Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ekström ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
247
Elektrometallurgi||en osakeyhtiö—ElintarveJaki
24S
meeseen, jossa pyörii suuri rautavalssi puoliksi
liuokseen upotettuna; sähköjohto yhdistetään,
negatiivinen valssiin ja positiivinen liuokseen
upotettuun vaskilaattaan. Silloin kerääntyy
valssin pinnalle vaskea, joka painetaan tiiviiksi
ja lujaksi agaattikivellä. Täten saadaan
saumaton putki, jota käytetään joko semmoisenaan tai
se leikataan auki ja levitetään levyksi
sähkölaitteisiin y. m., joissa tarvitaan aivan puhdasta
vaskea. * P-o P-o.
Elektrometallurgien osakeyhtiö, ruots.
Elektrometallurgiska aktiebolaget,
pe-rust. 1915, osakepääoma (1920) 3 milj. mk.,
toi-meenp. johtaja ins. vapaah. Gustaf Aminoff.
Yhtiölle kuuluu: 1. Vuoksenniskan
rautatehdas, joka rakennettiin 1915 n. 2 km etelään
samannimisestä asemasta. Täältä oma sivuraide
tehtaalle. Tehdas alkuperäisesti rakennettu
pii-raudan valmistamista varten; v:n 1916 jälkeen
tuotetaan harkkorautaa sähköuuneissa (v. 1919
n. 4,5 milj. kg); työväkeä 150 henkilöä. 2.
Nokian sulatto, rakennettu 1916 lähelle
Nokian asemaa, mistä oma sivuraide tehtaalle.
Vuoden 1917 loppupuolella valmistettiin
harkko-rautaa sähköuuneissa, syysk. 1918 tehdas valtion
kanssa tehdyn sopimuksen mukaan alkoi
valmistaa kalsiumkarbidia uhkaavan valaistuspulan
lieventämiseksi. Tuotanto 1919 n. 4 milj. kg;
työväkeä n. 80 henkeä. 3. R u h a n ratsutila
Orimattilassa (ostettu 1918), Röjsjön
rahkasuo Pernajassa (ostettu 1919) sekä
muutamia pienempiä tiloja Ruokolahden y. m. pitäjissä.
J. A. W.
Elektronputki ks. K a to d i sä d e r e 1 e e, Täyd.
Elektrotermia ks. L ä m p ö s ä h k ö, V Os.
Eli vengren [elvengrtn], E g i d William
(s. 1860), suom. lakimies, yliopp. 1879,
kirjoitettiin Viipurin hovioikeuteen auskultantiksi
1884, nimitettiin kanslistiksi 1891, asessoriksi
1900 sekä hovioikeudenneuvokseksi 1904.
Pietarin piirioikeus tuomitsi E:n n. s.
yhdenvertai-suuslakien vastustamisesta 27 p. tammik. 1913
antamallaan tuomiolla pidettäväksi vankeudessa
1 v. ja 4 kk., virastaan erotettavaksi ja
menettämään oikeutensa olla valtion palveluksessa
10 v:n aikana. Tuomion nojalla pidettiin
E:iä koppivankeudessa Krestyn vankilassa
Pietarissa 8 kk:n ajan. Päästyään vapaaksi toimi
E. Suomen eläinvakuutusyhtiön
toimitusjohtajana, kunnes hän 1917 nimitettiin Viipurin
hovioikeuden presidentiksi.
♦Elfving, Fredrik Emil Voima r,
julkaissut lisäksi: ,,Vedväxterna i universitetets i
Helsingfors botaniska trädgård" (1913),
„Untersuchungen über die Flechtengonidien" (Suomen
tiedeseur. Acta XLIV, n:o 2, 1913).
Eisström [elj-], Ossian Josef David
(s. 1883), ruots. taidemaalari, kävi ensin
Tukholman taideakatemiassa, opiskeli sitten
Kööpenhaminassa Zahrtmannin johdolla sekä lopuksi
Pariisissa. Tuli ensin tunnetuksi muutamiin
pilalehtiin tekemillään piirroksilla ja ryhtyi
myöhemmin kuvittamaan lappalaisia ja eskimolaisia
taruaiheita. Hän on niissä luonut oman
erikoisen primitiivisen tyylin, käyttäen osaksi
lappalaisten, grönlantilaisten ja myöskin japanilaisten
yksinkertaista viivatekniikkaa rehevän
mielikuvituksensa tulkitsijana. V. 1914 hän julkaisi
kokoelman väritettyjä piirroksia „Lappska my-
ter" ja 1915 matkakuvauksen „Moderna
eski-måer". F. L.
♦Elimäki. 6,092 as. (1918); kunnansairaala,
vaivaistalo; 3 osuuskauppaa, osuusmeijeri, 4
puimaosuuskuntaa, turvepehkuosuuskunta;
säästöpankki, paloapuyhdistys; teollisuuslaitoksia:
mei-jereitä 3, myllyjä 10, 5 sahaa; Korian
rautatieasema. Suurimmat kartanot: Mustila,
Peip-pola, Hämeenkylä, Myllylä, Moisio, Värälä.
Kivikautisia muinaislöytöjä, useampia hiidenkiukaita
sekä pari rautakautista irtolöytöä. — Kirkossa
R. V. Ekmanin maalaama alttaritaulu „Kristus
Getsemanessa" v.sta 1872. J. A. W.
♦Elinkeinolaki, syysk. 27 p. 1919 elinkeinon
harjoittamisen oikeudesta annetun lain yleinen
nimitys. E., joka on kumonnut aikaisemmat,
kauppakaaren 6 luvun 1 §:ssä ja maalisk. 31 p:nä
1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa olleet,
nykyaikaiseen taloudelliseen elämään eräissä
kohdin epätyydyttäväsi soveltuneet määräykset
elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, perustuu
täyden elinkeinovapauden (ks. t. II Os. p. 612)
periaatteelle, jota ei katsota muuttavan sen, että
eräiden elinkeinojen harjoittamiseen edelleenkin
vaaditaan erityistä tietoihin ja kokemukseen
perustuvaa pätevyyttä tai että niiden
harjoittaminen on julkisen edun vaatiman säännöstelyn
alainen eikä myös senkään, että maassa
oleskelevan ulkomaalaisen oikeus elinkeinon
harjoittamiseen edellyttää viranomaiselta haettua ja saatua
lupaa. M. R. P.
Elintarvelaki. E:eiksi nimitetään niitä lakeja,
jotka ovat sodan aiheuttaman poikkeuksellisen
tilanteen vallitessa antaneet
elintarveviranomai-sille valtuuden elintarvesäännöstelyn
toimeenpanoon. Ensimäinen e:mme on annettu 2 p:nä
kesäk. 1917, mikä laki oli voimassa seur. v:n
toukokuun alkuun. Kun tämän lain
voimassaoloajan pidentäminen säännöllistä tietä ei kapinan
vuoksi ollut mahdollista, määräsi siihen aikaan
toiminut „Vaasan hallitus", että lakia ja sen
nojalla annettuja määräyksiä oli toistaiseksi
sellaisenaan noudatettava, kunnes eduskunta
toisin määrää. Kesällä 1918 kokoontuneelle
eduskunnalle antoi hallitus, paitsi esitystä
edellämainitun e:n voimassaoloajan pidentämisestä,
esityksen uudeksi e:ksi, mikä laki sai vahvistuksen
27 p. heinäk. 1918. Viimemainittu laki oli
voimassa 31 p:ään lokak. 1919. Lokak. 1919 antoi
hallitus eduskunnalle esityksen uudeksi e:ksi,
joka sisällykseltään oli pääasiassa samanlainen
kuin aikaisempi e. Kun näytti todennäköiseltä,
että eduskunta ei ehtisi käsitellä sanottua
esitystä ennen lokakuun loppua, jolloin
aikaisemman e:n voimassaoloaika loppui, jätti hallitus
samalla esityksen viimemainitun lain
voimassaoloajan jatkamisesta v:n 1919 loppuun asti, jotta
keskeytystä säännöstelyssä ei tulisi. Kun tämä
esitys tuli eduskunnassa käsiteltäväksi, päätti
eduskunta pidentää 27 p. heinäk. 1918 annetun
e:n voimassaoloajan 1 p:ään huhtik. 1920 ja jätti
uuden elintarvelakiesitvksen käsittelemättä, koska
J *
olosuhteet eduskunnan mielestä näyttivät
sellaisilta, että säännöstely kenties voitaisiin lopettaa
siihen mennessä. Sittemmin jatkoi eduskunta
vielä sanotun lain voimassaoloaikaa toukok.
loppuun 1920. Pitäen välttämättömänä tämänkin
jälkeen osittain jatkaa joidenkin tarveaineiden
säännöstelyä, antoi hallitus huhtikuussa edus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
