- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
169-170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boselli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

169

Boselli—Bourdaloue

170

Kuva 3. Boschin kaksoissy tytyslaite.

kuljettaja automobiilissa, jossa sitä etupäässä
käytetään, saada moottorin käyntiin paikallaan

istuen
yksinkertaisesti painamalla erästä syty
tyspuo-lan nappulaa.

[-Ylläkuvailtu-]

{+Ylläkuvail-
tu+} sytytin voi
olla
kaksoissy-tytin siinäkin [-merkityksessä,-]
{+merkitykses-
sä,+} että sama
virta kulkee
kahden
syty-tyskynttilän
kautta
peräkkäin, jolloin, jos kynttilät ovat samassa silinterissä,
sytytys tapahtuu paremmin silmänräpäyksessä ja
varmemmin, kuin jos on vain yksi kynttiiä, tahi
jos ne monisilinterisessä moottorissa ovat eri
silintereissä, sytytys tapahtuu vain yhdessä
silinterissä, missä on syttyvä kaasuseos,
jotavas-toin se jää tapahtumatta toisessa, vain palaneita
kaasuja sisältävässä silinterissä, missä
sähkö-kipinät siis eivät mitään saa aikaan; tällaista
sovitusta käyttäen laite tulee
yksinkertaisemmaksi kuin jos tehdään eri johdot kuhunkin
silinteriin. E. S-a.

Boselli -[e’-], Paolo (s. 1838), it. valtiomies,
alkuansa asianajaja ja professori, vista 1870
edustajakamarin jäsen. V. 1881 B. tuli
kauppalaivaston neuvoston esimieheksi ja julkaisi 1885
,,Le droit maritime en Italie"; oli 1888-91
opetusministerinä, tuli jouluk. 1893
maatalousministeriksi ja oli kesäk. 1894-maaIisk. 1896
raha-asiainministerinä, toukok. 1899-kesäk. 1900
verokamariministerinä ja helmik.-toukok. 1906
uudelleen opetusministerinä. Toukok. 1915 hän
oli sen valiokunnan puheenjohtajana, joka
kehotti ryhtymään sotaan Itävaltaa vastaan;
kesäk. 1916-lokak. 1917 pääministerinä. J. F.

*Bosnia ks. S e r b i a I a i s-k r o a t s i a I a i
s-s 1 o v e e n i 1 a i n e n valtakunta, Täyd.

Boss, Lewis (1846-1912), amer.
tähtitieteilijä, v:sta 1876 Dudley-observatorin johtajana
Albanvssa, v:sta 1904
meridiaaniastronornia-osas-ton johtajana Carnegie-laitoksessa. B:n päätyö
on laaja tutkimus fundamentaalitähtien asemista,
joista hän on julkaissut luettelon ,,Preliminary
general catalogue of 6,188 stars for the epoch
1900".

♦Bosscha, Johannes, kuoli 1911.

♦Boston (Yhdysvaltain). 767,813 as. (1917).

♦Botha, L o u i s. Kun suurvaltain sodan
sytyttyä Etelä-Afrikassa alkoi elok. 1914 kapina,
jonka johtajia olivat buurisodasta tunnetut
Beyers, De Wet ja Kemp, tuli B. hallituksen
joukkojen päälliköksi ja voitti entiset
asevel-jensä vuoron perään, niin että kapina oli
lopullisesti kukistettu tammik. 1915. B. kääntyi nyt
Saksan Lounais-Afrikkaa vastaan ja otti siellä
olevat saks. joukot vangiksi heinäk. sam. v.
B. kuoli 1919.

♦Botkin, Mihail Petrovits, kuoli 1914.

Boulle [bul] 1. Boule [bnl], André
Charles (1642-1732), ransk. taidepuuseppä, Ludvik
XIV:n aikainen ja v:sta 1672, jolloin hän
Col-bert’in suosittelemana sai asunnon ja työpajan

Louvressa, Versaillesin, Marly’n y. m. linnainsa
sisustustöissä kuninkaan paljon käyttämä.
Työ-taiteen historiassa B. on saavuttanut maineen
erilaisia tyyppejä, kuten konsoli- ja
kirjoituspöytiä, kaappeja, jalusta-arkkuja, seinäkelloja,
tuoleja y. m. käsittävillä loistohuonekaluillaan
(„meubles de Boulle"), joita hän, paitsi hovia
varten ja hovin lahjakappaleiksi ulkolaisille
ruhtinaille (aina Siamiin saakka), valmisti ylhäisille
ja rikkaille arvokkaista ja harvinaisista
puulajeista, runsaasti käyttäen norsunluuta,
helmiäistä, kuparia, messinkiä, pronssia y. m.
metalleja, valittuja, vaativia työtapoja: intarsiaa ja
marketeriaa, siselöimistä, kaivertamista,
prons-sinvalantaa, kultausta. „Boulle-työlle" vasituisen
luonteista on se vaihtelevan rikas pintain
marke-teria, mikä siinä joko vaaleampana kaiverrettuna,
siselöitynä, kullattuna
metalliarabeskikoristuk-sena, tummempaa kilpikonnankuori- tai
eben-holtsi-pintaa vastaan, tai päinvastoin tummana
vaalealle pohjalle ja usein messinkikehyksien
rajoittamana täyttää pinnat. Reunoja, keilauksia
korostavat kullatut akanttilehtikoristeet,
kierteet ja naamarit, keskiöitä useinkin hienosti
sise-löidyt ja kullatut pronssikohokuvat. Tämä
kallisarvoinen ja vaikutukseltaan polykrominen
työtapa ei kuitenkaan ollut B:n keksimää, ainoastaan
hänen edelleen kehittämäänsä; Ranskaan se tuli
Italiasta yli Hollannin. Työtavalle eduksi B:n
huonekalujen perusmuodot yleensä ovat kireän
selviä ja monumentaalisia rauhallisin pinnoin,
usein suorin, alaspäin „tupelle" kapenevin
neliskulmaisin jaloin; vasta vuosisadan lopulla ja
yleistä taidekehitystä seuraten B:kin alkaa
kokonaisuuksissa hakea enemmän kepeyttä, liikuntoa
piirteissä, esim. jalkoja lievästi käyristämällä.
Alussa B. työskenteli Lebrun’in vaikutuksen
alaisena, sittemmin muidenkin tunnettujen
taiteilijain, arkkitehtien ja ornamenttipiirtäjäin (Bérain,
Cotte y. m.) mallien mukaan, mutta
monipuolisen lahjakkaana taiteilijana hän sommitteli
itsekin ja mainitaan, paitsi ebenistinä ja
marketöö-rinä, myös arkkitehtina, maalarina, kuvanveistä-

• •• mm • • 1 • • • • • mm m • • • j mm mm T \ • 1 • 1 • A f #

jana ja siseloorina. Toistaan B. sai huikeita
hintoja, mutta oli sittenkin alituisessa rahapulassa.
Tähän useinkin oli syynä rettelöt teettäjäin
puolelta ja etenkin ne melkoiset summat, joita hän
uhrasi kaiverroksia, puupiirroksia, tauluja,
käsikirjoituksia, y. m. (m. m. 48 Rafaelin piirustusta)
käsittäviin, 20 huonetta täyttäviin
taidekokoelmiinsa. Nämä kumminkin ynnä joukon valmiita
ja työn alla olevia töitä tulipalo tuhosi (1720)
ja B. kuoli köyhänä. B:n neljän pojan — ,,isänsä
apinoiksi" Mariette niitä nimittää — ja muidenkin
jäljitteli joiden jatkamana B.-työ Ranskan
eniten suosittuna työtapana pysytteli yli rokokon
ja on uudelleenkin tullut käytäntöön. U-o N.

Boumann, Johann (1706-76), saks.,
Hollannissa syntynyt arkkitehti, kuoli
ylirakennus-tirehtöörinä Potsdamissa, jossa rakensi m. m.
raatihuoneen, ranskalaisen kirkon ja v.
Knobels-dorffia avustaen Sanssouci’n fasadit; Berliinissä
prinssi Henrikin palatsin (nyk. yliopisto,
1754-64) ja Hedvigin kirkon; hänen poikansa Georg
Friedrich rakensi kuninkaallisen kirjaston.

U-o N.

Bourdaloue [burdala’], Louis (1632-1704),
ransk. hengellinen kirjailija, astui jo nuorena
jesuiittaveljistöön, toimi hugenottien käännyttä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:22 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0093.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free