- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
155-156

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Betonitelakka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

155

Uismaja—Blasius

156

alihuoneen jäsenenä ja 1896-99 lainopin
professorina Lontoossa. V. 1904 B. tuli vapaamielisen
puolueen kansallisliiton esimieheksi, ottaen tässä
toimessa tehokasta osaa alihuoneen vaalien
valmistamiseen 1906, jolloin hän itse valittiin
uudestaan. Jouluk. 1905 hän tuli
opetusasiainminis-teriksi, mutta hänen yrityksensä ajaa perille
uusi koululaki raukesi ylihuoneen vastarintaan.
Helmik. 1907 B. tuli Irlannin ylisihteeriksi
suhtautuen tässä toimessa hyvin leväperäisesti
nat-sionalistien väkivaltaiseen esiintymiseen. J. F.

Bismaja[-aja], muinaisbabyl. Adabin kaupungin
rauniopaikka keskisessä Babyloniassa Satt
el-Hain ja Satt el-Kårin välillä. Kaivaukset, jotka
Banks, Chicagon yliopiston toimesta, aloitti B:ssa
1903, valaisevat Babylonian vanhinta historiaa.

K. T-t.

Bissen, Christ an GottliebVilhelm,
kuoli 1913.

Bissing, Moritz Ferdinand von (1844
-1917), vapaaherra, saks. kenraali, astui
sotapalvelukseen 1863, tuli 1897 kenraaliluutnantiksi,
1901 armeiakunnan komentajaksi, 1902
ratsu-väenkenraaliksi. Suurvaltain sodan alkaessa B.
oli armeian komentajana länsirintamalla, mutta
nimitettiin jo jouluk. 1914 v. d. Goltzin jälkeen
Belgian kenraalikuvernööriksi, missä vaikeassa
toimessa hän osoitti suurta tarmoa.

*Bisson, Alexandre Charles Auguste,
kuoli 1912. p

Bitlis, Turkin vilajeetti Armeeniassa
Van-jär-ven lounaispuolella, 27,100 km2, n. 400,000’as.
(1905), ja sen pääkaupunki (armeen. Paghcs),
B. nimisen Tigriin sivujoen varrella, 1,550 m
merenpinnan yläpuolella. N. 25,000 as., joista
2/s muhamettilaisia ja 1/s armeenialaisia
kristittyjä. B. on Armeenian tärkein kauppakaupunki;
pääelinkeinot ovat puuvillakankaan kudonta,
värjäys ja nahkurintoimi. B:ssä turkkilaiset ja
kurdit syysk. 1895 murhasivat suuren joukon
armeenialaisia. K. T-t.

Bivuakki (ransk. bivouac < saks. Bciwache),
joukon yöpymispaikka tai leiri paljaan taivaan
alla, jolloin asuntona käytetään telttoja y. m. s.
Leiripaikaksi valitaan jos mahdollista huonolta
säältä suojassa oleva, viholliseen päin suojattu
kuiva paikka. Suurempien joukkojen b:ssa
järjestetään kukin joukko-osasto erikseen,
erikoisine keittopaikkoineen j. n. e. W. E. T.

*Björkenheim, Gösta, oli vista 1913 Kymin
osakeyhtiön toimeenpanevana johtajana saattaen
liikkeen talouden hyvälle kannalle ja toimien
myöskin monella tavalla työväen olojen
parantamiseksi. B:n toimesta yhtiö lahjoitti puolen
miljoonaa työväen eläkekassaan ja perusti maamme
ensimäisen huoltokonttorin; v. 1917 hän asetti
yhtiön käytettäväksi 400,000 mk. m. m.
keuhko-tautiparantolain perustamiseksi työväkeä varten,
eläkkeellä olevain työmiesten asuntojen
rakentamiseksi y. m. Kapinan aikana huhtik. 1918
kapinalliset murhasivat B:n.

*Björksten, Johan Isak, kuoli 1912.

*Bjernson, Björn, julkaisi 1913 näytelmän
„Solen Skinner jo", otti 1914 suurvaltain sodan
alettua johtaaksensa puolivirallista
sähkösanoma-toimistoa „Norden", jonka tehtävänä oli
ilmaiseksi toimittaa puolueettomain maiden
sanomalehdille sotatietoja saksalaiselta kannalta
esitettyinä. Julkaissut sotamuistelmia (ilmestynyt

myös suomeksi nimellä „Sotakokemuksia
1914-1917").

*Bjcrnson, Björnstjerne Martinius,
kuoli Pariisissa huhtik. 26 p. 1910.

Blackstadius
tü’-J, Johan Zacharias
(1816-98), ruots. taidemaalari, toimi aluksi [-kivi-piirtäjänä sekä opiskeli samaan aikaan maalausta
Tukholman akatemiassa. Julkaistuaan Ruotsissa
kokoelman 1840 v:n valtiopäivämiesten
muotokuvia hän tuli Suomeen, jossa oleskeli 1844-50
maalaten muotokuvia ja joitakuita alttaritauluja,
m. m. Hämeenkyrön, Kurikan, Kurun,
Nousiaisten, Pöytyän, Yläneen kirkkoihin. Opiskeli
sitten 1850-54 Pariisissa Couturen johdolla sekä
Italiassa Maalattuaan itai. maisemia sekä ruots.
kansanelämänkuvauksia hän kääntyi
myöhemmin historiamaalauksen alalle. Hänen
pääteoksensa on „Pyhä Sigfrid kastaa Smålandin
rahvasta" (1866). Vv. 1860-81 hän toimi
Tukholman teknillisessä koulussa piirustuksen ja
maalauksen opettajana. » F. L.
*Black>vell, Elizabeth, kuoli 1910.
Blakstad [-sta], R a g n v a 1 d (s. 1866), norj.
teollisuusorganisaattori. B. on saanut valtaansa
suuren määrän voimakkaita vesiputouksia ja
muita vesilähteitä, joiden käyttämiseksi hän
on perustanut tai rahoittanut suurenmoisia
teollisuuslaitoksia. Niinpä hän 1913 sai perustetuksi
Romsdalin amtiin kansainvälisen yhtiön
„Nit-rogen Products and Carbide Co. limit.", jonka
i osakepääoma oli 36 milj. kruunua ja jonka
käytettävissä oli vähintään 300,000
sähköhevos-voimaa.

Blanchard [blåsor], Raphael Anatole
Emile (1857-1919), ransk. eläintieteilijä ja
lääkäri, v:sta 1883 Pariisin yliopiston
parasitolo-gian professori. Teoksia: „Elements de Zoologie"
(1878); „Les Universités allemandes" (1883);
„Les Coccidés utiles" (1883); „Étude sur la
stéatopygie et le tablier des femmes boschimanes"
(1883); „L’Atavisme chez 1’homme" (1885);
„Traité de Zoologie médicale" (2 os., 1885-89);
„Les Hématozoaires" (1895); „Archives de
para-sitologie" (v:sta 1898); „Histoire naturelle et
médicale" (1905). K. J. V.

^Blanche, August Theodor, toimitti 1839
-42 sanomalehteä „Freja", johon J. V.
Snellman, oleskellessaan samoina vuosina
Tukholmassa, ahkerasti kirjoitteli kirjallisista ja
tieteellisistä asioista. Snellman solmi läheisen
ystävyyden B:n kanssa ja otti vilkkaasti osaa
„Freja-rylimän" kaikkiin harrastuksiin, joten näillä
kosketuksilla on ollut huomattava merkitys
Snellmanin omaan kirjailijakehitykseen nähden. [Th.
Rein, „J. V. Snellmanin elämä" I, 6:s ja 8:s
luku.]

Blangstrup, Johan Christian (s. 1857),

tansk. kirjailija; toimi 1875-1902 upseerina;
harjoittanut varsinkin historiallista
kirjailija-tointa; julkaissut m. m. „Christian VII og
Caroline Mathilde" (1890), „Begivenhederne "i
Norden i efteraaret 1788" (1889). V. 1891 B. tuli
tansk. tietosanakirjan „Salmonsens
Konversa-tionsleksikon" toimittajaksi, oli 1902-12
„Ber-lingske Tidende" lehden toimittajana.

Blasius, armeenialainen lääkäri, joka kärsi
marttyyrikuoleman v. 316, sen jälkeen kuin
häntä oli piinattu rautahäkilöillä repimällä verille
hänen ihoaan. Tätä pyhimystä palvottiin nauta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0086.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free