuri syy siihen, että lyijyluodin alkunopeus jää
väkisinkin pieneksi. Räjähdysainetta on
asetettava panokseen niin vähän ja
palamisnopeudel-taan sellaista, että luoti alkaessaan liikkua
piipun suuta kohden voi eheänä seurata kiertävää
rihlaa ja saavuttaa pyörivän liikkeen.
Vaippa-luodin suhteen on asia aivan toinen. Lyijyluoti
verhotaan jollakin puolikovalla metallilla tai
metalliseoksella ja siten saadaan luodille sen
painoa sanottavasti vähentämättä kyllin luja
pinta kestämään suuria ja äkillisiä puserruksia.
Tällöin voidaan painetta piipun sisällä lisätä
luotiin nähden melkein rajattomasti. Samalla
voidaan rihlan kiertäväisyyttä lisätä ja siten
moninkertaistuttaa luodin pyörimisnopeutta.
Täten saavutetut edut selviävät seuraavasta. Mitä
suurempi nopeus luodille voidaan antaa, sitä
vähemmän se on ulkonaisten vaikutusten
alainen kulkiessaan halki ilman. Suurin vaikutus
on tietenkin painovoimalla. Mitä pitemmän ajan
luoti viipyy matkallaan, sitä enemmän se ehtii
olla painolain vaikutuksen alainen ja sitä
suurempi on myöskin luodin tekemä käyrä. 1,000
m:n matkalla on lyijyluoti käyrän korkeimmalla
kohdalla n. 40 m absoluuttisen luotilinjan vlä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
