Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etuvartioreservi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
277
Etuvartioreservi—Eurajoki
278
Etuvartioreservi ks. Etu vartiopal v
e-I u s, fäyd.
Etuvartiotiedustelu. Tiedustelupalvelus
kuuluu etuvartiolle vain sikäli, kuin se lepäävien
joukkojen suojelemiseksi on tarpeellista. Tähän
käytetään aivan vihollisen läheisyyteen
lähetettäviä jalkaväkipatrulleja. Laajempi tiedustelu
on ratsuväen tehtävänä, ja tätä varten annetaan
etuvartiokomentajan käytettäväksi usein
ratsuväkeä. Tämä koettaa saada kosketuksen
vihollisen kanssa ja ylläpitää sitä ilmoittaen
etuvartio-komentajalle kaikki vihollisen aikeet. W.E. 7\
Etuvarustus. Asemasodassa, vihollisasemien
ollessa Kauempana toisistaan, rakennetaan
erittäinkin metsäisillä ja epätasaisilla seuduilla
varsinaisten puolustusasemien eteen tukikohtia ja
varustuksia, joista, lähempänä vihollista ollen,
paremmin voidaan keksiä vihollisen aikeet.
Vihollisen hyökätessä puolustaudutaan näissä siksi,
kunnes päälinja on hälyytetty hyökkäystä
vastaanottamaan. E:t varustetaan tavallisesti
am-pumahaudoilla ja piikkilankaesteillä. \V. E. T.
Etäisyydenarvioiminen. Terioisan
tulenvaiku-tuksen saavuttamiseksi on oikean tähtäimen
valitseminen sekä tätä varten vihollisen etäisyyden
tarkka arvioiminen välttämätön. Jalkaväki tekee
tämän arvioimisen tavallisimmin silmämitalla,
tykistö ja konekiväärit useimmiten erikoisten
etäisyysmittarien avulla. Monet seikat, kuten
maalin näkyväisyys, maan laatu, valo, sää,
maalin tausta j. n. e. aiheuttavat vaikeuksia e:ssa,
joka vaatii pitkäaikaista opetusta ja harjoitusta,
vrt. Etäisyys mittari, Il Os, W. E. T.
Eubulos f-ba-J, ateenal. valtiomies (4:nneliä
vuosis. e. Kr.; mainitaan v. 330 vainajana), nautti
suuressa määrin kansan luottamusta ja sai
Ateenan valtiotalouden, joka n. s. liittolaissodan
aikana (357-355) oli joutunut rappiolle, jälleen
hyvään kuntoon, niin että m. m. voitiin käyttää
melkoisia varoja puolustuslaitoksen
parantamiseen. Mutta samalla E. totutti kansalaisia yhä
enemmän raha-avustuksien saantiin yleisistä
varoista; asetettiinpa koko valtiovarain hoito sen
rahastonhoitajan kontrollin alaiseksi, josta
varattomille oli jaettava rahoja osanottoa varten
julkisiin juhliin. Täten lamautettiin kansan
toimintakyky aikana, jolloin sitä olisi ollut
käytettävä Makedonian Philippoksen pyyteiden
vastustamiseksi. ks. T ii e o r i k o n, IX Os. ja
Demosthenes, 11 Os. O. E. T.
*Eucken, Rudolf, oli 1912-13 n. s.
„vaihto-professorina" Ameriikassa, luennoiden sekä
Cambridgessä (Mass.) että New Yorkissa. Esiintyi
suurvaltain sodan aikana luennoitsijana ja
puhujana useissa Saksan kaupungeissa sekä Wienissä
ja Budapestissä. Oli myös Berliinin saks.-suom.
seuran puheenjohtajana ja koetti innokkaasti
sekä puhein että kirjoituksin herättää Saksassa
mielenkiintoa Suomea ja sen suuria kysymyksiä
kohtaan. — Uudempia julkaisuja: „Können
wir noch Christen sein?" (1911), ,,Erkennen und
Leben" (1912), „Zur Sammlung der Geister"
(1913), „Ethics and modern thought" (1913),
„Die Träger des deutschen Geistes" (1915), ja
„Mensch und Welt" (1918, 2:nen pain. 1920),
mikä viimeksimainittu teos erikoisen hyvin
kuvastaa E:n maailmankatsomusta.
*Engenie Marie, kuoli 1920.
Eugeniikka (kreik. en = hyvin, ja gcnikos =
syntymistä koskeva) ks. Rotubiolog ia,
VIII Os. ja Perinnöllisyys: 4. S u
kutu t k i m u s,- VII Os.
Eugmo, maankohoamisen kautta mantereeseen
yhtynyt entinen saari Kruunupyyn joen suulla,
vrt. Luoto, V Osa.
*Eulenburg, Bot ho von, kuoli 1912.
Euler [öildr]} Hans Karl August S
i-m on von (s. 1873), saks.-ruots. kemisti,
polveutuu kuuluisasta matemaatikko L. Euleristä (ks.
t. II Os.), syntyään saksalainen, fil. toht.
Berliinissä 1895, siirtyi !897 Tukholmaan,
nimitettiin 1906 Tukholman korkeakoulun yleisen ja
orgaanisen kemian professoriksi. E:n
tutkimukset liikkuvat sekä epäorgaanisen että
orgaanisen kemian alalla koskien katalyysin
teoriaa, liukenevaisuusilmiötä, ammoniakaalisia
me-talliyhdistyksiä, diazoyhdistyksiä, kasvien
hiilen-yhteytystä ja sokerinmuodostusta sekä
enzymi-kemiaa. Teoksia: „Växtkemien" (1907),
„Allgemeine Chemie der Enzyme" (1910), „Chemie
der Hefe und der alkoholischen Gärung" (1915,
P. Lindnerin kera).
Eumerus strigatus ks. Perunakärpänen,
Täyd.
*Eura. 3,789 as. (1918); kirkolta Kauttuan
asemalle 4 km, E:n pysäkille 1 km;
vaivaistalo yhteinen Kiukaisten kanssa, Hjördis
Ahlströmin ylläpitämä keuhkotautihuoltola
Kaut-tualla, vapaaeht. palokunta, 2 osuuskauppaa,
osuusmeijeri, säästöpankki yhteinen Kiukaisten
kanssa; teollisuuslaitoksia: Kauttuan paperitehdas,
Kauttuan, SorKkisten, Lähteenojan myllyt,
Tura-järven Höyrysaha ja höyläämö; Kauttuan
laivalaituri; Vaanin ja Kauttuan kartanot. J. A. W.
*Eurajoki. 6,327 as. (1918); 8 kansakoulua,
Vuojoen 1-vuotinen karjanhoitokoulu,
vaivaistalo, 2 sahaa, 7 myllyä, joista Vuojoen sähköllä
käyvä, 2 meijeriä; hylkeenpyyntiä ja silakan
kalastusta, rahdinkuljetusta, pääasiassa halkoja,
Turkuun ja Helsinkiin, 2 purjelaivaa (400
rek.-tonnia, 1916); 2 osuuskauppaa, osuuskassa;
Verkkokarin, Kaunissaaren ja Kuivalahden
satamapaikat, Eurajoen ja Vuojoen asemat, Karran pysäkki;
Vuohijoen, Lavilan, Kainun, Sjundebyn vanhat
kartanot. — Kirkko rak. 1804. J. A. W.
Eurajoki laskee Varsinais-Suomen Pyhäjärvestä,
jota on pidettävä sen varsinaisena lälid järvenä,
Euran, Kiukaisten ja Eurajoen pitäjien kautta
Rau-man-mereen. Sen lähdejokena on Pyhäjärven
eteläpäähän laskeva Yläneenjoki, joka vuoripmistan
vanhoja halkeamarakoja seuraten t.kee
äkkimut-kan eteläisestä luoteiseen suuntaan ja suulleen
muodostaa laajahkon suiston. Toinen lisävesi on
Pyhäjoki, joka virtaa yhdensuuntaisesti
Virttaan-kankaan kanssa ja laskee järven itärantaa-i. Poh
joisempana Kiukaisten kirkolla E:een laskee
Köyliönjärven läpi virtaava Köyliönjoki, jossa 25 m:n
pituinen ia 1,9 m:n korkuinen 75 hevosvoimainen
Harolan koski. Pyhäjärvestä laskiessaan E.
muodostaa Kauttuan kosken (pit. 300 m, kork. 10,2
m, hevosv. 816), sitten Alisenkosken (kork. 3,3 m,
hevosv. 264) ja Eurakosken (pit. 380 m, kork.
2,7 m, hevosv. 288). Virrattuaan pohjoista kohti
se Köyliönjoen suun paikkeilta kääntyy länteen
ja juoksee kulmittelevaa uomaa pitkin
vuoriperus-tai orografisia suuntia noudattaen enimmäkseen
hyvin viljeltyjen seutujen halki suistoiseen
laskuunsa Vuojoen lahteen. Matkalla muodostu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
