Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bentsiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
147
Herger— Bergslien
148
B. a. käsittää Sognevuonon ja Haugesundin välisen
alueen; 15,606 km2, 146,000 as. (1910). Siihen
kuuluu siis in. m. Hardangerin vuono ja
Hardan-gerin tunturiylänkö. Viljeltyä maata on 3,i %
pinta-alasta. Karjanhoito ja kalastus ovat
tärkeimmät elinkeinot. Teollisuuden merkitys on
lisääntymässä. V. 1909 oli 146 teollisuuslaitosta.
Erityisesti on mainittava kivi teollisuus.
Berger [bar]er], Henning (s. 1872), ruots.
kirjailija, debyteerasi 1901 novellikokoelmalla
ja on senjälkeen julkaissut sarjan romaaneja
ja kertomuksia sekä jonkun näytelmän.
Suur-kaupunkielämän kuvauksina B:n teokset ovat
saavuttaneet suosiota; varsinaista
kirjallishistoriallista merkitystä niillä ei ole. Niitä on
käännetty useille kielille. R. F.
*Berggren, Sven, kuoli 1917.
Bergh, Martti ks. Vuori, Martti
Aleksis, X Os.
*Bergh, Sven Richard, kuoli 1919.
*Bergiuksen laitos. Laitosta koskevia
julkaisuja: V. B. Wittrock, „Några bidrag tili
Ber-gianska stiftelsens historia" (1890), „Om planen
för Bergielunds botaniska trädgård" (1901),
molemmat 1890 perustetussa aikakauslehdessä ,,Acta
Horti Bergiani". B. 1:11a säilytetään yli 3,000
numeroa käsittävä kokoelma kasvitieteilijäin
valokuvia. J. A. W.
Bergroth [bärjrnt/, Edvin Leonard (1836
-1917), insinööri ja teollisuusmies, kävi koulua
Vaasassa ja suoritti,
v *
tultuaan ylioppilaaksi,
koneinsinööri-opinnot
Hannoverin
polyteknil-lisessä opistossa
1858-60. Toimittuaan ensin
rautateiden
palveluksessa B. siirtyi
Helsingin silloisen
yksityisen kaasulaitoksen ja
sen yhteydessä olevan
konepajan johtajaksi,
missä toimessa pysyi
v:een 1884 kehittäen
mieskohtaisella
taidollaan ja
järjestämis-kyvyllään konepajan
huomattavaan arvoon.
Main. v. B. kutsuttiin Bakuhun järjestämään
uudelleen Nobelin suuria teollisuuslaitoksia
ja oli ensin tämän maailmanliikkeen
teknillisenä ja sittemmin pääjohtajana v:een 1890
lisäten ja laajentaen sen tuotantoa tunnustusta
saavuttaneella tavalla. Palattuaan kotimaahan
kysyttiin hänen kokemustaan monien uusien
teollisuusyritysten perustamisessa ja vanhojen
uudelleen järjestämisessä, kuten Nokian,
Pin-jaisten (Billnäs), Oravi-Haapakosken ja
Hietalahden telakan, Helsingin kunnallisen
kaasulaitoksen y. m. Tampereen pellava- ja
rauta-teollisuusyhtiön hallintoon hän niinikään otti
tehokkaasti osaa. Paitsi varsinaisissa
teollisuusyrityksissä B. toimi koko pitkän elämänsä
ajan varsin vilkkaasti erilaatuisissa yhtymissä,
toimikunnissa ja yhdistyksissä, jotka
tarkoittivat teollisen, teknillisen ja taloudellisen elämän
kehittämistä. Niinpä hän 1870 tuli käsityö- ja
teollisuusalalla toimivia nuoria työntekijöitä
varten perustetun ammattikoulun johtoon ja oli
K. I,. Hergroth.
sittemmin v:een 1909 taideteollisuuskoulun
johtokunnassa; 1874 hän oli alemman teknillisen
opetuksen järjestämistä varten asetetussa
komiteassa, 1876 Helsingin yleisen
teollisuusnäytte-lyn toimihenkilönä, 1881 koulukomitean ja 1882
teollisuuskomitean jäsenenä, Helsingin
teollisuus-koulun, poikien ammattikoulun,
teollisuudenhar-joittajain keskenäisen paloapuyhtiön, paperi- ja
rautatehtaiden tapaturmavakuutusyhtiön
johtokunnassa, korkeimman teknillisen opetuksen ja
ammattiopetuksen järjestämistä varten
asetetuissa y. m. komiteoissa. Kunnallisella alalla
B. toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa
1875-77, 1880-82, 1897-99 ja monissa sen
komiteoissa ja lautakunnissa. Erityisesti hän harrasti
Helsingin vapaaehtoisen palokunnan toimintaa
kuuluen sen innokkaimpiin toimihenkilöihin aina
palokunnan perustamisesta alkaen 1862 ja
valittiin sen ja Suomen yleisen palokuntaliiton
kunniajäseneksi. B. edusti Helsingin kaupunkia 1882
• 1 C\ A A f • •••• ••• • i I •• 1 j • •• • 9 1 f •• a •__• _ ••••
ja 1899 ylimääräisillä valtiopäivillä toimien
paa-asiallisesti valiokunnissa. Hän kuului Suomen
teknillisen yhdistyksen (Tekniska föreningen
i Finland) perustajiin ja valittiin 1905 sen
kunniajäseneksi. V. 1907 hän sai vuorineuvoksen
arvonimen. B. oli ennen kaikkea käytännön mies,
joka kykynsä, toimitarmonsa ja laajan
kokemuksensa tähden oli aikansa teollisen elämän
keskeisimpiä henkilöitä maassamme. J. C-én.
Bergroth, Kersti Solvejg (s. 1886), suom.
ruotsinkielinen kirjailijatar; yliopp. 1904, fil. kand.
1910; meni 1912 naimisiin lehtori S. Hagelinin
(k. 1917) kanssa. B:n romaaneissa „Augusti"
(1911, debyytti), „Aptit" (1914), „Sixtus" (1916),
„Urbans väg" (1919) ilmenee älykäs
satiirisvoit-toinen laatu; Mary Marckin nimellä hän on
julkaissut nuorisonkirjoja: „Evas klass" y. m.
Esiintynyt mvös suomentajana.
Bergslien [bärjslin]. 1. Knud Larsen B.
(1827-1908), norj. taidemaalari, herätti sotilaana
ollessaan Bergenissä huomiota piirustuksillaan ja
pääsi yksityisten avustamana kehittämään
taiteellisia lahjojaan puoleksitoista vuodeksi
Ant-verpenin akatemiaan. Opiskeltuaan sitten
Pariisissa hän muutti Diisseldorfiin, jossa oleskeli
1854-69. Liittyen lähinnä Tidemandiin hän
maalasi joukon tauluja Norjan kansanelämästä
ja historiasta. Tunnetuimpia niistä ovat „Sverre
kuningas lumimyrskyssä Vossetuntureilla" ja
„Birkebeinit vievät nuoren Haakonin hiihtämällä
Trondhjemiin".
2. Brynjulf Larsen B. (1830-98),
kuvanveistäjä, edellisen veli, työskenteli aluksi
tunnetun kultaseppä Tostrupin luona Kristiaaniassa
herättäen huomiota etevänä kaivertajana ja
sise-löitsijänä. Sai 1852 käsitvöläisapurahan matkaa
varten Kööpenhaminaan, jossa Thorvaldsenin
museo herätti hänessä halun ruveta
kuvanveistäjäksi. Varojen puute pakotti hänet edelleenkin
työskentelemään mitalinmuovailijana; kumminkin
hän suoritti samaan aikaan taideakatemian
molemmat ylimmät luokat sekä jatkoi sitten
taiteellisia opinnoitaan v:sta 1858 Jerichaun ja
Bis-senin työpajoissa. Palattuaan Kristiaaniaan
hänen 1868 onnistui saavuttaa menestystä
kuningas Kaarle Juhanan ratsastajapatsaskilpailussa.
Muistomerkki^ valmistui 1875. Hänen muita,
huomattavimpia luomiaan ovat näyttelijä
Johannes Brunin (1902) ja runoilija Wergelandin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
