Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bolševismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
163
Bombay—Bonsdorff
164
talouden alalla täydellisesti epäonnistuneen.
Yritykset kollektiivisen maatalouden
aikaansaamiseksi ovat supistuneet vähiin. Suurtilallisilta
otettu maa on täytynyt jättää talonpoikien
vapaasti käytettäväksi. Kun viimemainitut
kuitenkin samalla ovat olleet epätietoisia siitä, missä
määrin bolsevikit ryhtyvät toteuttamaan
yhteis-kunnallistuttamissuunnitelmiaan, ovat he
jättäneet laajat peltoalat muokkaamatta ja
kylvämättä. Samalla on karjakanta ainakin
Pohjois-Venäjällä pelottavasti vähentynyt. Mitä muihin
talouselämän aloihin tulee, julistettiin pankit jo
jouluk. 1917 kansallistutetuiksi, s. o. kaikkien
yksityispankkien varat ja velat siirrettiin
valtiopankille (kansanpankille). Yksityinen
vakuutus-toimi on lakkautettu. Tavarakauppa, sekä
sisä-mainen että ulkomainen, on kansallistutettu,
mutta yksityistä toimintaa tällä alalla ei tietysti
ole voitu yhtäkkiä poistaa. Sisämainen
laivaliikenne ja rautatiet ovat niinikään
kansallistu-tetut; uusia ratoja on suunniteltu, mutta jo
olemassa olevillakaan ei ole voitu pitää yllä
riittävää liikennettä syystä, että liikkuva kalusto,
vaunut ja veturit, ovat rappiotilassa;
viimemainituista oli jo syysk. 1918 43% epäkunnossa.
Teollisuus on asteittain yhteiskunnallistutettu.
Neuvosto-Venäjän teollisuuden nykyisestä tilasta
on tällä hetkellä mahdotonta saada selvää kuvaa.
Varmaa on, että useat teollisuuslaitokset on
täytynyt sulkea, ja että teollisuus ei voi käyttää
yhtä suurta työläismäärää kuin ennen. Missä
määrin tämä asianlaita johtuu b:sta, missä
määrin muista seikoista, esim. raaka-aineen
puutteesta ja liikenne-esteistä, on vaikea sanoa. —
Venäjän b:n johtajat, ensisijassa Lenin (oikea
nimi U 1 j a n o v, ks. t. X Os.), huomasivat
pian, ettei b:n ohjelmaa voitu semmoisenaan
heti toteuttaa, vaan että kapitalismin ja
sosialismin välisenä siirtoaikana edelliselle ja sen
saastuttamalle ihmiselle oli tehtävä pitkälle
meneviä myönnytyksiä. Kun työläisten
suorituskyky pelottavasti taantui huonon johdon ja
huonon kurin tähden, päätettiin jo huhtik. 1918
Leninin esityksestä työn tuottavuuden ja
tehokkuuden kohottamiseksi m. m. antaa korkeat
palkat liikkeenjohtajille, saattaa liikelaitoksissa
voimaan kova kuri, ottaa käytäntöön Taylorin
järjestelmä ja urakkapalkka, sovelluttaa
työpalkat tehtaan tai liikennelaitoksen yleisten
työtulosten mukaan. Alkuaan voimaan julistetusta
8-tuntisesta työpäivästä myönnettiin aikaa
myöten yhä enemmän poikkeuksia, kunnes helmik.
1920 työpäivä määrättiin yleisesti 10-tuntiseksi.
Työpakko, jota ensin sovellutettiin vain
porvarillisiin, on sittemmin ulotettu työväkeenkin.
Tuotannon ja tarpeen sopusointuun saattamista
varten, jakamisen oikeata toimeenpanoa varten
neuvostohallitus aikanaan teki porvarillisten
osuuskuntien kanssa sopimuksen, jossa on luovuttu
monesta sosialistisesta periaatteesta. Todellinen
valta on neuvostoilta siirtynyt komissaarien
käsiin.
Toistaiseksi b. on vallalla osassa Euroopan
Venäjää, nim. siinä osassa, jonka pääasiallisesti
muodostaa isovenäläisten asuma-alue. Maalisk.
1919 julistettiin myöskin Unkari
neuvostotasavallaksi, mutta tämän maan b. kukistui jo elok.
sam. v. ks. V e n ä j ä, historia, Täyd. [Lenin,
„Staat und Revolution" (1917), sama, „Die
nächsten Aufgaben der Sowjet-Macht" (1918),
sama, „Der Kampf ums Brot" (1918); Bucharin,
„Das Programm der Kommunisten"; Sombart,
„Sozialismus und soziale Bewegung" (8:s pain.
1919); Hirschfeld, „Bolschewismus". J. F.
* Bombay. 979,000 as. (1911).
Bonannus f-a’-], 1. B o n a n u s, it. arkkitehti
ja kuvanveistäjä, mainitaan Pisan kellotornin —
kaltevan tornin — suunnittelijaksi; rakentaminen
alkoi 1174 ja jatkui aina v:een 1350 saakka.
Lisäksi valanut Pisan tuomiokirkon pronssiovet
(1180), Sisilian Monrealen 1186 (on jälkimäiseen
merkinnyt nimensä). U-o N.
Bonar Law ks. Law, Andrew Bonar, Täyd.
*Bondesen, Ingvor Andreas Nicolai,
kuoli 1911.
Bonner Durchmusterung, suurimmaksi osaksi
Argelanderin Bonnin tähtitornissa tekemä suuri
tähtiluettelo, joka sisältää 324,198 tähden
likimääräiset paikat taivaan pohjoisnavan ja 2°
eteläisen deklinatsionin välillä. Luetteloon on
merkitty mainitulta alalta taivasta kaikki
tähdet 9:nteen luokkaan asti ja sitäpaitsi suuri joukko
tähtiä aina lOmteen suuruusluokkaan asti. Tätä
tärkeätä työtä jatkoi Schönfeld 23° eteläiseen
deklinatsiooniin saakka ja Cordoban tähtitornissa
Argentiinassa on työtä jatkettu vieläkin
eteläi-sempiin tähtiin. B. D:n tähtiluettelon mukaan
on laadittu myös tähtikartta. Y. V-lä.
Bonnevie, Kristine Elisabet Heuch
(s. 1872), norj. eläintieteilijä, tuli 1912
eläintieteen professoriksi Kristiaanian yliopistoon, ollen
ensimäinen nainen, joka mainitussa yliopistossa
on nimitetty professorinvirkaan. Julkaissut eräitä
merieläinryhmiä (hydroidipolyyppeja,
vaippaeläimiä, siipinilviäisiä) sekä soluoppia käsitteleviä
tutkimuksia. K. J. V.
*Bonnier, G a s t o n, kuoli 1915.
Bonsdorff, Adolf von (s. 1862), vapaaherra,
koulumies, politikko, yliopp. 1880, fil. kand. 1883,
toiminut opettajauralla, m. m. Helsingin ruots.
reaalilyseon opettajana ja rehtorina, 1902-08
Helsingin kaupungin kansakoulujen tarkastajana,
1910-14 suojeluskasvatuksen väliaikaisena
tarkastajana, Suomen lähetystön
lähetystöneuvoksena Berliinissä jonkun aikaa 1918; tuli
viime-main. v:na kouluhallituksen
lastensuojelusosas-ton päälliköksi. B. otti aatelin jäsenenä osaa
vv. 1894-1906 säätyvaltiopäiviin. Vv.
1900-05 hän oli „passiivisen vastarinnan" miehiä ja
oleskeli 1915-18 Saksassa ja Ruotsissa koettaen
herättää Saksan johtavissa piireissä
ymmärtämystä ja harrastusta Suomen
itsenäisyyspyrin-töihin ja avustaen jääkäriliikettä. Oli syksyllä
1918 Suomen hallituksen kuningasvaltuuskunnan
jäsenenä.
♦Bonsdorff, Axel Edvard, kuoli 1919.
♦Bonsdorff, Carl Gabriel von,
nimitettiin 1915 Suomen ja pohjoismaiden historian
varsinaiseksi professoriksi. Hänen teoksistaan
mainittakoon vielä: „Åbo akademi och dess män",
I (1912), „Opinioner och stämningar i Finland
1808-1814" (1918), „Finländska militärplaner vid
ryskä tidens början" (1919). »
’Bonsdorff, Toivo Ilmari (s. 1879), Ernst
Jakob Waldemar B:n (ks. t. I Os.) poika, suom.
tähtitieteilijä ja geodeetti, tuli fil. lisiksi 1905,
tähtitieteen ja geodesian dosentiksi 1906,
kutsuttiin Pulkovan observatorin vakinaiseksi astro-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
