- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
193-194

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carrera ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

193

Carrera—Castelnau

194

dassa saatuja haavoja jatkuvilla
natriumhypo-kloriittihuuhteluilla; tämä on hänen keksimänsä
keino vastustaa vaikeata haavatartuntaa. Tämä
hoitotapa näyttää avaavan uusia mahdollisuuksia
monia muitakin tulehdustauteja hoidettaessa.
V. 1912 C. sai lääketieteellisen Nobel-palkinnon
tunnustukseksi verisuonikirurgisista
tutkimuksistaan. A. J. P.

*Carrera, V a 1 e n t i n o, kuoli 1895.

Carson [kasan], Sir Edward Henry (s.
1854), engl. politikko ja lakimies, tuli 1892
Dublinin yliopiston valitsemana parlamenttiin.
Ryhtyi 1914 johtamaan protestanttisessa Ulsterin
maakunnassa Irlannissa syntynyttä liikettä, joka
vastusti home rulen myöntämistä Irlannille.
Ulsterissa oli jo syntymässä aseellinen kapina, kun
elok. 1914 syttynyt suurvaltain sota tuli väliin.
V. 1915 C. rupesi jäseneksi Asquithin
muodostamaan kokoomushallitukseen, josta hän kuitenkin
erosi jo sam. v. Jouluk. 1916 Lloyd George
kutsui hänet muodostamaansa hallitukseen
meriministeriksi, jossa toimessa ollessaan C. osoitti
suurta tarmoa varsinkin koettaessaan ehkäistä
Saksan vedenalaisten toimintaa.

Caseiinimaalaus ks. K a s e i i n i in a a 1 a u s,
Täyd.

Casimiroa edulis, engl.-meksikkolainen nimi
cochilsapote, sapote, Rutaceæ-heimoon
kuuluva alativihreä lehtipuu, joka villinä kasvaa
Meksikossa rannikolta 2,300 m:n korkeuteen.
Lehdet vuorottaiset, 3-7-sormiset, Iehdykät
varrelliset, kukinnot pienet, lehtihangoissa, kukat
vähäiset, vihertävät, hedelmä n. omenan
kokoinen 8 cm läpimitaten, sisässä 1-3 siemenkoppia,
joissa n. 2 cm pitkä siemen, hedelmämalto
mehukas, maultaan miellyttävä, muistuttaa
päärynää. Puu on erittäin nopeakasvuinen ja
soveltuu viljeltäväksi troopillisissa ja subtroopillisissa
maissa; sitä on jo jonkun aikaa viljelty myös
Etelä-Euroopassa ja Kanarian-saarilla. J. A. W.

Caspar I. Caspar ini, E u g e n i u s,
1600-luvun urkujenrakentaja-perheen kuuluisin jäsen,
syntyi Soraussa Preussissa. Baierissa
toimittuaan C. tuli Italiaan 1644 ja eli monta vuotta
Padovassa, tuli Wieniin 1694 ja rakensi 1697
Ieesian Görlitzin Pietari-Paavalin-kirkon suuret
urut, tekijänsä kuuluisimmat, joista monet
kirjailijat ovat laatineet kertomuksia. Rakensi
lisäksi m. m. Padovan S. Giustinan, Venetsian
S. Giorgio Maggioren ja Wienin keisarilliseen
palatsiin urut. Töissään häntä avusti hänen
poikansa Ada m, jonka poika Johann G o
11-1 o b myös oli urkujen rakentaja. U-o N.

*Cassagnac, Paul Adolphe Marie
Prosper Granier de, kuoli 1904.

Cassel ks. Kassel, IV Os.

Cassel, Karl Gustaf (s. 1866), ruots.
taloustieteilijä, vista 1904 professorina Tukholman
korkeakoulussa. Teoksia: ,,Das Recht auf den
vollen Arbeitsertrag" (1900), „Socialpolitik"
(1902), y. m.

Cassida nebulosa ks. K i 1 p i k u o r i a i n e n,
Tävd.

Cassini’n käyrä, niiden pisteiden ura, joiden
etäisyyksien tulo kahdesta vakinaisesta pisteestä
(G ja F ks. kuviota) aina on sama. Jos väli GF
merkitään 2a:lla ja vakinainen tulo c2:lla, on
C. k:n yhtälö:

(y2 -f- x2)2 -h 2 a2 (y2—x2) = c4—a4.

Täyd. 7. Painettu Ä/lt 20.

Cassini’n käyrä.

Tutkittu yhtälö on siis 4:tä astetta. Sen muoto
on erilainen riippuen c:n ja a:n keskinäisestä
suuruudesta. Jos c = a,
saadaan käyrä,
jonka nimi on 1 e
m-n i s k ata (kuviossa
bb:llä merkitty
käyrä); jos c < a, käyrä
muodostuu kahdesta
soikiosta (kuviossa

aa). Kun a ^2 > c
> a, on käyrällä
muoto cc (ks. kuviota)
ja kun vihdoin c.>

a/ 2, muoto dd. —

Käyrä on saanut nimensä siitä, että tähtitieteilijä
Domenico Cassini arveli kiertotähden radan
olevan lemniskatan muotoisen. U. S:n.

Castagno [kasta’njo], Andrea del (n. 1400
-57), it. taidemaalari, Paolo Uccellon oppilas, it.
renesanssimaalauksen tienraivaajia.
Voimakas-luonteisena, omintakeisena taiteilijana hän kokeili
etupäässä perspektiivin ja rohkeitten lyhennysten
alalla. Hänen koristeellisia freskojaan ja
alttari-taulujaan on useita Firenzen S. Maria degli Angeli
kirkossa. Tuomiokirkkoon hän maalasi Niccolo
da Tolentinon suuren ratsastajakuvan ja S.
Appo-lonian refektoriin P. Ehtoollista esittävän
freskon. Tarina, minkä mukaan C. muka oli
surmannut Domenico Venezianon saadakseen selville
öljymaalaustekniikan salaisuuden, on kokonaan
perätön. F. L.

*Castberg, J o h a n, oli maalisk. 1908 - helmik.

1910 oikeusministerinä Knudsenin ensimäisessä
ministeristössä, tammik. 1913-huhtik. 1914
sosiaali- ja kauppaministerinä Knudsenin toisessa
ministeristössä. Ollessaan toisen kerran
ministerinä C. ryhtyi valmistamaan noita sittemmin
huhtik. 1915 perille ajettuja n. s. „lapsilakeja",
jotka perintöoikeudellisesti poistivat
„aviollisten" ja „aviottomain" lasten välisen erotuksen.

J. F-

Castel-Durante [-te’1 -ra’-], it. kaupunki
Pesaro-Urbinon provinssissa, Metauron oikealla rannalla,
1635 paavi Urbanus V111:n Urbania nimiseksi
kaupungiksi korottama, oli jo varhaisrenesanssin
aikaan ja 1500-luvulla kukoistavan
majolikateol-lisuuden keskusta, josta Urbinon päämestarit
Niccolo (da Urbino) ja Fontana-perhe lähtivät.
C.-D:n aikaisemmissa töissä oli groteskeilla ja
trofeoilia koristaminen tummansiniselle,
harvemmin viheriälle pohjalle suosiossa, n. v:sta 1525
alkaen grisailie-maalaus astiain reunoissa ja
kes-kuskuvissa; yhteen aikaan olivat C.-D:lle
ominaisia ontot kupura-makeisastiat, joiden muotoon
venetsialaiset metalliastiat nävttävät
vaikutta-neen. 1700-luvulla astiateollisuus sammuu,
ba-rokkiajalla sen sijaan C.-D. Sienan ja Urbinon
ohella mainitaan koristeellisten lattialaattojen
valmistajana, joilla kirkkojen ia palatsien lattiat
mielellään laskettiin. U-o N.

Castelnau [-ne/], Noël Marie Joseph
Edouard de Curières de (s. 1851), ransk.
kenraali, otti osaa vv:n 1870-71 sotaan, tuli
1906 brigadi- ja 1909 divisioonakenraaliksi; v:sta

1911 yleisesikunnassa ensimäisenä alipäällikkönä
ja v:sta 1913 ylimmän sotaneuvoston jäsenenä.
C. laati yhdessä kenraali Joffren kanssa armeian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0105.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free