Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bassermann ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
Beatty—Bebrens
140
takeisimpia kuvittajia ja kehitti ihan oman
persoonallisen tyylinsä, jonka hermokkaan
varma-kätinen, todellisuuden tiivistävä ja
yksinkertaistuttava, raffineeratun elegantti viivavaikutus
uudemman ajan koristetaiteeseen on jättänyt syviä
jälkiä. Tunnekylläisenä, sairaalloiseen
fantastil-lisuuteen taipuvana hänen taiteensa oli viileän
aistillista, pehmeän kiehtovaan asuun
verhoutuvaa pessimismiä. Se oli sen dekadenttiajan
ek-sootillisen rehevä kukka, jonka apostoleita
olivat Beaudelaire ja Verlaine, keskeisiä
henkilöitä Wilde. Alussa hänen töissään käy
prera-faeliittinen tuulahdus (Maloryn ,,Morted’Arthur"in
kuvitus, 1893-95); oppi sitten japanilaisilta
mus-tain ja valkeain pintain kontrastit, yksinkertaisen
konttuurivaikutuksen ja viivan pikkusiroudet
(„The Yellovv Book"in työt, 1893-95), lopuksi
ransk. 1700-luvun taiteiden hienoudet.
Pennel-koulun tunteellisen herkkä pisteviiva on B:n
tyylille erikoisen ominainen. Piirsi 1896
aloittamaansa, lyhytikäistä „Savoy" aikakauskirjaa
varten, kuvitti Popen „The rape of the lock"in,
Johnssonin ,,VoIpone"n. O. Wilden „Salome"n
kuvitus on hänen kuuluisimpia töitään, paraimpia
Avenue-teatterin ja Fisher Unwinin
reklaamileh-det (posterit). Koottuina hänen piirustuksiaan
ilmestyi 1893, 1897, 1899. [Lane, „The later
works of A. B." (1901), sama, „The early vvorks
of A. B."; Symons, „A. B." (1905); Klein,
„A. B." (Die Kunst, 1902); Hannover, „B."
(Kunst u. Künstler 1919, Bd I).] U-o N.
Beatty [bitij, Sir David (s. 1871), engl.
amiraali; toimi erittäin ansiokkaasti 1898 Niiiin
tykkiveneissä, otti 1900 osaa Kiinan
boksari-kapinan kukistamiseen, jolloin haavoittui pahasti,
ja tuli 1910 kontra-amiraaliksi. Suurvaltain
sodan alkaessa B. ensimäisen
dreadnoughteskaa-derin päällikkönä 28 p. elok. 1914 taisteli
menestyksellä Helgolannin kohdalla saksalaisia
etu-vartialaivoja vastaan. Tammik. 1915 hänen
onnistui ehkäistä saks. dreadnoughteskaaderin
hyökkäys Englannin rannikkoa vastaan. Toukok.
31 p. ’1916 B. otti osaa Skagenin meritaisteluun
ja tuli sittemmin sam. v. Englannin laivaston
ylipäälliköksi. J. F.
*Beauchet, L u d o v i c, kuoli 1914.
Beaumont, [bomb’], Jean Baptiste
Armand Louis Leonce HI i e de
(1798-1874), ransk. geologi, tuli 1853 Ranskan
tiedeakatemian vakinaiseksi sihteeriksi, valmisti
yhdessä P. A. Dufrenoy’n kanssa Ranskan geol.
kartan, mittak. 1 :500,000, sekä sen selityksen
1840-42. Julkaisi myös vuorijonojärjestelmän,
mikä perustuu niiden pääsuuntaan ja jossa
esitetään se teoria, että kaikki samansuuntaiset
vuorijonot ovat nousseet samoihin aikoihin ja että
niiden nouseminen on yhteydessä maan jatkuvan
jäähtymisen kanssa.
*Beauvais. Kaupungissa S. Pierre niminen
katedraali, ransk. myöhemmän gotiikan,
flam-boyant-tyylin loistavin muistomerkki,
goottilaisen empiirisen konstruoimistaidon viimeinen sana.
Keskeneräiseksi jääneenä kirkosta on vain kuori
ja poikkilaiva olemassa, valmiina siitä
Pietarin-kirkon jälkeen olisi tullut suurin katolinen kirkko.
Suunnitelman laatijana mainitaan Ludvik Pyhän
mieliarkkitehti Eude de Montreuil ja
rakennustyöt aloitettiin 1225. 46 m korkeat kuoriholvit,
joiden alle Nikolainkirkko ilman ristiä mahtuisi,
j tuskin valmiina sortuivat 12 v. seisottuaan 1284,
johon syynä lienee ollut muutenkin uhkarohkeassa
rakenteessa käytetty eriaineinen kivi, mutta
pysyivät paikoillaan kun valtavat, 14 m korkeat
ikkunat ja kaariaukot jaettiin kahtia ja muitakin
vahvistustöitä suoritettiin. Tähän aikaan
gotii-! kan rakennusinnostus oli alkanut lauhtua ja
vasta 1347 kuori oli uudestaan kunnossa ja —
varatkin lopussa. Lisäksi Ranskassa seurasi
pitkällinen anarkian ja sotain väliaika ja vasta
I 1500-48 poikkilaivat lisättiin ja samalla silloinen
arkkitehti, kunnianhimoinen Jean Vast, sen
sijaan että olisi jatkanut laivain rakentamista,
kohotti risteykseen ikäänkuin ennenaikaisiksi
päättäjäisiksi huimaavan, 153 m korkean
torni-keon (Kölnin tuomiokirkon tornit 146 m),
kers-I katen että se oli Pietarinkirkon kupoliakin
suu-: rempi ihme. Mutta tämäkin ihme romahti alas
1563, viisi vuotta seisottuaan ja taaskin varat
vahinkojen korjaamiseen hupenivat. — Sellaisena
kuin rakennus nyt seisoo fragmenttina —
maailman valtavimpana, keskiajan suurenmoisimpana
huonekonseptsionina, se on konstruktiivinen
ihme, jossa ei yllätä massojen määrä, vaan
aineiden suhteellinen niukkuus ja se
mestarillinen kyky, jolla näille on rakennuksessa osoitettu
määrätty tehtävänsä, detaljien pidättyvä
puhtaus ja hienous, kuorin ilmavuus ja solakka
suhteellisuus. U-o N.
*Beauvois, Eugene, kuoli 1913.
*Bebel, Ferdinand August, kuoli 1913.
*Beeker, Adolf von, kuoli 1909.
Beeker-ruuviväkipyörä ks. Väkipyörä
kuva 6, X Os.
*Beernaert, Auguste Marie Francois,
sai 1909 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä
pa-rooni d’Estournelles de Constantin kanssa.
Kuoli 1912.
*Be£as, Reinhold, kuoli 1911.
Bebar ks. B a h a r, Täyd.
*Behrens, Bertha, kuoli 1912.
Behrens [-tr-], P e t e r (s. 1868), saks. maalari,
työtaiteilija ja arkkitehti, uudemman saks.
rakennus- ja työtaiteen merkkimiehiä, opiskeli
maalaustaidetta Karlsruhessa ja Dtisseldorfissa
(1886-89) ja asettui maalarina Miincheniin, aloittaen
taiteilijauransa Leiblin värisävylaatuisilla kuvilla,
tutustui Hollannin matkoilla (1890) Israelsin
töihin, mutta kääntyi yhä enemmän väri- ja
valo-probleemeja tutkivaksi vapaailmanmaalariksi ja
impressionistiksi. Miincheniin palattuaan B. oli
mukana perustamassa Secessionia (1893) ja, kun
ei tämäkään hänen taiteilijatemperamenttiansa
tyydyttänyt, „Freie Vereinigung Münchener
Künstler" nimisen taiteilijayhtymän; oli myöskin
,,Pan"-taidelehden perustajia (1895). Italian
matkan jälkeen B:ssä yhä enemmän vahvistui
deko-ratiivinen suunta ja seuraavina vuosina
ilmestyneet suuret värilliset puupiirrostaulut ja
kirja-taiteelliset työt („Behrens-kirjoitus", 1901), joissa
hän jo näyttäytyy puhtaan viivan taiteilijana,
veivät B:n lopulta käytännöllistä tarvetta
palvelevaan työ- ja rakennustaiteeseen.
Darm-stadtin näyttelyssä (1900-01) B:n huvila oli
näyttelyn merkkinumeroita ja tästä alkaen hänen
toiminnallaan on ollut alallaan melkeinpä
käänteentekevä ja perustava merkitys.
Uudestijärjes-tämässään Düsseldorfin työtaiteellisessa koulussa
B. oli johtajana vrsta 1903, mutta jätti sen pian-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
