Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvotähdet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Arvotähdet—Asema
86
pidättämällä maan itselleen voi välttää veron
maksamista, toisen samassa asemassa olevan
ollessa pakotettu suorittamaan veron omistajan
vaihdoksessa. Sen sosiaaliset edut ovat
suuremmat, sillä se estää tehokkaammin keinottelua ja
hintojen nousua sekä pakottaa varmemmin maan
mahdollisimman taloudelliseen käyttämiseen. —
A:n toteuttamista varten on toimitettava maan
arvioiminen. Arvioimisessa on tärkeätä, että
maa-arvo erotetaan kiinteistön koko arvosta ja
myöskin, että parannusten aiheuttama ansaittu
arvonnouse ja ansioton arvonnouse voidaan
toisistaan erottaa. A. voidaan järjestää joko
valtion tai kunnan veroksi. Valtion vero on a.
Englannissa, kunnallinen se on Saksassa ja Tanskassa,
kunnalliseksi sitä ehdotetaan myöskin Norjassa
ja Ruotsissa. Objektiveron luontoisena a. on
niitä veroja, jotka nykyisessä
verotuslainsäädännössä noudatettujen yleisten periaatteiden
mukaan parhaiten soveltuvat kunnalliseksi veroksi.
Y. H.
Arvotähdet ks. Arvomerkki, Täyd.
Asani, yläbaierilainen 1600- ja 1700-luvun
taiteilijaperhe; kantaisä oli Hans Georg A. (k.
1696), joka suoritti seinämaalauksia Hallin ja
Benediktbeuernin kirkoissa ja toimi
rakennustaiteen opettajana Praagissa. Hänen poikansa,
maalari C o s m a s Damian A. (1680-1742)
ja tämän nuorempi veli, kuvanveistäjä E g i d
Quirim A. (1692-1750), opiskelivat
molemmat Roomassa, edellinen mallinaan P. da
Cortona, jälkimäinen Bernini, ja asettuivat 1715
Miincheniin asumaan, Cosmas fresko- ja
öljymaa-larina, Egid stukkityöntekijänä, puunveistäjänä
ja arkkitehtina. Usein yhdessä työskennellen
he ovat maalaamalla ja plastillisesti koristaneet
lukuisia Baierin, Tirolin ja Sveitsin
luostareita ja kirkkoja, kuten Freisingin tuomiokirkon,
Maria Einsiedelnin ja Mettenin luostarit, Praagin
valkoisen vuoren kirkon y. m. rehevään roomal.
barokin makuun sekä kokonaan itsenäisesti ja
ulkopuolisestikin m. m. Johanneskirkon ja
Asam-hausin Miinchenissä ja Weltenburgin
luostarikirkon. A:ien viehkeän sirosteleva mutta
pintapuolinen taituruus esiintyy loistavimmin kirkollisessa
taiteessa, vähemmin edukseen linnasaleissa, esim.
Schleissheimin linnassa lähellä Miincheniä.
U-o N.
*Asboth, Oszkär, kuoli 1920.
Aschaffenburg [asa’fdnburhj]y Gustav (s.
1866), saks. psykiaatteri, v:sta 1904
vakinaisena professorina Kölnin lääketieteellisessä
akatemiassa, joka nykyään muodostaa Kölnin
yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan. Tämän
toimen ohessa on hän psykiatrisen klinikan
johtajana. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on
mainittava meilläkin oppikirjana käytetty „Das
Verbrechen und seine Bekämpfung" (1903), ,,Die
Sicherung der Gesellschaft gegen
gemeingefährliche Geisteskranke" (1912) ja ,,Handbuch der
Psychiatrie", yksi perusteellisimpia käsikirjoja
mielitautiopin alalla, mihin hän itse on
kirjoittanut osan varsin elävöittävästi. Vielä on m ai
uittava hänen monet kirjoituksensa kokeellisen
psykopatologian ja kriminaalipsykologian alalta.
V:sta 1904 lähtien hän on toimittanut
aikakauslehteä „Monatschrift für Kriminalpsychologie und
Strafrechtsreform". Erikoisesti A. on ottanut
osaa työskentelyyn kokeellisen sielutieteen meto-
dien kehittämiseksi mielitautiopin palvelukseen
samoin kuin biologisen tutkimustavan
käytän-töönottamiseksi rikollisuuden tutkimisessa ja
taistelussa rikollisuutta vastaan. A N-la.
*Aseherson, Paul Friedrich August,
kuoli 1913.
* Asema. Helsingin uusi a.-talo (kuvat 1 ja 24),
E. Saarisen ja H. Geselliuksen piirustusten
mukaan rakennettu, avattiin liikenteelle 1919; sen
yhteydessä oleva rautateiden hallintorakennus
oli jo aikaisemmin valmistunut. Sen julkisivut
ovat monumentaaliset, tehdyt punaisesta
graniitista ja tyylitetyillä veistoksilla säästäen
koristellut; sisärakenteissa on käytetty rautabetonia;
asemasiltojen katokset ovat vielä (1920)
rakentamatta. Lähtevät matkustajat tulevat 18 m
korkeaan halliin (1), jonka ala on 34,7 X 32,5 m ja
jossa sisäänkäytävän sivuilla ovat
lippumyymälät, edessä (7) matkatavarani vastaanottopaikka
ja sen kummallakin puolella pääkäytävät
a.-silloille. Hallin oikealla puolen on II luokan
odotussali (2) ja vasemmalla III luokan (3)
sekä kummankin perällä tarjoilu- (6) ja naisten
huone (5), mukavuuslaitokset ja
sanomalehti-myymälät. A.-sillan pää- 1. poikkisillasta lähtee
6 pitkittäistä siltaa, joista leveät ovat
matkustajia ja 2 kapeaa matkatavarani kuljetusta
varten. Silloille tullaan leveiden keskisiltain päässä
olevien porttien kautta, joissa matkaliput
tarkastetaan; niiltä poistutaan pääsillan sivuilla
olevien porttien kautta ja edelleen tämän
kummastakin päästä suoraan ulos, jolloin oikeanpuolisen
tien varrella on matkatavarani ulosanto- (8) ja
käsitavarain säilytyspaikka (4). Muut saman
siipirakennuksen alakerrassa olevat huoneistot
ovat pikatavaran käsittelyä varten, toinen ja
kolmas kerros käytetään rautateiden muihin
tarkoituksiin. Rautatientorin puoleisessa siivessä
on erikoinen korkeiden matkustajani odotussali
(14) sekä aseman virkahuoneita, postille varatut
huoneistot sekä varsinainen rautateiden
hallintorakennus, jonka pihalla keskuslämmityksen
kattila- ja konehuone. A.-rakennus on maksanut
4,4 miij. ja hallintorakennus 3 milj. mk.
Kuvat 2 ja 26 esittävät Hämeenlinnan 1919
valmistunutta, T. Hellströmin piirustusten mukaan
tiilestä rakennettua asemataloa. Alakerrassa (kuva 26,
yläpuoli raiteen puoli) ovat toimisto-, pikatavara-,
odotus-, ravintola- y. m. huoneet; yläkerrassa
asuntohuoneistoja. Erityisesti on huomattava
asemapäällikön huoneen (kuvassa oikealla)
otsikosta ulkoneva asento: sen akkunoista näkee
koko ratapihan. — Kristiinankaupungin
asema-talo (kuva 17, alapuoli raiteen puoli) on puusta
ja yksikerroksinen 111 luokan odotussaliin
kuuluvine otsikkoakkj-inoineen. — Samoin
Huutokos-ken asematalo (kuva 4), jonka etusivulla on
pitkä suojakatto, minkä päässä (kuvassa oikealla)
ulkoneva päällikön huone katettuine portaineen
junanlähettäjää varten. — Kuva 3 on V luokan
asematalosta Koiviston radalla.
Seisahdtispaik-kojen odotushuonetta esittää kuva 20.
Rata-vartiatupia rakennetaan sekä radan varrelle että
tarpeen mukaan asemillekin. Kuvassa 18 näkyy
sellainen ulkohuoneilleen ja saunoineen. Hirsistä
rakennettua vesitornia, jota uunilla pidetään
lämpimänä, jotta vesi rautaisessa levysäiliössä
ei jäätyisi, sekä halkovajaa esittää kuva 19.
Kuvassa 22 näkyy kivestä tehty veturitalli,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
