- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
117-118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Australeeni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

117

Australeeiii—Automobiili]

118

Queensland 705,588

Uusi Etelä-Wales 1,897,084

Victoria 1,416,982

Etelä-A. 439.275

Länsi-A. 311,121

Pohjoisterritoriuiu 5.269

Liittopiiri 2,404

Tasmania 203,177

Papua 812,000

Norfolk-saari (19111 985

A:n koko elinkeinollinen tuotanto arvioitiin
1910 4,740 milj. mlcksi. Karjantuotanto (villa,
liha, nahkat, tali) oli mainittuna vuonna 1,438
milj. mk., maanviljelyksen ja meijeritalouden
tuotanto 1,442 milj. mk. ja mineraalituotanto
584 milj. mk. Teollisuuden tuotannonarvo oli
1915 1,588 milj. mk. Viljellyn maan pinta-ala
oli 1910 4,899,000 ha. V. 1914 oli viljan
tuotanto: vehnää 36,500,000 hl, maissia 3,200,000 hl,
kauraa 5,900,000 hl, ohraa 1,400,000 hl. (V.
1915 oli vehnäsato n. 66 milj. hl.) Karjakanta
oli sam. v.: lampaita 82 milj., sarvikarjaa 11
milj., hevosia 2,500,000 ja’ sikoja 800,000.
Mineraalituotanto vaihtelee vuosittain melkoisesti.
Niinpä oli 1910 kullan tuotanto 289 milj., hiilen
83 milj., kuparin 58 milj. ja hopean 39 milj. mk.
V. 1914 olivat vastaavat luvut: 237 milj., 117
milj., 82 milj. ja 94 milj. mk. V. 1914 oli
viennin arvo 1,872 milj. ja tuonnin 1,611 milj. mk.
Päävientitavarat ovat: villa, liha, nahkat, vehnä,
voi ja metallit. — Rautateiden pituus oli 1917
34,807 km, sähkölennätinlinjojen pituus 314,835
km ja puhelinlinjojen 333,440 km. — Uudeksi
pääkaupungiksi on määrätty Canberra 1.
Yass-Canberra (ks. t. X Os.).

A : n suomalaisia asui 1920 Uudessa
Etelä-Walesissa (n. 900), Queenslandissa (n. 400),
Victoriassa (n. 300), Länsi-A:ssa (n. 200), Etelä-A:ssa
(n. 100) ja Tasmaniassa (n. 100) yhteensä n.
2,000, jotapaitsi paljon suom. merimiehiä ja
työläisiä liikkuu paikasta paikkaan; näin ollen
A:n suomalaisten lukumäärä nykyään vaihtelee
2,000:n ja 2,500:n välillä. Huomattavimmat suom.
siirtolat ovat Sydneyssä, Nevvcastlessa,
Brisba-neissa, Nambourissa, Bli-Blissä, Gyinpiessä,
Macquayssa, Bowenissa, Charters Towersissa,
Townsvillessä, Melbournissa, Coolgardiessa.
Elinkeinoiltaan he ovat maanviljelijöitä, liikemiehiä,
merimiehiä, rautatieläisiä sekä tehdas- ja
kaivostyöläisiä. [Kaarlo J. Nauklér, ,,Suomalainen
asutus Australiassa", Iltalehti n:o 229, 1920.]

M. E. H.

Australeeni, oikealle kääntävä pineenimuoto
<ks. Pineeni, VII Os.), jota esiintyy etupäässä
ameriikkalaisessa, algerialaisessa, intialaisessa ja
kreikkalaisessa tärpätissä. Kolme viimemainittua
on melkein puhdasta a:ia. N. J. T.

Autobus I. a u t o-o m n i b u s I.
automo-b i i 1 i o m n i b u s ks. Automobiili, I Os.

Autogeeninen metallien käsittely,
uudenaikainen menettelytapa hitsata ja leikata metalleja
erittäin kuuman pistoliekin avulla.
Autogeeuinen hitsausliekki synnytetään
polttamalla vetyä, asetyleeniä, bentsiiniä v. m. yhdessä
happikaasun kanssa erikoisessa polttimessa.
Varsin yleisesti käytetty on asetyleenin
(dissous-kaasun, ks. Asetyleeni, I Os. ja Täyd.) ja
hapen sekoitus. Hitsattavien kappalten yhdessä
olevat särmät kuumennetaan liekin avulla niin
kuumiksi, että metalli tässä sulaa ja kappaleet
juoksevat yhteen. Juotoskohta tulee näin olemaan

samaa ainetta kuin hitsattava kappale.
Useimmissa tapauksissa hitsausliekki vaikuttaa
kemiallisesti metalliin hapettaen sitä tai aiheuttaen
sen kokoomuksessa muita muutoksia. Sen vuoksi
käytetään hitsattaessa juotosaineita, jotka
kykenevät liuottamaan hapettumistulokset, usein
myöskin erikoista hitsausmetallia, joka
sulatetaan hitsattavaan kohtaan ja jonka kemiallinen
kokoomus on valittu niin, että se hitsauksen
jälkeen tulee mahdollisuuden mukaan vastaamaan
hitsattavan kappaleen kokoomusta.
Autogeeni-sesti voi hitsata m. m. rautaa, kuparia,
aluminiumia, lyijyä, nikkeliä, kultaa ja hopeaa.
Hitsauksen yhteydessä käytetään apuna usein
takomista. Autogeeninen hitsaus on tarkkaa työtä
ja vaatii suorittajakseen ammattitaitoisen
henkilön. Autogeeninen leikkaus
toimitetaan samantapaisella polttimella, tässä vain
johdetaan liekkiin paljon happea, joten se käy
luonteeltaan hapettavaksi. Leikattava kohta
kuumennetaan sulaksi ja puhalletaan sitten tähän
kohtaan happikaasuvirta, joka hapettaa ja
puhaltaa syrjään sulan metallin, toimittaen näin
leikkauksen. Autogeenisesti voi leikata aina 300 m/m
paksuja levyjä. Leikkauksen leveys tulee noin
2-5 m/m, se 011 erittäin tasainen ja siisti.
Autogeeninen leikkaaminen ei vaadi niin suurta
ammattitaitoa kuin hitsaaminen. A. m. k. on
konepajoissa päässyt sangen laajaan käytäntöön ja
nykyaikainen koneteollisuus olisi sitä ilman
tuskin mahdollinenkaan. H. R-r.

Autokefaalinen (kreik., = itsepäällinen,
itsenäinen, < auto’s = itse, ja kephalë’ = pää) on
kirkkokunta, joka nauttii itsehallintaa.
Nimitystä käytetään tavallisesti itsenäisistä
kreik.-katolisista kirkkokunnista, joilla on oma
kirkollinen päämies. E. K-a.

Autoklaavi (kreik. auto’s = itse ja lat. clävns =
tulppa), Papin’in padan (ks. t. VII Os.) tapainen
valurauta- tai teräsastia; sitä käytetään
tekniikassa, kun tahdotaan reaktsionien, joihin nesteet
ottavat osaa, tapahtuvan korkeammassa
lämpötilassa kuin nesteen kiehumapisteessä
(keskimääräisen ilmanpaineen vallitessa). Astian
syöpymisen estämiseksi on se sisältäpäin päällystetty
suojelevalla lyijy-, emalji- tai muunlaisella
kerroksella. U. S:n.

♦Automobiili. A:ien rakenne on tietenkin
viime vuosina suuresti kehittynyt, mutta mitään
suurempia käännettä tekeviä uudistuksia tai
keksintöjä ei niiden rakentamisessa kuitenkaan ole
tehty. Uudistukset rajoittuvat erikoisosien
muodon ja laadun määräämiseen siten, että a:t ovat
tulleet entistään käyttövarmemmiksi ja
ulkomuoto sirommaksi. Etenkin viime sodassa
tultiin huomaamaan, että a:t voivat toimia ja ovat
käyttökelpoisia hyvinkin huonoilla teillä ja
epäsuotuisissa oloissa.

A:eissa käytetään edelleen moottorina
enimmäkseen 4-tahtiräjähdysmoottoreja. Pienemmät
moottorit yleensä ovat 4-silinteriset, jolloin
jokaisella puolella kierroksella saadaan yksi työsysäys.
Tasaisempi käynti on kuitenkin 6-silinterisellä
moottorilla, mikä on suuremmissa a:eissa enin
käytetty muoto. 8- ja vielä useampisilinterisiäkin
moottoreja käytetään, mutta siinä tapauksessa
a:n rakenne tulee suhteettoman pitkä.

Kaasun jakoeliminä edelleen enimmäkseen
käytetään yksinkertaisia n. s. ,,lauta venttiilejä"; niitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:22 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0067.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free