- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bulgaaria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

181

Bulgaaria—Buprestis

182

ajoista saakka rakennusten friisejä, etenkin
sellaisina aikoina, jolloin orjallisimmin jäljiteltiin
antiikkia, kuten Ranskassa Ludvik XVI:n,
vallankumouksen ja empiren aikoina. U-o N.

*Bulgaaria. Historia. Sittenkuin B. 1908
oli saavuttanut täydellisen itsenäisyyden, sai
uutta vauhtia suurbulgaarialainen liike, joka
ensi aluksi tavoitteli Makedonian yhdistämistä
B:aan. V. 1912 B. teki Serbian, Montenegron ja
Kreikan kanssa salaisen liiton Turkin vallan
lopettamiseksi Euroopassa ja sam. v. alkoi
ensimäinen Balkaninsota (ks. Balkan in sodat
19 12-13, Täyd.). Tämän sodan päätyttyä
Lontoon rauhassa toukok. 30 p:nä 1913 syntyi
Bul-gaarian ja sen liittolaisten kesken riita
saaliinjaosta, varsinkin niistä Makedonian osista, jotka
viimemainitut sodan aikana olivat ottaneet
haltuunsa, mutta joita B. vaati itselleen.
Suostumatta Venäjän keisarin tarjoamaan välitykseen
B. kesäk. 1913 aloitti sodan sekä Serbiaa että
Kreikkaa vastaan. Siihen sekaantuivat B:n
vihollisina myöskin Romaania, joka vaati eräitä
raja-alueita Mustanmeren ja Tonavan väliltä, ja
Turkki, joka halusi saada takaisin menettämänsä
Adrianopolin. B. joutui ylivoimaa vastaan
taistellessaan täydellisesti tappiolle, ja elok. 1913
sen täytyi suostua Bukarestin rauhassa suuriin
myönnytyksiin (ks. Balkaninsodat 1912
-1 3. Se oli saanut uutta aluetta 23,000 km2,
mutta menettänyt 7,525 km2 vanhaa bulg.
maata; asukasluku oli lisääntynyt 400,000.
Balkaninsodat olivat heikontaneet B:aa ja
tuottaneet sille suurta pettymystä. Turhaan se koetti
saada aikaan Bukarestin rauhan tarkistusta.
Suurvaltain sodan sytyttyä B. pysyi aluksi
puolueettomana ja odottavalla kannalla, mutta
kesällä 1915 sen suhteet keskusvaltoihin tulivat yhä
läheisemmiksi, ja sittenkuin Turkki syvsk. 1915
oli luovuttanut Bille Adrianopolin-Dedeagatsin
radan ympärillä olevan maakaistaleen Traakiaa,
liittyi B., jossa hallitusta hoiti Radoslavovin
ministeristö, täydellisesti keskusvaltoihin ja aloitti
lokak. 1915 sodan Serbiaa vastaan. B:n
sotajoukot ottivat sitten osaa Serbian valloitukseen,
taisteluihin Salonikin rintamalla ja Romaaniassa.
Mutta syyskesällä 1918 alkoi B:n
Salonikin-rintama arveluttavasti horjua, ja pian alkoi
yleinen peräytyminen, jonka kestäessä sotaan
kyllästyneet joukot alkoivat hajaantua. B:n
hallitus, jonka johtajaksi Radoslavovin luovuttua
heinäk. oli tullut Malinov, pyysi nyt välirauhaa,
mikä sille myönnettiinkin, mutta kovilla ehdoilla.
Lokak. 1918 allekirjoitetun aseleposopimuksen
mukaan B:n oli m. m. heti riisuttava melkein
koko armeiansa ja tyhjennettävä miehittämänsä
alueet. Pian sen jälkeen tsaari Ferdinand luopui
kruunustaan. Valtaistuimelle nousi hänen
poikansa Boris. — V. 1916 saatettiin voimaan
gregoriaaninen kalenteri.

Sodan loputtua olot B:ssa olivat jonkun aikaa
levottomat. Bolsevismi nosti sielläkin päätänsä, ja
elok. 1919 maata uhkasi vallankumous, joka
saatiin estetyksi siten, että liittolaisvaltain sotajoukot
miehittivät maan. Marrask. B. teki Neuillyssä
rauhan, jonka mukaan sen oli luovutettava
Länsi-Traakia Kreikalle, Strumnitsan mutka ja toinen
maakaistale luoteessa Serbialle, vähennettävä
armeiansa 20,000 mieheksi ja maksettava
sotakorvausta 2,250 miljoonaa frangia. J. F. I

Bullant [bylä’J, Jean (n. 1510-78), ransk.
arkkitehti ja kuvanveistäjä, ensimäisiä ransk.
renesanssin miehiä, jonka töissä puhtaasti
klassilliset pyrkimykset selvimmin esiintyvät. B. oli
Roomassa opiskellut antiikkia, jonka
pylväsjär-jestöistä hän julkaisi tutkielmansa ,,Reigle
géné-ralle d’architecture des cinq rnanières de
colon-nes..." (1564, 1568, 1619, Salomon de Brosse’n
lisäyksillä); toinen B:n kirjallinen teos „Recueil
d’horlogiographie" (1561) käsittelee kaikkia
aurinkokellojen konstruktsionimenetelmiä. B:n
rakennustöistä vallitsee paljon epävarmuutta.
Mont-morency’n perheelle hän rakenteli koko elämänsä:
Ecou’en’in linnassa, joka on tämän ajan
puhdas-tyylisimpiä monumentteja, kaikki klassilliset
lisäykset, etenkin pihanpuolen portiikit Palladion
tapaisine, läpi kahden kerroksen kohoavine
suur-pylväistöineen ovat B:n tekemiä (v:n 1556 jälkeen);
Chantilly’n linnan „Petit Chateau"
suurpylväis-töineen. Fère-en-Tardenois’n omituinen, roomal.
akvedukteja muistuttava, vanhan ja uuden
linnan toisiinsa yli rotkon yhdistävä
kahdenkertainen galleria (valmistui 1560) ovat B:n töitä.
Kuninkaallisista rakennuksista nyttemmin
hävitetyn Tuileries’n kulmapaviljongit
suurpilasterei-neen lienevät B:n sommittelemia, komeasta
Me-dici’n Katariinaa varten rakennetusta „Palais
de Ia Reine"stä (l’Hötel de Soissons) on jäljellä
vain Trajanuksen patsasta jäljittelevä ontto
pylväs Halle au blé’ssä (viljahalli). Ile de France’n
kirkollisista rakennuksista moniaat myöskin
todistanevat B:n vaikutusta. U-o N.

*BulIer, Sir R e d w e r s, kuoli 1908.

*Bulthaupt, Heinrich, kuoli 1905.

*Bungert, August, kuoli 1915.

Bunker [bdqko] (engl.), hiiliä varten varattu
suoja höyrylaivassa; siitä bunkerhiili.

Buontalenti [-e’-], Bernardo, liikanimeltä
delleGirandole (1536-1608), it. arkkitehti ja
insinööri, monipuolisesti kehittynyt Firenzen hovin
taiteilija, joka nuoruudessaan muovaili sekä
maalaili etenkin miniatyyrimaalauksia opettajansa
Giulio Clovion maneeriin, toimi myöhemmin
etenkin rakentajana. B:n arkkitehtuuri on
Michelangelon määräämää ja Ammanati’n sukua,
barokki esiintyy etenkin yksityiskohdissa,
mielivaltaisesti taitetuissa ja muodostetuissa päädyissä,
dekoratsionin kangasriippuköynnöksissä ja
eläin-vuodissa ja etenkin kummallisissa naamareissa;
muuten se on kokonaisuudessaan
myöhäisrene-sanssin leimaamaa. Firenzen lähelle B. rakensi
m. m. Medici’n ruhtinas Francesco 1:1 le ja
Ferdinando I:Ue Pratolinon, Artiminion,
Mari-gnollen ja Mag?ian huvilinnat, pienemmän Palazzo
Riccardi’n (1565), Sa Maria nuovan hospitaalin
väljän ja solakan etuhallin, Sa Trinità-kirkon
fasadin (1593), jatkoi Tribolon aloittaman
Boboli-puutarhan sommituksia, rakensi Palazzo Vecchion
lisärakennukset Via dei Leoni’n varrella, Uffizi’n
Tribunan sekä Uffizi- ja Pitti-palatsin
yhdys-gallerian, Pisassa suurherttuallisen palatsin y. m.
rakennuksia; Sienassa Palazzo Realea (1576),
Firenzessä Palazzo Nonfinistoa pidetään B:n
töinä. Insinöörinä hän rakensi linnoituksia
Firen-zeen, Portoferrajoon, Livornoon, Grossetoon,
Pra-toon ja Pistojaan, siltoja ja teitä Toscanaan.

U-o N.

Buprestidæ ks. J a 1 o k u o r i a i s e t, IV Os.

Buprestis ks. Jalokuoriaiset, IV Os.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free