Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Englantilaiset sisaret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
263
Épée—Erichsen
264
Épée
pè’J, Charles Michel de V (1712
-89), ransk. kuuromykkäin opetuksen perustaja.
E. toimi alkuansa pappina (jonkun aikaa myöskin
asianajajana), mutta menetti sittemmin [-papinvirkansa. V. 1770 hän perusti ensimäisen
kuuro-mykkäinopiston Pariisiin. Teoksia: „Institution
des sourds et muets par la voie des signes
métho-diques" (1776), 2:nen pain. nimellä „La
véri-table manière d’instruire les sourds et muets"
(1784). [Berthier, ,,L’abbé de 1’Epée" (1852).]
Epenteesi (kreik. epe’nthesis =
väliintyöntämi-nen) sanalla tarkoitetaan kielitieteessä nykyään
seuraavan tavun /- tai u-äänteen liian aikaista
ääntämistä niin, että se toisen vokaalin kanssa
tulee muodostamaan diftongin, esim. suom. murt.
tuil = tuli, kreik. phainö (= osoitan) < phanjö.
vrt. Äänteenmuutos, X Os. p. 1938.
Ephialtes ks. L o i s p i s t i ä i s e t, V Os.
Epifysis ks. E p i p h y s i s, II Os.
Epilä. 1. Pysäkki Porin radalla 5 km
Tampereelta länteen. — 2. Taajaväkinen asutuskeskus
ja tehdasseutu (Tampereen tapettitehdas, D.
Winter & C:o o.-y:n väritehdas, Suomen
peru-nanjalostustehdas, Epilän konepaja, Suomen
sahanterätehdas, keinovillatehdas, tilketehdas,
krominahkatehdas, Excelsior o.-y:n
hienotaeteh-das y. m.) E:n pysäkin ympärillä. — 3. Maatila
Pirkkalan pitäjässä Tohlopin kylässä E:n pysäkin
vieressä, 5 km Tampereelta valtamaantien
varrella; perintötila; ollut kauan yhdysviljelyksessä
Rason entisen kappalaisvirkatalon kanssa,
kumpikin V4 manttaalia, pinta-alaltaan yhteensä 120
ha, josta peltoa lähes 50 ha, nykyisin Kaarilan
(vrt. t. III Os.) kartanon yhteydessä. Omistajia:
1791 yliopp. Johan Ringbom, 1859 rovasti
Gabriel Wallenius, 1878 ravintoloitsija C. Engström,
1890 kauppias Isak V. Saarela, 1904 toiminimi
„Kiiala aktiebolag för jordbruk och industri",
1908 kunnallisneuvos Otto Thuneberg.
Vapaussodan aikana kartanon alueella ankaroita
taisteluita. Päärakennus sitä ennen kapinan aikana
poltettu. . /. A. W.
*Epoletti ks. myös O 1 k a 1 a p u t, VI Os.,
ja Virkapuku, Täyd.
Epoophoron, lisämunasarja, munasarjan
lähistössä oleva, useiden pienten putkien muodostama
surkastunut elin naisen sukupuolielimissä; vastaa
miehen lisä- 1. sivukivestä (vrt. E p i d i d y m
i-t i s, II Os.). (Y. K.)
Epäheimoiset ks. H y s t e r o p h y t a, III Os.
Epärehellinen kilpailu. Yhtenä vapaan
kilpailun varjopuolista on se, että monet
liikkeenharjoittajat, voidakseen kilpailla toisten kanssa,
ryhtyvät käyttämään erilaisia epärehellisiä, jopa
petollisiakin keinoja, kuten vääriä huhuja
kilpailijoista, kysynnän ja tarjonnan suhteesta,
noteerausten suunnasta, harhaanjohtavia tietoja
tavarain laadusta ja alkuperästä, keksittyjä
hinnanalennuksia ja loppuunmyyntejä, salaisia
hyvityksiä ja lahjuksia y. m. s. S. O. P.
Epäsuora suuntaus, tykin suuntaus silloin,
kun maali ei ole suoraan näkyvissä. E:aa s:ta
nimitetään myös välilliseksi
suuntaukseksi. Nykyisin tapahtuu kaikki tykistön
taistelutoiminta melkein yksinomaan peitetyistä
ampuma-asemista, jotka ovat kaikilta puolin,
ylhäältäkin, piilossa vihollisen katseilta. Siksi
on e. s. kenttätykistössäkin tullut melkein
säännöksi. W. E. T.
Erdmann, Nils Axel Fredrik (s. 1860),
kirjallisuushistorioitsija, toimii virkamiehenä
Tukholmassa. Teoksia: „Modern realism" (1884),
„August Blanche och hans samtid" (1892), „Carl
Mikael Bellman, hans omgifning och samtid"
(1895), „Es. Tegnér" (1896), „Erik Gustaf
Geijer" (1897), „Ur rococons lif" (1901), „De
poli-tiske kannstöparne" (1904), „Gustaf III" (1907)
y. m.
*Erdmannsdörfer, Max von, kuoli 1905.
Ereskigal, babylonialaisten mytologiassa
Tuonelan herratar. Nimitys on sumerilainen ja
esiintyy myös kreik. taikateksteissä. K. T-t.
Ericaceæ ks. K a n e r v a k a s v i t, IV Os.
Erich [erihJ, Rafael Waldemar|s. 1879),
suom. oikeusoppinut, yliopp. 1898, fil. kand.
1890, lakit. kand. 1894, lakit. Iis. ja toht. 1907.
Määrättiin 1906 hoitamaan ylim. suomen kielen
lehtorinvirkaa lainopillisessa tiedekunnassa,
nimitettiin 1910 valtio-oikeuden ja kansainvälisen
oikeuden professoriksi. Läksi syysk. 1915
Helsingissä toimineen itsenäisyysjärjestön toimesta
ja yliopiston sijaiskanslerin suostumuksella
valtiollisia tehtäviä varten Ruotsiin ja Saksaan,
mistä lopullisesti palasi toukok. 1918.
Jouduttuaan venäläisten vallanpitäjäin epäluulon
alaiseksi pyysi, yliopiston etua ja turvallisuutta
silmällä pitäen, ja sai helmik. 1917 eron
professorinvirastaan, johon uudelleen nimitettiin heinäk.
1917. Ulkoasiaintoimituskunnan (-ministeriön)
alkuajoista saakka toiminut siinä asiantuntijana
ja ylimääräisenä neuvottelevana virkamiehenä.
Suomen itsenäisyyden alkuaikoina ollut mukana
Saksassa käydyissä kansainvälisissä neuvotteluissa,
samoin muissa diplomaattisissa toimissa
ulkomailla. Pääministerinä maaliskuusta 1920. Julkaisuja:
„Allianzen und Allianzverhältnisse nach heutigem
Völkerrecht"(väitöskirja 1907), „Le droit de la
Fin-lande d’après les juristes étrangers" (1908),
„Valtiosääntöjen säätäminen ja muuttaminen" (1909),
„Till läran om lagstiftningsakter och
lagstift-ningsförfarandet" (1911), „Das Staatsrecht des
Grossfürstentums Finnland" (1912), „Probleme
der internationalen Organisation" (1914),
„Kansainvälinen oikeus" (1915), „Über einige für die
Beurteilung der finnischen Frage bedeutsame
Fragen des allgemeinen Staatsrechts" (1916)
y. m. varsinkin Suomen oikeutta valaisevia
pienempiä ja suurempia teoksia ja tutkielmia.
Erichsen [eriksen], Thorvald (s. 1868).
norj. taidemaalari, aikoi ensin lakimieheksi, mutta
keskeytti opintonsa ja ryhtyi opiskelemaan
taidetta Bergslienin taidekoulussa ja Kristiaanian
taide- ja "käsityökoulussa. Myöhemmin E.
siirtyi Kööpenhaminaan jossa Zahrtmann oli hänen
opettajansa ja vaikutti huomattavasti hänen
taiteeseensa. Niinikään on hän saanut
vaikutelmia vanhemmasta ulkomaisesta taiteesta,
johon tutustui Pariisissa ja Italiassa.
Varhaisemmissa teoksissaan E. esiintyy innokkaana
naturalismin kannattajana — sellaisia ovat hänen
maalauksensa „Syystunnelma" ja „Vaagelainen
maisema" —, mutta 1900-luvulta lähtien hän
alkaa kiinnittää päähuomionsa värikäsittelvyn.
Hänen tunnetuimpia teoksiaan tältä
myöhemmältä kehityskaudelta ovat „Alaston mies ja
kaksi naista", „Alastomia ihmisiä jumalan
ympärillä" sekä joukko väriloistoisia,
ekspressionistiseen tyyliin maalattuja maisemia. F. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
