Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bolševismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
161
Bolsevismi
162
uskonnon, kansallisuuden, isänmaallisuuden,
vieläpä valtionkin, ei ainoastaan yksinvaltaa ja
yli-mvsvaltaa, vaan myöskin parlamenttaarisuuden,
vieläpä kansanvallankin. Niinkauan kuin valtio
on olemassa, ei bolsevikkien käsityksen mukaan
todellinen kansanvalta ole mahdollinen, sillä
valtio on väkivaltaan perustuva laitos, jonka
avulla joku yhteiskuntaluokka pitää toista
poljettuna. Nykyisissä valtioissa valta on ollut
porvaristolla, toisin sanoen niissä on vallalla
„porvariston diktatuuri", jonka avulla se pitää
voimassa kapitalistista järjestystä. B:n, joka
muka ajaa juuri sorretun luokan, s. o.
teollisuus-työväen ja köyhimmän maalaisväestön asiaa,
täytyy sen vuoksi ensi työkseen kukistaa
porvariston diktatuuri ja ainakin toistaiseksi saattaa
voimaan proletariaatin diktatuuri, s. o.
porvarillisen valtion sijaan proletaarinen valtio. Mutta
kun porvaristo tietysti ei hyvällä mukaannu
uuteen asiain järjestykseen, on se tuhottava;
siltä on riistettävä ei ainoastaan kaikki
valtiolliset vapaudet (puhe-, paino-, yhdistys- ja
kokoontumisvapaus), vaan myöskin omaisuus, vieläpä,
jos niiksi tulee, henkikin. Siellä, missä b. on
päässyt valtaan (ennen kaikkea siis Venäjällä),
proletariaatin diktatuurin ulkonaisena
järjestysmuotona on neuvostohallitus (ven. sovjet). „Venäjän
sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan"
valtiosäännön mukaan neuvostot edustavat „työtä
tekevää" kansaa (työmies-, talonpoikais- ja
sotamiesneuvostot). Vaalioikeutettuja ja
vaalikelpoisia ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet miehet
ja naiset, jotka hankkivat elatuksensa
tuottavalla ja yleishyödyllisellä työllä, neuvostoarmeian
sotilaat ja sellaiset tähän ryhmään kuuluvat
ihmiset, jotka ovat menettäneet työkykynsä.
Vaalioikeutta ja vaalikelpoisuutta vailla ovat
liikkeenharjoittajat, koroillaaneläjät, kauppiaat,
munkit ja papit, entisen poliisin palvelijat ja
asiamiehet, entisen hallitsijahuoneen jäsenet
j. n. e., mielenvikaiset, tavalliset pahantekijät.
Paikallisten neuvostojen yläpuolella on m. m.
piiri-, kuvernementti-, maakuntaneuvostoja;
Venäjän neuvostotasavallan ylimpänä julkisena
laitoksena on yleisvenäläinen neuvostokongressi.
Ylemmissä neuvostoissa ovat kaupungit edustetut
suhteellisesti voimakkaammin kuin maaseutu.
Neuvostot valitsevat asiain hoitamista varten
toimeenpanoneuvostoja, jotka pysyvät läheisessä
kosketuksessa neuvostojen kanssa ja joiden
valtuudet ovat milloin hyvänsä peruutettavissa.
Mitä sosialistisen talousjärjestyksen
toteuttamiseen tulee, niin bolsevikit ovat sitä mieltä, että
sosialismi ei voi toteutua vähitellen tapahtuvan
kehityksen kautta, vaan siten, että
vallankumouksen kautta valtaan päässyt proletariaatti
tietoisesti luovalla työllä panee sen toimeen. Mutta
vallankumous ei ole ensin puhkeava niissä maissa,
joissa kapitalismi on pisimmälle kehittynyt, vaan
kehityksessä takapajulle jääneissä maissa, joissa
proletariaattia pahimmin riistetään: Venäjällä,
Italiassa, Unkarissa, Itävallassa. Näistä maista
se sitten on leviävä muualle. Venäjän
bolsevikkien talousohjelmasta mainittakoon:
yhteiskun-nallistuttaminen aloitetaan pankeista, jotka
samalla keskitetään. Keskuskansanpankista
muodostetaan sosialistisen tuotannon
yhteiskunnallinen kirjanpitopaikka. Sen jälkeen tulee
suurteollisuuden vuoro. Samaan aikaan kansallistu-
Täyd. 6. Painettu «»/»a 20.
tetaan maaomaisuus ja saatetaan yhteisen
viljelyksen alaiseksi. Maataloutta harjoitetaan
suuressa mittakaavassa, toiselta puolen hoitamalla
entisiä suurtiloja osuuskunnallisesti, toiselta
puolen järjestämällä maataloudellisia
työkornmuu-neja. Päämääränä on saada luoduksi keskitetty,
yhtenäisesti johdettu kansantalous, jossa koko
tuotanto on järjestetty tarkan suunnitelman
mukaisesti. Tämän järjestelmän eliminä ovat
eriasteiset kansantalousneuvostot, m. m. kokonaisia
teollisuushaaroja yhdistävät, huippuna ylin
kan-santalousneuvosto, jossa kaikki langat yhtyvät
ja joka on suunnaton rekisteröimis- ja laskukone.
Yleinen työvelvollisuus saatetaan voimaan.
Jokainen saa „kulutustyökirjan" ja saa
työpalkkansa luonnossa, jos hänen kirjaansa on
merkitty, että hän on suorittanut työtä. Keinottelu
ja kauppa poistetaan. Tuotteiden säännöllinen
jako tapahtuu tarpeiden ja varastojen
rekisteröimisen perustuksella. Jotta jakaminen voitaisiin
toimittaa paremmin ja samalla vapauttaa
naiset orjuudesta, on yksityiskotitalouden sijaan
pantava yhteiskunnallinen kotitalous
(keskuskeittiöt). Talonomistajilta anastetaan heidän
talonsa, jotka annetaan paikallisten
työväenjärjestöjen haltuun, ja asunnot jaetaan tarpeen
mukaan. Myöskin ulkomainen kauppa
kansallis-tutetaan, eikä kukaan Venäjällä asuva saa tehdä
kauppaa ulkomaisten kapitalistien kanssa. — Koska
kysymys hyödykkeiden jakamisesta on
helpommin ratkaistavissa mielivaltaisella asioihin
ryhtymisellä kuin tuotantokysymys, onkin b. ensin
käynyt siihen käsiksi. Jo olemassa olevat
hyödykkeet on jaettu siten, että yksityiset asunnot,
makasiinit ja tavaravarastot on ryöstetty.
Asuntokysymys on ratkaistu ohjelman mukaisesti. Mitä
taas tulee siihen välilliseen hyödykkeiden
jakautumiseen, joka tapahtuu eri tulolajien
muodostumisena, on suuren maaomaisuuden ja pääoman
omistuksesta lähtevä tulo lakannut
oikeudellisesti — missä määrin myöskin tosiasiallisesti, ei
ole todettavissa. Neuvostohallitus on julistanut
mitättömiksi kaikki valtiolainat paitsi sitä
va-paudenlainaa, jonka se itse on laskenut
liikkeeseen. Muutkin arvopaperit on julistettu
mitättömiksi, ellei niitä ole rekisteröity. Pörssit on
suljettu, mutta salassa jatkunee pörssiliike edelleen.
Samalla kuin kapitalistiluokka on menettänyt
tulonsa, ovat työväen tulot kasvaneet
korotettujen työpalkkain muodossa. Työpalkkain nousu
on ollut niin ylellinen, että ainakin hyvin useat
liikkeet sen johdosta tuottavat tappiota.
Vail-lingit peitetään keskuspankin antamalla luotolla,
s. o. laskemalla liikkeeseen loppumattomasti uutta
paperirahaa, jonka arvo sen johdosta on laskenut
aivan mitättömäksi. Myöskin työpalkkain
kohoaminen on nostanut tavarain hintoja. Niitä
tasoittaa jossakin määrin välttämättömien
elintarpeiden annostelu, mikä kuitenkin tapahtuu niin,
että kuluttajat on jaettu neljään luokkaan, jotka
saavat erisuuruiset annokset. Ensimäiseen
luokkaan kuuluvat raskaan työn tekijät ja sotamiehet,
toiseen neuvostovirkailijat ja henkisen työn
tekijät, kolmanteen lyhyellä työajalla olevat ihmiset,
neljänteen „hyödyttömät" ihmiset, „parialuokka",
entisen porvariston pahankurinen enemmistö ja
omaisuutensa menettänyt tilanhaltijaluokka. Mitä
tuotannon alalla toimeenpantuihin uudistuksiin
tulee, näyttää b:n ohjelman toteuttaminen maa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
