Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Apion ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73
A pi on—A pu m ak su
74
Apion ks. Tuhohyönteiset, IX Os. ja
Api lakärsäkäs, Täyd.
Aplasia (kreik. kielt, a, ja plasis =
muodostuminen), kudosten tai elinten epätäydellinen
muodostuminen sikiökehityksen aikana, jotavastoin
ag e n es ia merkitsee jonkun elimen t. m. s.
aiheen puuttumista ja a t r o f i a jo muodostuneen
elimen surkastumista tai häviämistä. Y. K.
Aplomb faplb’] (ransk.), pystysuora asento,
vakava tasapaino; ryhti, varmuus, itseluottamus,
häikäilemättömyys.
Apoderus coryli ks. Tuhohyönteiset,
IX Os.
Apofyysi (kreik. apo’physis = kasvannainen).
1. Anat., tarkoittaa yleensä luun haaraketta,
myös = epifyysi (ks. E p i p h y s i s, 11 Os.).
2. Geol., juonen tai suonen muotoinen
ulkoilema jostain magmavuorilajimassasta. P. E.
Apolda, kaupunki Saksi-Weimarissa, rautatien
varrella; 22,610 as. (1910). Huomattava
teollisuuskaupunki. Tärkein on kutomatavara-ja
vaateteollisuus. Myös harjoitetaan värjäys- ja
koneteollisuutta; kellonvalimoita. M. E. H.
Apparitiini ks. K o I I o d i i n i, IV Os.
Appel, Jacob Christian Lindberg
(s. 1866), tansk. kansanopistonjohtaja, tuli
Asko-vin kansanopiston opettajaksi 1890 ja johtajaksi
1906; opetusministerinä 1910-13. Poul la Courin
kanssa yhdessä kirjoittanut suomen kielellekin
käännetyn teoksen „Historisk fysik" (1896; 2 nid.).
A. on tutkinut Tanskan ukkosilmoja. Teoksia:
„Regnebog for höj- og landbrugsskoler" (4 nid.),
„Tordenvejrets gang i Danmark"
(Videnskaber-nes Selskabs Oversigter, 1904). U. S:n.
*Appelberg-, Karl Adolf, kuoli 1915.
*AppeIgren-Kivalo, Otto H j a I m ar,
nimitettiin valtionarkeologiksi 1915.
Appell [-e’l], Paul Emile (s. 1855), ransk.
matemaatikko, v:sta 1885 alkaen teoreettisen
mekaniikan professorina Pariisin Sorbonnessa,
tuli 1892 ransk. tiedeakatemian jäseneksi. A.
on julkaissut suuren määrän tutkimuksia
matematiikan eri aloilta, kuten geometriasta,
different-siaaliyhtälöistä, funktsioniteoriasta, mekaniikasta
j. n. e. Tärkeät ovat etenkin hänen tutkimuksensa
Abelin funktsioneista. A. sai kuningas Oskar
I I:n 60 v. täyttäessä (1889) Euroopan
kaikkien matemaatikkojen kesken toimeenpannussa
kilpailussa toisen palkinnon tutkimuksestaan:
,,Sur les intégrales de fonctions à multiplicateurs
el leur application au développement des fonctions
abeliennes en séries trigonométriques" (Acta
mathe-matica, XIII nid.). Muita teoksia: ,,Traité de
mécanique rationnelle" (1893-96), Goursat’n
kanssa yhdessä ,,Théorie des fonctions
algébri-ques et de leur intégrales" (1895) sekä Lacourin
avustamana ,,Principes de la théorie des
fonctions elliptiques" (1897). (U. S:n.)
Appellöf f-löv], Jakob Johan Adolf
(s. 1857), ruots.-norj. eläintieteilijä, nimitettiin
1889 museon konservaattoriksi sekä 1906
eläintieteen opettajaksi Bergeniin, mutta palasi 1911
Upsalaan vertailevan anatomian professoriksi.
Hänen lukuisat julkaisunsa koskettelevat
merieläimiä, varsinkin pääjalkaisia; niistä
mainittakoon: „Teuthologische Beiträge" (1889-92), „Zur
Kenntnis der Edvardsien" (1891), ,,Die Schalen
von Sepia, Spirula und Nautilus, Studien tiber
ihren Bau und Wachsthum" (1893), ,,Ueber einige1
Resultate der Kreuzbefruchtung bei
Knochenfischen" (1894-95), „Cephalopoden von Ternate"
(1898), „Über das Vorkommen innerer Schalen
bei Octopoda" (1899), „Über
Aktinienentwickel-ung" (1900). K. J. V.
* Appenzell. A. A u s s e r-R h o d e n 59,100 as.,
A. In ne r-R h odén 14,910 as. (1915). —
A. A.-Rhodenissa on lainsäädäntövalta joka
vuoden huhtikuussa kokoontuvalla kansankokouksella,
jossa jokaisella kansalaisluottamusta nauttivalla
20-vuotiaalla miehellä on äänioikeus.
Lakiehdotuksia valmistaa kantonineuvosto, johon kukin
kunta valitsee 1 jäsenen 1,000 asukasta kohti.
Toimeenpaneva valta on kansankokouksen
valitsemalla 7-henkisellä hallintoneuvostolla. — A.
I.-Rhodenin hallitusmuoto on samanlainen, mutta
hallintoneuvosto on 9-jäseninen. M. E. H.
Appia ks. V i a A p p i a, X Os.
*Appositsionl, kasvit., kerrostuskasvu
ks. Kasvaminen, IV Os.
Apujoukko, joukko, joka tarpeen vaatiessa
lähetetään heikompien rintamaosien
vahvistamiseksi. Strategian ja taktiikan tärkeimpiä
perusohjeita on pitää varalla riittäviä reservijoukkoja
rintaman takana. W. E. T.
Apujäsen ks. Lisäjäsen, V Os.
Apulaispiiripäällikkö, kutsuntapiirin päällikön
apulainen. Säännöllisissä oloissa ei Suomen
kut-suntajärjestelyssä ole a:öä. Ainoastaan siinä
tapauksessa, että liikekannallepano julistettaisiin
vuotuisen kutsuntatoimituksen kestäessä, määrää
sotaministeri kutsuntatoimistoihin soveliaat
henkilöt apulaispiiripäälliköiksi ja -sihteereiksi
suorittamaan kutsuntatoimitusta loppuun. (Asetus
Suomen väliaikaisen asevelvollisuuslain
sovellut-tamisesta, 2 luku, 10 §.) W. E. T.
*Apulia. A:n kastelua varten valmistui 1915
valtion ja kuntien varoilla rakennettu maailman
suurin vesijohto. Se saa alkunsa Sele-joen
lähteiltä Apenniinien länsipuolelta, läpäisee 15,268
m pitkässä tunnelissa Apenniinit, kulkee Conzan,
Rivacandidan, Venosan ja Spinazzolan kautta
Adrian-meren rannikolle, kääntyy rannikon
suuntaan ja päättyy Villa Castelliin. Pääjohdosta,
joka on 210 km pitkä, erkanee valtava verkosto
sivuhaaroja. Pääjohdon läpimitat ovat alkuosassa
1,90 m x 2,70 m ja loppuosassa 2,m m x 1,85 m.
Kustannusarvio oli 165 milj. mk. M. E. H.
Apumaali merkitsee esinettä, jonka avulla ase,
tavallisesti tykki, suunnataan maaliin peitetystä
ampuma-asemasta ammuttaessa. W. E. T.
Apumaksu. £räs ansiottoman
arvonnousu-verotuksen muoto, jota ei voida varsinaisiin
arvonnousuveroihin (ks. Arvonnousuvero,
Täyd.) lukea, ovat n. s. a:t, tunnetut myös engl.
nimityksellä betterments. Tapauksissa, jolloin
määrätty valtion tai kunnallinen toimenpide
aiheuttaa erikoista ansiotonta arvonnousua
määrätyssä osassa valtiota tai kuntaa, voidaan
maanomistajat toimenpiteen vaikutuspiiriin joutuvalla
alueella velvoittaa suorittamaan erikoista
korvausta valtiolle tai kunnalle maan arvonnousun
muodossa saavuttamastaan edusta.
Arvonnousu-veroista eroavat nämä a:t pääasiallisesti vain
siinä, että ne eivät ole yleisiä, kaikkia
maanomistajia koskevia, vaan erikoisia, rajoitettuun
omis-tajapiiriin kohdistuvia sekä siinä, että ne
maksujen tapaan ovat määrätystä toimenpiteestä
riippuvat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
