Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Balata-hihna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Kailain—Hallani
132
toukok. 30:na 1913, Turkin täytyi luovuttaa
kaikki muut Euroopassa olevat alueensa paitsi
pientä osaa Traakiaa. — Myöskin merellä oli
käyty sotaa, vaikka ainoastaan vähässä
määrässä, sillä ainoastaan Kreikalla ja Turkilla oli
joltisetkin laivastot; Bulgaarian laivasto oli
mitätön, Serbialla ja Montenegrolla ei ollut ensinkään
sotalaivoja. Kreikan laivasto vallitsi
täydellisesti Joonian-merta ja Aigeian-merta valloittaen
Turkilta tärkeimmät Aigeian-nieren saaret.
Mus-talla-merellä ja Marmara-merellä taas turkkilaiset
olivat herroina, ja heidän laivastonsa otti m. m.
tehokkaasti osaa Tsataldzan linjan
puolustamiseen.
Toinen B a 1 k a n i n s o t a.
Liittoutuneet olivat ensimäisessä sodassa saaneet suuren
saaliin, mutta sen jaosta syntyi heti riita, sillä
jokainen voittajista tahtoi saada valloitetuista
alueista mahdollisimman suuren osan
käyttämällä hyväkseen sekavia kansallisuusoloja. Serbia
ja Bulgaaria olivat kyllä ennen sotaa tehneet
sopimuksia alueiden jaosta, mutta kun Itävalta
ja italia jyrkästi vastustivat Albanian
luovuttamista Serbialle, vaati tämä korvaukseksi
sellaisiakin osia Makedoniasta, mitkä Bulgaaria, joka
oli tehnyt suurimmat uhraukset sodassa ja joka
tavoitteli johtavaa asemaa Balkanilla, tahtoi
pidättää itselleen senkin perusteella, että niissä
asui bulgaarialaista väestöä. Myöskin Kreikan ja
Bulgaarian edut menivät ristiin Aigeian-meren
rannikkoalueeseen (m. m. Salonikiin) nähden.
Romaania, joka pelkäsi Bulgaarian paisuvan
liian mahtavaksi, vaati puolestaan Silistriaa ja
Dobrudzan rajan järjestelyä. Lisäksi vielä Turkki
väijyi tilaisuutta voidakseen liittolaisten
riitaannuttua saada takaisin osan menettämäänsä
aluetta. Venäjän keisari tarjosi 11 p. kesäk.
välitystään Bulgaarialle ja Serbialle, mutta
tarjousta ei otettu vastaan. Bulgaaria piti liian
suureksi paisuneessa oman voiman tunnossaan
itsepintaisesti kiinni kannastaan ottamatta
huomioon, että se oli sodassa kärsinyt suurimman
inieshukan ja siten tuntuvasti heikontunut.
Ilman sodan julistusta bulgaarialaiset aloittivat
kesäkuun lopulla Makedoniassa sekä serbialaisia
että kreikkalaisia vastaan taistelun, jota käytiin
vaihtelevalla menestyksellä. Molemmilla tahoilla
bulgaarialaisten kuitenkin täytyi peräytyä. Sillä
välin romaanialaiset keskipalkoilla heinäkuuta
menivät Tonavan poikki ja lähestyivät
vastarintaa kohtaamatta Sofiaa. Turkkilaiset
puolestaan valtasivat Adrianopolin. Vaikka
romaanialaiset ja turkkilaiset pian pysäyttivätkin
etenemisensä, oli bulgaarialaisten asema toivoton ja
sodan lopputulos edeltäpäin tietty. Heinäkuun
31 p:nä tehtiinkin aselepo ja elokuun 10 p:nä
(1913) lopullinen rauha Bukarestissa, Turkin
kanssa vasta syyskuun 29:nä. Rajat määrättiin
seuraavasti: Turkki sai pitää Adrianopolin ja
Demotikan, mistä raja oli kulkeva Maritzaa
myöten. Ainoastaan Mustan-meren puolella Vasilikon
kohdalla Bulgaaria sai palasen varsinaista
Traakiaa; muuten se sai pitää Maritzan ja Mestan
suun välillä olevan valloittamansa alueen.
Kavala sen täytyi luovuttaa Kreikalle, joka sitä
paitsi sai Belasica-Planinan vuoriharjanteen
eteläpuolella olevan maan, ja linjan Kupel-Dorijan
-Svisinajärvi sekä noin puolet Janinan
vila-jeettia Kap Stylos niemeen asti. Serbian ja Bul-
gaarian välinen raja määrättiin kulkemaan
Egri-Palankasta Dorijaniin (Strumnica jäi kuitenkin
Bulgaarialle), etelässä oli rajana Kreikka,
lännessä Albania ja Montenegro. Viimemainittu
sai Ipekin ja osan Novipasaria ja pienen
kaistaleen Skutari’n pohjoispuolella.
Bulgaaria sai 17,000 km2 500,000 as.
Serbia „ 35,500 „ 1,290,000 „
Romaania „ 7,500 „ 240,000 „
Kreikka „ 56,000 „ 1,900,000 „
Montenegro „ 7,000 „ 230,000 „
Albania „ 29,(500 „ 800,000 „
[Immanuel, „Der Balkankrieg 1912-13".J
J• F.
*Ballagi, A 1 a d å r. Uudempia julkaisuja
(kaikki unkariksi): „Todellinen Råköczi" (Ferenc
II Raköczi’n luonteen kuvaus; 1916), „Lajos
Kossuthin pohjoisameriikkalaiset puheet
kansallisuuksista ja kansakuntien veljeydestä" (jossa*
väitetään presidentti Wilsonin saaneen
kansakuntien itsemääräämisoikeutta koskevan
periaatteensa Kossuthin amer. puheista; 1919) ja „Kaarle
XII:n ja ruotsalaisten kulku Unkarin läpi
1709-1715" (1920).
*Ballestrem, Franz, kuoli 1910.
Ballin, Albert (1857-1918), saks. liikemies,
tuli 1886 Hampuri-Ameriikan höyrylaivalinjan
johtokuntaan, 1900 sen pääjohtajaksi. B. on
vaikuttanut huomattavasti Saksan
valtameri-höyryliikenteen suurenmoiseen kehitykseen.
Suurvaltain sodan aikana hän vastusti jyrkästi sitä,
että Saksa ryhtyisi käymään häikäilemätöntä
vedenalaista sotaa, koska hän pelkäsi, että Saksa
saisi sen johdosta myöskin Yhdysvallat
viholli-sekseen. Saatuaan marrask. 1918 tietää aselevon
ankarat ehdot B. äkkiä kuoli, luultavasti oman
käden kautta. J. F.
Ballod, Karl (s. 1864), saks. tilastotieteilijä,
syntyisin lättiläinen, toimi 1893-94
evankelisena pappina Uralissa, v:sta 1905 professorina
Berliinissä, v:sta 1904 Preussin tilastollisen
maa-viraston jäsen. Julkaisuja: „Die Sterblichkeit
der orthodoxen Bevölkerung Russlands
1851-90" (1897), „Die Lebensfähigkeit der städtischen
und ländlichen Bevölkerung" (1897), „Die
mittlere Lebensdauer in Stadt und Land" (1899).
Ballu f-ly’J, Théodore (1817-85), ransk.
arkkitehti, Lebas’n oppilas, sai suuren Rooman
palkinnon (1840) ja Kreikan matkoilta palattuaan
toimi Ste Clothilde-kirkon rakennustöiden
tarkastajana (1850), jolloin Gau’n kuoltua
kauniiden tornien päättäminen, portaalit ja rikas
poly-krominen sisäkoristelu jäi B:n osalle. Pariisin
vanhoista kirkoista Tour de S. Jacques la
Boucherie (valmistui 1858) ja S. Germain 1’Auxerrois
(valmistui 1863) ovat B:n uusintelemia; rikkaan
renesanssityylinen, mahtavatorninen S.
Trinité-(valmistui 1861-67) ja romaanilaistyylinen S.
Ambroise- (valmistui 1869) kirkot B:n
uudesta-rakentamia. Jälkimäisestä B. julkaisi
monografian (1874). Kun Pariisin kommuunin lopulla
poltetun kaupungintalon uusimisesta julistettiin
kilpailu, suorittivat B. ja Deperthes l:sen
palkinnon saajina (1874) uusintelutyön Boccadoron
vanhaa renesanssirakennusta mukaillen. U-o N.
Baltard [-tü’r]. 1. Louis Pierre B.
(1764-1846), ransk. arkkitehti, maalaaja ja
vaskenpiir-täjä, rakennustaiteen professori École des
i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
