Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arizona ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
77
\ ri z oua—Arm en tièr es
78
*Arizona. 272,034 as. (1918).
Espanjankielisen meksikkolaisperäisen pääväestön ohella on
A:ssa intiaaneja n. 30,000, enimmäkseen
pueblo-intiaaneja. Maahan muuttaneista siirtolaisista
on englantilaisia ja irlantilaisia n. 16,000,
saksalaisia n. 5,700, italialaisia n. 2,200, ruotsalaisia
n. 1,600, tanskalaisia n. 700 ja suomalaisia n.
700. — V. 1912 oli viljasato: 460,000 hl ohraa,
236,000 hl vehnää, 176,000 hl maissia ja 89,000
hl kauraa. V. 1917 oli karjakanta: hevosia 129,000,
muuleja 8,000, sarvikarjaa 945,000, lampaita
1,632,000 ja sikoja 80,000. Sitäpaitsi harjoitetaan
erittäin suuressa määrin strutsinhoitoa.
Teollisuus on verraten vähäpätöinen. Sen
tuotannon-arvo oli 1910 n. 267 milj. mk. Vuorityön
tuo-tannonarvo oli 1914 n. 321 milj. mk. Päätuotteet
ovat kupari, lyijy, hopea ja kulta. — Rautateitä
oli 1915 n. 3,800 km ja sähkörautateitä n. 91 km.
— A. on v:sta 1912 Yhdysvaltain valtio.
M. E. H.
Arkainen (< kreik. arkha’ios), muinaisaikainen.
Arkaistinen (< kreik. arkhai’zein),
muinais-aikaisuutta tavoitteleva, vanhanaikuista tyyliä
jäljentelevä, teko-muinaisaikainen. Käytetään
joskus väärin samassa merkityksessä kuin
arkainen (ks. t. Täyd.).
*Arkansas. 1,792,965 as. (1918). Väestöstä
oli 1910 442,891 neekeriä ja mulattia sekä 460
intiaania. Maahan muuttaneista siirtolaisista oli
sam. v. englantilaisia ja irlantilaisia 3,200,
saksalaisia 5,800, italialaisia 1,700, ranskalaisia
400, ruotsalaisia 385. Suomalaisia on A:ssa hyvin
vähän. — Pohjoisessa ja lännessä viljellään
maissia, vehnää ja kauraa, etelässä ja idässä
riissiä, puuvillaa ja tupakkaa. V. 1912 oli sato:
18 milj. hl maissia, 1,161,000 hl kauraa, 1,132,000
hl riissiä, 313,000 hl vehnää, 580,000 hl
perunoita, 854,000 paalia puuvillaa ja 236,000 kg
tupakkaa. (V. 1918 oli riissisato 2,700,000 hl
ja 1916 puuvillasato 1,145,000 paalia.) V. 1917
oli hevosia 275,000, muuleja 250,000,
sarvikarjaa 952,000, lampaita 124,000 ja sikoja 1,575,000.
Teollisuuden tuotannonarvo oli 1910 n. 400 milj.
mk. Vuorityön tuotannonarvo oli 1914 n. 30
milj. mk. Päätuote on kivihiili. — Rautateitä
oli 1915 8,700 km ja sähkörautateitä 221 km.
M. E. H.
Arkkivoltti (vrt. it. architrave voltato =
holvattu arkki-traavi), rakennustaiteessa kaariaukon
reunaa
kiertävä profiloitu
lista,
roomalaisessa tyylissä ja useimmiten renesans-sissakin arkki-traavintapai-sena, arabialaisessa tyylissä stukkiin
muovailtuna korunauhana. U-o N.
Arkwright [äkrait], Sir Richard
(1732-92), engl. keksijä, alkujaan parturi, jonka
mekaaniset harrastukset veivät keksijän uralle.
V. 1769 hän valmisti puuvillankehruukoneen,
joka monessa suhteessa oli parempi kuin Har-
Tyvpillinen roomalaisen antiikin ja
renesanssin käyttämä arkkivoltti.
greaven konstruoima. A:n koneen liikevoimana
käytettiin ensin vettä; siitä sen nimi
,,water-frame" (vesikehruukone). A. harjoitti
puuvillan-kehruuta ensin Nottinghamissa, sitten
Derby-shiren Cromfordissa, vaikuttaen huomattavasti
tämän teollisuushaaran kehittymiseen
Englannissa.
* Armahdus. A:ta on Suomessa laajassa mitassa
sovellutettu v:n 1918 kapinaan osaaottaneisiin
kansalaisiin, osaksi lieventämällä heille
tuomittuja rangaistuksia, osaksi antamalla
syyteoikeuden heitä vastaan raueta. Näitä a:ia koskevat
määräykset sisältyvät korkeimman vallan
haltijan päätöksiin lokak. 30 ja jouluk. 7 p:ltä 1918,
valtionhoitajan päätökseen kesäk. 19 p:ltä 1919
sekä lakiin tammik. 30 p:ltä 1920. vrt. A r m a
liri u soikeus, Abolitsioni, Amnestia
(1 Os.) ja Ehdonalainen vapaus, Täyd.
M. R. P.
*Armeenia ks. Kaukaasi a, Täyd.
*Armeia. Yleensä tarkoitetaan tällä sanalla
jonkun maan maasotalaitosta vastakohtana sen
laivastolle, rannikkopuolustukselle. Suuremmissa
valtakunnissa tarkoitetaan sanalla, paitsi maan
koko maasotalaitosta, myöskin osaa siitä.
Isompien sotilasmaiden maasotalaitos, armeia, on
nimittäin kokoonpantu a.-ryhmistä ja a.-ryhmät
a:ista. Yhteen tällaiseen rajoitettuun $:aan
kuuluu: a:n ylijohto, useita a.-kuntia, yksi tai
useampia ratsuväkidivisioonia,
reservidivisioo-nia sekä erikoisjoukkoja, kuten ilmailijoita,
ki-pinäsähköttäjiä y. m. teknillisiä joukkoja.
Pienemmissä valtakunnissa on ainoastaan yksi
a., siis niissä on a.-sanalla ainoastaan yksi
merkitys — maasotalaitos.
Suomen a. on kokoonpantu yleisesikunnasta,
sotaväen esikunnasta, divisioonista ja
jääkäriprikaatista sekä useista välittömästi a:n alaisista
joukko-osastoista, kuten raskaasta tykistöstä,
il-mailuvoimista, tiedonanto- ja automobiilijoukoista
j. n. e. Divisiooniin ja jääkäriprikaatiin
sisältyvät, paitsi jalkaväkeä, tarpeelliset
erikoisjoukot. W. E. T.
Armeiaintendentti on henkilö, jonka tehtävänä
on järjestää armeian muonitus ja varustaminen
varustuskappaleilla sota-aikana. W. E. T.
Arnieiakunta. A:ia on rauhanaikana ainoastaan
suurimmissa sotilasmaissa. ks. Armeia, Täyd.
Liikekannalla olevan a:n kokoonpano on tav.
seuraava: kaksi jalkaväkidivisioonaa, raskas
tykistö, lento-, puhelin- ja
kipinälennätin-joukkoja, kuormastot, useampia
kenttäsairaaloita, kenttäleipomomuodostelmia ja
hevosvaras-toja. Jalkaväkidivisiooniin kuuluu tavallisesti
kolme jalkaväkirykmenttiä, yksi
ratsuväkirykmentti, kaksi kenttätykistörykmenttiä,
pioniee-reja, 1 -3 kenttäsairaalaa ja -kuormastoa. W. E. T.
Armeian ylijohto merkitsee jonkun armeian
komentajaa esikuntineen.
Armeiapuhelin ks. K e n 11 ä p u h e 1 i n, Täyd.
Armeiaratsuväki. A:llä tarkoitetaan
suurempien sotilasmaiden ratsuväkidivisioonia, jotka
esiintyvät suljettuina kokonaisuuksina eivätkä
siis jaettuina useampiin jalkaväkidivisiooniin.
Niitä käytetään tavallisesti kaukotiedustelua
varten. W. E. T.
Armeiarylimä ks. A r m e i a, Täyd.
*Armentifrres. Suurvaltain sodassa oli A:n
lähistöllä useaan erään kiivaita taisteluita. Sak-
t
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
