Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Attikalainen baasi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
Attikalainen haasi—Aunuksen vapaustaistelu
114
seen nähden maassa. A. on myös laatinut jyvän
ulkonaisiin tuntomerkkeihin perustuvan
luokitusjärjestelmän kauran ja ohran viljelysmuodoille.
E. E. R.
Attikalainen baasi ks. Baasi, Täyd.
*Attraktsioni ks. myös Gravitatsioni,
II Os.
Atwoodin pudotin ks. Pudotin, VII Os.
Aubert [obä’r], Jean Ernest (1824-1906),
ransk. taidemaalari, kivi- ja vaskipiirtäjä,
harjoitti ensin Roomassa vaskipiirrosta, mutta
siirtyi sitten kivipiirroksen alalle. Maalaajana hän
saavutti myöhemmin suosiota hiukan teennäisen
kauneilla, antiikkia jäljittelevillä naiskuvillaan.
Tunnetuimpia niistä ovat „Rcverie" (1859),
„Confidence" (1861) ja „Jeunesse" (1865). F. L.
d’Aubignac [dobinja’k], Francois
Héde-1 i n (oik. Fr. Hédelin, Aubignacin apottikunnan
apotti) (1604-76), ransk. kirjailija, otti
innokkaasti osaa aikansa kirjallisiin riitoihin.
Asettuen kuuluisassa „vanhojen ja modernien
kiistassa" jyrkästi modernien puolelle hän Iliadissa
havaitsemiensa epätasaisuuksien nojalla kielsi
runoelman yhtenäisyyden, arvellen että se alkuaan
oli kokoonpantu pienemmistä lauluista
(„Con-jectures académiques sur 1’Iliade d’Homère",
painettu vasta 1715). Hänen ajatuksiansa kehitti
sittemmin saks. tutkija F. A. Wolf kuuluisassa
„Prolegomena" teoksessaan (1795). O. E. T.
*Audiatur et altera pars (lat.), „kuultakoon
vastapuoltakin", lauseparsi, joka sisältää
oikeudenkäyntimenettelyssä yleisesti hyväksytyn, n. s.
kontradiktorisen periaatteen, jonka mukaan
tuomioistuimen ei tule antaa lopullista päätöstä
sen käsiteltävänä olevassa asiassa, ennenkuin
kumpikin riitapuoli on saanut tilaisuuden ilmaista
sen johdosta mielensä tuomioistuimen edessä.
Käytetään usein sitaattina, kun on puhe
polemiikista. M. R. P.
Auditiivinen (lat. audi’re = kuulla),
kuuloaistiin kuuluva. A. 1. „kuulokuvallinen"
mieli-kuvaelämä- ja muistityyppi, ks. VI Os.
palstat 487 ja 774.
Auditio eolorata [-i’tiö -ra’ta] (lat., =
„värillinen kuulo"). Tällä nimityksellä tarkoitetaan
sitä omituista ilmiötä, että muutamat henkilöt,
kuullessaan määrättyjä ääniä, ovat näkevinään
valo- tai väri-ilmiöitä. (Y. K.)
Audova ks. G d o v, II Os.
Auer, Leopold (s. 1845), viuluvirtuoosi,
professori, synt. Unkarissa. Harjoitettuaan opintoja
m. m. Joachimin johdolla A. toimi
konserttimestarina Düsseldorfissa ja Hampurissa; siirtyi 1868
Pietariin keisarin solistiksi ja viulunsoiton
professoriksi valtion konservatoriin, jossa on
vaikuttanut erittäin merkitsevällä tavalla; „Auerin koulu"
on jättänyt syviä jälkiä m. m. usean suom.
viuluniekan taiteelliseen kehitykseen. A. on tehnyt
konserttimatkoja m. m. Suomeen. A. O. V.
* Augsburg. 147,530 as. (1910).
Augustin psvkrometri ks. Hygrometri,
III Os.
Augrustovo [-ö’vo] (Augusto v), kaupunki
Koillis-Puolassa, Suvalkin kuvernementissa (n.
14,000 as.). — Suurvaltain sodassa oli A:n luona
ankaroita taisteluita syysk. 1914 ja helmik. 1915.
Auksokromiryhmä ks. Väriaineet, X Os.
Aulard [olä’r]y Francois Victor
Alphonse (s. 1849), ransk. historiantutkija, otti
osaa vv:n 1870-71 sotaan, v:sta 1886 Ranskan
vallankumouksen historian professorina
Sor-bonnessa. Tältä alalta hän on myöskin
julkaissut laajoja tutkimuksia ja asiakirjakokoelmia,
m. m. „Recueil des actes du Comité de salut
public" (1889-1908), „La société des Jacobins"
(1889-97), „Études et le<;ons sur la révolution
fran<;aise" (1893-97), „Histoire politique de la
révolution fran^aise" (1901); johtaa v:sta 1887
aikakauskirjaa „La révolution franchise".
* Aulin, Tor, kuoli 1914.
Aunuksenkaupunki ks. O 1 o n e t s, VI Os.
Aunuksen vapaustaistelu. Kyllästyneinä
bolsevikkien sortovaltaan Aunuksen asukkaat jo
keväällä 1918 alkoivat pyrkiä Suomen yhteyteen.
V:n 1919 alussa syntyi Aunuksessa eri osissa
maata paikallisia kapinoita, mutta ne
kukistettiin verisesti. Vainoa välttääksensä pakeni
Suomen puolelle rajaa n. 500 Aunuksen miestä. Kun
nämä olivat turhaan pyytäneet apua Suomen
hallitukselta, ryhtyivät yksityiset järjestöt, ensi
sijassa Karjalan komitea, toimiin Aunuksen
auttamiseksi. Viimemainittu kokosi ja järjesti suom.
vapaaehtoisia joukkoja, hankki niille aseita ja
muonavaroja. Huhtikuun 21 p:nä meni
vapaaehtoinen joukko-osasto Konnun kohdalla rajan
yli ja valloitti jo saman kuun 24 p:nä
Aunuksen-kaupungin. Tämä menetettiin tosin toukokuun
alussa, mutta saatiin pian uudelleen vallatuksi,
niin että suurin osa Lounais-Aunusta oli pian
puhdistettu bolsevikeista. Samaan aikaan eteni
pohjoisempana Petroskoita kohti kaksi
joukko-osastoa, joista toinen oli lähtenyt liikkeelle
Suo-järveltä, toinen Orusjärveltä. Vapauttajat
otettiin kaikkialla vastaan suurella riemulla. Heti
Aunuksenkaupungin valloituksen jälkeen
asetettiin väliaikainen suomalaisista kokoonpantu
hoitokunta maakunnan asioista huolehtimaan ja
suojeluskuntia ruvettiin perustamaan kyliin. Ennen
pitkää voitiin nälkää näkevälle kansalle toimittaa
myöskin elintarpeita. Toukokuun keskipalkoilla
täytyi valkoisten jälleen heittää
Aunuksenkaupunki ja asettua rintamaan sen pohjoispuolelle
Tuulokseen. Petroskoin suunnalla toimivat
vapaa-joukot olivat toukokuun lopulla linjalla
Päl-järvi-Prjasa (Rihmakylä). Korkeimman
vallan käyttö siirrettiin viisimiehiselle, yksinomaan
aunukselaisista kokoonpannulle direktoriolle. Sen
tuli hallita erikoisen hoitokunnan kautta, jonka
jäsenet osastopäällikköinä hoitaisivat eri
hallintotehtäviä. Direktorion ensimäinen tehtävä
oli yleinen mobilisoiminen, joka menestyi täysin
tyydyttävästi. Kesäkuun 5-7 p:nä pidettiin
Vitelen pitäjän Rajakonnun kylässä Aunuksen
puhdistettujen alueiden edustajain kokous, joka
julisti Aunuksen läänin Venäjästä eronneeksi ja
Suomeen liittyneeksi sekä valitsi kolme henkilöä
Aunuksen edustajiksi rauhankonferenssiin.’1 —
Kesäkuun lopulla tapahtui Aunuksen
vapaustaistelussa epäedullinen käänne. Mainitun kuun
26 p:nä saapui Tuuloksesta luoteiseen olevan
Vitelen kylän kohdalle vihollislaivasto, joka
pommitti kylää hävittäen m. m. siellä olevan
sairaalan, varasto- ja esikuntatalon. Samalla
laskettiin väkeä maihin. Tuuloksessa olevat
etelärin-taman joukot, joita vihollinen apujoukkoja
saatuaan ahdisti entistä kovemmin myöskin
etelästä käsin, joutuivat nyt vaikeaan asemaan,
mutta pelastuivat saarroksista nopeasti peräyty-
*
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
