Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläintuberkuloosi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
253
Eläintuberkuloosi—Elämän puu
254
Täten onkin saavutettu suurenmoisia tuloksia
esim. totuttamalla eri petoeläinlajeja, vieläpä
petoeläimiä ja niiden saaliseläimiäkin
oleskelemaan samassa häkissä. Tällöin on täytynyt
aluksi tarkkaan vartioida jokaista yksilöä ja
erottaa ne, joiden mielialat suuresti vaihtelevat.
Sukupuolivaistot y. m. seikat voivat synnyttää
kateutta ja katkeraa vihaakin eri eläinyksilöiden
välillä. Raivo voi kohdistua aivan
äkkiarvaamatta kesyttäjäänkin, jonka on aina oltava
varuillaan ja pidettävä silmällä eläimiä sekä
erotettava vaaralliset ainekset toisten joukosta.
Useimpien petoeläinten kasvojenilmeestä
nimittäin näkee, milloin raivokohtaus lähestyy.
Poikkeuksena ovat esim. karhut, jotka siitä syystä
ovatkin vaarallisimpia käsiteltäviä.
Vanhempina käyvät kaikki eläimet epäluotettavammiksi
ja ärtyisämmiksi ja ovat sen vuoksi vaikeat
käsitellä.
Paitsi petoja voi muitakin eläimiä kesyttää.
Apinoita, varsinkin simpansseja, voi saada
käyttäytymään ihmisten tavoin. Kömpelön
näköisiä merileijoniakin voidaan opettaa
temppujentekijöiksi. K. J. V.
Eläintuberkuloosi voipi esiintyä kaikissa
kotieläimissä, tavallisimmin se tavataan
nautakarjassa ja sioissa, jonka takia
nautakarjatuberku-Ioosi onkin kääntänyt erityistä huomiota puoleensa.
Tuberkelitaudin aiheuttaa sauvanmuotoinen
bakteeri, n. s. tuberkelibasilli. On olemassa eriäviä
mielipiteitä ihmis- ja eläintuberkelibasillin
suhteista toisiinsa, todennäköisintä on, että on
olemassa ainoastaan yksi ja sama basillilaji, jonka
erilaisuudet riippuvat siitä väliaineesta, missä
se kulloinkin on itänyt. Tuberkelibasilli joutuu
ruumiiseen tavallisesti sisäänhengitetyssä ilmassa,
ruuassa ja vieläpä sikiön kehittymiskautena emän
kohdussa. Taudin leviämistä edistää varsinkin
nautakarjassa navettaruokinta ja sopimaton
yksipuolinen ravinto, joka pakottamalla eläintä
mahdollisimman suureen tuotantoon heikentää sen
ruumista. Tuberkelitaudin tartuntaa edistävät
vielä yhtämittainen tiineys, sukusiitos ja taudit
hengitys- ja ruuansulatuselimissä, vieläpä voipi
perinnöllinen taipumus olla suurena tekijänä
taudin tartunnassa. Vanhemmat nautaeläimet
saavat tartunnan tavallisesti sisäänheneitetvssä il-
O #
massa, kun sitävastoin vasikat ravinnossa,
tuber-kelibasilleja sisältävässä maidossa.
Synnynnäinen tuberkuloosi on tavallisesti seurauksena
istukkaiden kautta tapahtuneesta tartunnasta emän
sairastaessa kohtutuberkuloosia. Ruumiiseen
tunkeutuneena kuoleutuu tuberkelibasilli useimmiten
tahi jääpi pitemmäksi ajaksi sinne piilemään,
kunnes eläimen vastustuskyky, syystä tahi
toisesta, on vähentynyt, jolloin basillille tarjoutuu
sopiva maaperä tuhoatuottavaan itämiseen.
Paikallisena tautina tuberkelibasilli aiheuttaa
nystyrän, tuberkelin; siitä basillit sitten leviävät
joko imusuoniverkon, kosketuksen tahi
veren-kiertokulun’kautta muualle ruumiiseen.
Useimmiten sairastuvat keuhkot, rinta ja vatsakalvot
rauhasineen. Keuhkoissa tuberkuloosi ilmenee
joko pieninä nystyröinä tahi juustomaisina
pesäkkeinä, kalvoissa helmiryhminä; rauhaset ovat
turpoutuneet isoiksi kasvaimiksi. Tuberkuloosi
kytee tavallisesti hyvin verkalleen, sen itämisaika
on hyvin epämääräinen, oireet riippuvat siitä,
mihin ruumiinosaan tauti bn pesiytynyt. Keuhko-1
tuberkuloosissa kuulee yskähtelemistä, hengitys
käy vaivaloisemmaksi ja kiihtyneenunäksi,
ruumiinlämpö 011 epätasainen, ilmestyy
ruoansulatushäiriöitä, eläimet kuihtuvat, niihin ilmestyy
verettömyyttä j. n. e. Taudin kulku on hyvin
pitkällinen, kestäen kuukausia, jopa vuosiakin.
Rinta-ja vatsakalvotuberkuloosin (helmitauti)
oireet eivät ole niin silmiinpistävät, että niiden
perusteella voitaisiin tauti määritellä, samaten
ovat oireet utare-, kohtu- ja aivotuberkuloosissa
ainoastaan ammattimiehelle määrääviä taudin
laatuun nähden. Suolituberkuloosia potevalla
eläimellä on pitkällinen ripuli ja lanta sisältää
tuberkelibasilleja. Kliinillisten oireiden
perusteella voi ainoastaan lausua epäilyksen
tuberkelitaudin olemassaolosta, sillä tuberkelitaudin oireet
ovat monessa suhteessa niin samanlaiset kuin
monen muun taudin, että se voidaan todeta
tuberkuloosiksi vasta bakteriologisten
tutkimusten perusteella. Niinhyvin tuberkelibasillien
bakteriologinen määrittely kuin
tuberkelitaudin aiheuttamien eritteiden istutus koe-eläimiin,
joina pääasiallisesti käytetään marsuja, ovat
siksi aikaavaativia, että niiden käytäntö
yleisimmin kohtaa suuria vaikeuksia. Yleisesti on
tullut käytäntöön n. s. tuberkuliinikoe, joka
tehdään ruiskuttamalla eläimeen n. s. tuberkuliinia.
Tuberkuliini on tuberkelibasilleista valmistettu
neste, jota kohtaan tuberkuloosia sairastavat
eläimet ovat hyvin herkät, ja osoittautuu niiden
vastavaikutus kuumeena ja paikallisina
tulehduksina. Tällaisen vastavaikutuksen, reaktsionin,
ilmestyminen merkitsee sitä, että eläimellä
todennäköisesti on tuberkuloosi. Tuberkuliinikoe
tehdään kolmella eri tavalla: 1) tuberkuliinia
ruiskutetaan ihonalaiseen sidekudokseen, 2) sitä
tiputellaan silmäluomen sidekalvopohjukkaan ja 3)
sitä ruiskutetaan ihon sisään. Ihonalaisen
ruiskutuksen jälkeen kohoaa tuberkelitautisen
eläimen ruumiinlämpö, joka tavallisesti nousee
kor-keimmilleen 12-15 tuntia ruiskutuksen
tapahduttua. Silmäkokeessa käytetään erityisesti
valmistettua n. s. kuivaa tuberkuliinia 5%:isena
liuoksena, jolloin tuberkelitautia potevalle
eläimelle ilmestyy tyypillinen, märkää muodostava
erite silmäpielestä. Nahkansisäisessä kokeessa
turpoaa tuberkelitautisen eläimen iho siinä
kohden, mihin tuberkuliiniruiskutus on tehty.
Tuberkelitautia sairastavat eläimet ovat
erotettavat terveistä, ja ne ovat tehtävät vaarattomiksi
sekä ihmisille että eläimille. Näin käy uuden,
tuberkelitaudista vapaan karjakannan
kasvattaminen mahdolliseksi. Tätä tarkoitusta varten
onkin sivistysmaissa ryhdytty lainsäädännöllisiin
toimenpiteisiin. Meillä nykyään voimassa oleva,
tätä asiaa koskeva asetus on v:lta 1904. vrt.
Tuberku loosi,Tuberkuliini,Tube
r-kuliinidiagnoosi, Tuberkuliini-hoito, IX Os. W. C:n.
Eläinvaltiot ks. Yhteiskunnat, X Os.
Eläinvyöhykkeet ks. E 1 ä i n m a a n t i e d e,
II Os.
Eläinvhteiskunta ks. Yhteiskunnat, X
Os.
Elämänkatsomus ks.
Maailmankatsomus. V Os.
♦Elämän puu, pyhä puu, assyrialainen
koristeaihe, jolla luultavasti oli symbolinen merkitys;
stilisoitu e. p. on vaakunantapaisesti kahden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
