Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ehrhardt-putket ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
243
Ek-Ekspon nttiyhtälö
244
Ek [ëk]f Victor (s. 1858), liikemies ja
laivanvarustaja, antautui 1876 liikealalle, opiskeli
1879-80 Lyypekin kauppaopistossa ja
työskenteli ulkomaisissa kauppaliikkeissä, kunnes perusti
«man laivanvarustus-, hiilentuonti- ja
speditsioni-iikkeen 1885 (Hangossa haaraosasto v:sta 1888);
ollut useita vuosia Helsingin höyrylaivaosakeyhtiön
ja sittemmin Helsingin laivanvarustusyhtiön
toimeenpanevana johtajana, Suomi-Ameriikka
linjan perustajia y. m.
Ekelund [e-]y Ragnar (s. 1892), suom.
ruotsinkielinen runoilija ja taidemaalari; yliopp. 1911.
Julkaissut: „Sänger i soi och skvmtiing" (1914),
„Gatans dikter" (1915), „Intermezzo" (1916),
„Disticha" (1918), „Visioner" (1918). E:ssa
runoilija ja taidemaalari pitävät läheisesti yhtä:
sekä hänen maalauksissaan että runoudessaan
on merkillepantava dekoratiivis-synteettinen
pyrkimys. E:n runoudessa erittäin huomattava on
klassillinen aines, joka ilmenee yleensä tyylissä
ja luonnonkäsityksessä, mutta etenkin
metriikan alalla. T. L.
Ekelund [e-]; Vilhelm (s. 1880), ruots.
runoilija ja aforistikko. Runokokoelmia:
,,Vår-bris" (1900), „Elegier" (1903), „Båge och Iyra"
(1912) y. m. E. kuuluu n. s. skånelaiseen
kouluun ja on Ola Hanssonin, Bååthin y. m.
hengenheimolainen. Hänen runonsa ovat muodollisesti
erittäin täysipainoisia ja sisältävät m. m. hienoja
luonnontunnelmia. Ollen huomattava esseisti
ja aforistikko E. on julkaissut näiltä aloilta m. m.
„Böcker och vandringar", „Antikt ideal", „Veri
similia" (kaksi kokoelmaa), „Attiskt i
fagel-perspektiv". • R. F.
Eklund [e-], Johan Alfred (s. 1863),
ruots. teologi ja kirkonmies, tuli apologetiikan
dosentiksi Upsalan yliopistoon 1896, Kalmarin
tuomiorovastiksi 1902 ja Karlstadin
hiippakunnan piispaksi 1907. E. on konservatiivisen
kirkkopolitiikan johtomiehiä Ruotsissa. Hänen
julkaisemistaan teoksista ovat, paitsi saarnakokoelmia,
mainittavat: „Nirvana, en religionshistorisk
undersökning" (1899) ja „Teologisk
encyklopedi" (1902). E. K-a.
Eklöf [tklöv7, August (1837-1912),
suurliikemies, syntyään Tammisaaresta, palveli
nuorena Orrmanin konttorissa Porvoossa, hankki
liikemieskokemusta Saksassa ja asettui sitten
1860-luvun loppupuolella Porvooseen, tullen
tämän yhteiskunnan merkkihenkilöksi ja yhdeksi
maamme huomatuimmista puutavaraliikemiehistä
(ks. Eklöf, August o.-y., Täyd.). E:llä
oli suuri merkitys kotikaupunkinsa
liikenneolojen kehittämisessä. V. 1868 hän oli
perustamassa Porvoon-Helsingin höyrylaiva-o.-y:tä,
samoin Porvoon radan valmistuminen on
suurimmalta osalta hänen ansiotansa.
Sivistysharras-tuksiaan E. osoitti avustaen Porvoon museon
järjestämistä kaupungin vanhaan
raatihuoneeseen; hän oli myös Porvoon kansanopiston,
maamme ensimäisen, perustajia ja kannattajia.
Nimitettiin 1867 Ruotsin-Norjan konsuliksi.
Eklöi August o.-y., ruots. Aug. Eklöf
akti e b o 1 a g, toiminimi, kotipaikka Porvoon
maalaiskunta, harjoittaa saha-, puuseppä-,
selluloosa-ja hevosenkenkäteollisuutta sekä laivanvarustusta,
myös maanviljelystä yhtiön lukuisilla maatiloilla.
Toiminimi omistaa n. 24,000 ha maata
Uudenmaan, Hämeen ja Vaasan lääneissä sekä Por-
voon (1870), Tolkisten (1881) ja Hämeenlinnan
(1894) höyrysahat, Porvoon selluloosatehtaan
(1893) ja Porvoon hevosenkenkätehtaan (1895).
Osakepääoma 7,720,000 mk. (1919),
toimeenpanevat johtajat Torsten, Harry ja Hjalmar Eklöf;
tuotanto 1913 35,000 std. puutavaraa, 4,000 ton.
selluloosaa, 600 ton. hevosenkenkiä y. m.
Työväestön, lukumäärä s. v. n. 1,200, asunnot
osaksi yhtiön, joka myös ylläpitää kansakouluja,
lukusaleja ja kirjastoja. Liikkeen perusti August
Eklöf 1870 rakentamalla Porvoon höyrysahan,
1910 hän muutti sen o.-y:ksi (osakkeet melkein
kaikki perustajan perillisillä). J. A. W.
*Ekman, Johan August, kuoli 1913.
Eko, perintösäteritila Hartolan pitäjässä, 65
km Mäntyharjun asemalta, 24 km Sysmän
laivalaiturilta. Ollut Tandefelt- ja von
Gerdten-su-vuilla, kunnes sen valtio osti 1904 360,000 mk:n
hinnasta. Tilan pinta-ala 4,812 ha; valtion
toimesta palstoitettu 84 manttaalitilaksi
(keskisuuruus 54,g ha) ja 43 palstatilaksi (keskisuuruus
2,92 ha). Yhteismetsäksi erotettu 1,046,54 ha,
mille 1909 vahvistettu hoitosuunnitelma ja
säännöt. Päärakennuksen palstoilleen omistaa
Itä-Hämeen kansanopisto. J. A. W.
Ekonomeiseri ks. Economiser, II Os.
Eksikkaattikokoelma, kasvit., kokoelma
kuivattuja ja puristettuja kasveja, mitkä
luovutetaan kauppaan tai muuten jaellaan (esim.
kasvitieteellisille museoille y. ni.) ja jossa joka
kasvilaji on merkitty (useimmin) painetulla
nimilipulla.
*Ekskavaattori, sama kuin höyrylapio, ks. t.
III Os.
Eksoterminen reaktsioni ks. T e r m o k e m i a,
IX Os. j
Eksponenttifunktsioni, jokainen muuttujan x:n
muotoa ax oleva funktsioni (ks. t. II Os.), siis
potenssi, jolla on vakinainen kantaluku a ja
muuttuja x eksponenttina. Tämä funktsioni,
joka on yksi analyysin tärkeimpiä funktsioneja,
on yleensä monikäsitteinen. Poikkeuksen tästä
muodostaa ex, joka on yksikäsitteinen. Se
voidaan kehittää rajattomaksi x:n nousevien
potenssien mukaan jatkuvaksi sarjaksi
’+T+1.2
+ ...+
xn
1 . 2 . 3 ... n
+
• •
Tämän sarjan derivoiminen tuottaa derivaatan,
joka on sama lauseke kuin alkuperäinen sarja.
E. ja sen derivaatta ovat siis yhtäsuuret. Jos
sarjaan sijoitetaan x = 1, saadaan luonnollisen
logaritmijärjestelmän kantaluku e (vrt.
Logaritmi, V Os.). Kun eksponentti on
imaginaarinen, saadaan tärkeä Eulerin yhtälö
eix = cos x -f i sin x,
josta edelläolevan sarjan avulla johtuvat cos x
ja sin x arvot sarjoiksi kehitettyinä:
cos x
1
sin x
x2 x4
2 \ + 4!"
x3 X5
3! + 5!
• •
Eksponenttiyhtälö, yhtälö, jossa tuntematon
suure esiintyy eksponenttina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
