Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amsterdam ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
61
A oi sterdam—A naglyfi
62
puolella, nopeimman kiväärin vaippaluoti vain
2,5 m. Edellisen alkunopeus on n. 350 m,
jälkimäisen 975 m. Erotus on suuri ja siten
saavutetut edut vielä suuremmat. Kenttäammunnassa
erittäin tärkeä matkan arvioiinistarkkuus ei ole
niin työlästä, koskapa tähtäimen matka-asteikon
nousut ovat pieniä ja väärästä arvioimisesta
johtunut virhe samalla vähemmän vaikuttava.
— Toinen luodin suuren nopeuden tuottama etu
tulee esille voimakkaan sivutuulen vallitessa.
Pitkillä matkoilla voi hidas lyijyluoti painua
tuulen mukana useita metrejä, kun sitävastoin
vaippaluoti vaatii tuulen varaa korkeintaan
joitakuita kymmeniä sentimetrejä. — Painetta
piipussa ja sen kautta luodin alkunopeutta ei
kuitenkaan voida rajattomasti lisätä. Kun
ampuma-aseelta vaaditaan määrättyjä ominaisuuksia
painoon ja rekyliin nähden, on
räjähdysainemää-rän ja luodin painon välinen suhde tarkoin
määrätty. Nykyään osataan teräs valmistaa niin
sitkeäksi ja aseen lukkolaitteet siksi lujiksi, että
verraten ohuet kappaleet saadaan kestämään
hetkellistä painetta yli 4,000 ilmakehää, jonka
yli 900 m:n alkunopeudella kulkeva luoti vaatii.
Tällaisen paineen alaisena synnyttää n. 10 g:n
luoti, joutuessaan ahtaassa piipussa salaman
nopeasti liikkeeseen, kuitenkin voimakkaan
rekyli-vaikutuksen, jota ei paljoja sovi lisätä.
Lyijy-luodin ajalla oli kaikkien sotilaskiväärien
luoti-vahvuus yli 10 mm, vaippaluodin ja lisätyn
luotinopeuden käytäntöön tultua keveni luoti
miltei puolella. Paitsi rekylisyitä vaikutti tähän
muutokseen myös liike-energia.
Luodin tehoisuuden ratkaisee se
työmäärä, jonka luoti kykenee suorittamaan.
Käytännössä se on sama kuin luodin
läpitunkevai-suus vastassa olevaan kappaleeseen. Koska
liike-energia on nopeuden ja massan yhteistulos,
vaaditaan hitaalta lyijyluodilta suhteellisesti
enemmän painoa. Sen sijaan saa nopea vaippaluoti
olla kevyt kyetäkseen suorittamaan saman työn.
Ottaen huomioon vielä vaipan lujuuden lyijyyn
verraten saavutetaan vaippaluodilla
läpitunke-vaisuuteen nähden sellaisia tuloksia, joita
lyijy-luodilta ei ole voitu odottaakkaan.
. Alhaisen paineen alaisena toimiva lyijyluotipiippu
tekee yleensä pienen h ajoituksen (ks. A
m-pumaoppi, Täyd.). Piipputeräksen todelliset
ominaisuudet eivät silloin tule koetuksen alaisiksi.
Mutta kun paine räjähdysainemäärää lisäämällä
kohotetaan tuhansiin ilmakehiin, syntyy piipussa
jännityksiä, jotka voivat muuttaa sen luotilinjan.
Mahdollisimman tarkka teräksen tasa-aineisuus
ja sitkeys ovat kunnollisen piippu-aineen
edellytykset. Kun piippu ammuttaessa lisäksi
kuumenee, voi aineeltaan epätasainen piippu aivan
vääristväkkin. Ensiluokkaiset asetehtaat ilmoit-
•r
tavatkin yleensä valmistamiensa aseiden
hajoi-tuksen, joka, aseen ollessa kunnollinen sekä
tähtäyksen ja panosten moitteettomia, ei saa olla
100 m:n matkalla 3x3 cm:iä suurempi, t. s.
luotien tulee sanotulta matkalta osua ympyrään,
jonka halkaisija on 3 cm. V. N.
* Amsterdam. 644,070 as. (1918).
*Amundseii, Roald Engelbregt
Grav-ning teki 1910 12 Fram-laivalla
tutkimusmatkan etelänavalle saavuttaen navan jouluk. 14 p.
1911. Retkestä on A. julkaissut teoksen
„Syd-polen. Den norske Sydpolsfærd med ’Fram’
1910-12" (1912). Kesällä 1918 A. lähti
Maud-laivalla Pohjois-Jäämerelle napamaiden
tutkimista varten, oli huhtikuussa 1920 Ajon-saaren
tienoilla Anadyr-nieinen pohjoisrannikolla ja
saapui kesällä sain. v. Nomeen Alaskaan, mistä
elokuussa lähti uudestaan merelle pohjoisnavalle
pyrkiäkseen. M. E. H.
Amurinrata, v. 1916 valmistunut, Amur-joen
vasenta rantaa seuroitteleva, Stretenskistä
Blago-vestsenskin kautta Habarovskiin kulkeva
rautatie.
Amurru ks. A m o r i 1 a i s e t, I Os.
Ainyloidi, kemiallisesti tarkemmin
selvittämätön proteiiniaine, jota esiintyy maksassa,
munuaisissa y. m. rauhaselimissä vain taudintilojen
aikana. Luultavimmin on aine abnormin
valkuais-ainesynteesin tulos. ks. A m y 1 o i d i-m u
u-tokset, I Os. " N. J. T.
Anæsthesia ks. Anestesia, I Os.
Anæsthetica tai a. remedia (vrt.
Anestesia, 1 Os.), turruttavat aineet, ovat
lääkeaineita, jotka ottavat, tavallisesti verraten
lyhyessä ajassa, pois tunnon joko yleensä tai siltä
kohdalta, johon ainetta on asetettu. Senvuoksi
puhutaan paikallis- I. lokaali-a:oista ja
yleis-a:oista. Paikallis-a:t katkaisevat tilapäisesti
tuntohermon johtokyvyn, yleis-a:t eliminoivat aivojen
tuntokeskuksen toiminnan. Viimeksimainitut
kuuluvat nukutusaineiden (ks. t. VI
Os.) ryhmään. Paikallis-a:t vaikuttavat joko
lämpöä poistavasti, jolloin tuntohermojen
johtokyky kylmän vaikutuksesta häviää, tai
suorastaan kemiallisesti hermoihin ja niiden päätteisiin.
J ä ä h d y t y s t u r r u t u s (saks.
Kälteanästhe-sic) aikaansaadaan siten, että iholle ruiskutetaan
hienona suihkuna helposti haihtuvia ja
haihtues-saan lämpöä sitovia aineita (aineita, joilla on
alhainen kieliumapiste). Tällaisia aineita ovat
eetteri, etylikloridi, brometyli j. n. e. Kemia
1-1 i n e n paikallistu rrutus aikaansaadaan
ruiskuttamalla kudoksiin jotain paikallisesti
turruttavaa ainetta (kokaiinia, novokaiinia, eukaiinia
j. n. e.). Sanottu ruiskutus voidaan tehdä
suorastaan siihen alueeseen, jota tahdotaan
turruttaa, tai johonkin tuntohermoon, jolloin syntyy
n. s. johtoturrutus (saks.
Leitangsanästhe-sie). Viimemainitussa tapauksessa tulee koko
turrutettu hermon alue tunnottomaksi. Y. K.
Anafylaksia (huonosti muodostettu nimitys
kreik. sanoista atia’ = ylös, mukaan, ja
phy-laksis = suojelus; kun on tavoiteltu
profylaksian vastakohtaa, niin olisi ollut oikeampi
käyttää afylaksia = „suojeluksettomuus"
nimitystä), vahingollinen tilanne organismissa,
mihin tämä joutuu vain saman antigeenin
(munanvalkuaisen) uudistetusta vaikutuksesta siten, että
siinä muodostuneet määrätyt (anafvlaktiset)
vasta-aineet reageeraavat antigeenin kanssa, mistä, joko
muodostuneen anafylaktisen myrkyn tai
reak-tsionin itsensä vuoksi, johtuu raju, äkillinen
sairaus (anafylaktinen sokki: oksennuksia,
hengenahdistus, tunnottomuus, kuolema muutamissa
minuuteissa). Ilmiötä on varsinaisesti ensimäisenä
selvitellyt Charles Richet (ks. t. VIII Os.).
J. A. M.
Anafylaktinen = anafylaksian (ks. t. Täyd.)
alainen, anafylaksiaa aiheuttava.
Anaglyfi (kreik. anaglvfe’), veistetty ohokuva,
basreliefi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
