Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Faaraokäärme ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
281 Faaraokäärme—Falkland-saaret 282
Faarao k äärin e, merkurorodanaatista Hg2(CNS)2
valmistettuja tabletteja, jotka sytytettyinä
hehkuen palavat ja kasaavat pitkiksi hohkaisiksi,
omituisesti koukerteleviksi sauvoiksi. N. J. T.
Faaraon kana ks. Korppikotkat, IV Os.
Faber, Jacob us Stapulensis, ransk.
Jacques Lefèvre d’ Etaples (1455-1536),
ransk. humanisti, syntyisin Picardie’sta, tuli,
harjoitettuaan opintoja Italiassa, kreikan kielen
opettajaksi Pariisiin. Täällä hän ryhtyi
Raamatun kirjojen julkaisemiseen. V. 1509 ilmestyi
„Psalterium quincuplex" (viisipalstainen
latinalainen teksti), 1512 selitysteos Paavalin
kirjeisiin ja 1522 evankeliumeihin. Hänen
pääteoksensa oli kenties 1523 julkaistu U:n T:n
ranskannos; 1525 ilmestyivät ranskan kielellä myös
psalmit. Näissä teoksissa F. julisti Raamatun
kirkonopin korkeimmaksi ohjeeksi. Jouduttuaan
Pariisissa vainon alaiseksi, F. muutti 1520
Meaux’hon, jossa tuli piispansijaiseksi. Jonkun
aikaa hän myös toimi Frans I:n
kirjastonhoitajana. Viimeiset vuotensa hän vietti Navarrassa
Margareeta kuningattaren suojassa. [I. Barnaud,
„Jacques Lefèvre d’EtapIes" (1900).] E. K-a.
Fabre [fäbr], Jules Henri (1823-1915),
ransk. hyönteistutkija, nykyajan etevimpiä
hyönteisten elintapojen ja vaistojen tuntijoita. Oli
aluksi opettajana Ajacciossa ja Avignonissa, mutta
antautui !870-luvun alusta kokonaan
hyönteis-elämän tarkkaamiseen ja kuvailemiseen. Hänen
pääteoksensa on „Souvenirs entomoloeiques"
(1879-1903, 8 osaa, valikoima suom.), joka on
saavuttanut suuren maineen terävien
havaintojen ja viehättävän esitystavan vuoksi. [Legros,
„La vie de J. H. F." (1913).]
*Fabritius, August Johan, kuoli 1915.
*Faguet, Émil e. Uudempia julkaisuja m. m.
,,Amours de gens de lettres" (1906), „Discussions
politiques" (1909) ja „Le culte de
1’incompé-tence" (suom. ,,Epäpätevyyden palvelus", 1918)
ja sen jatko „Et l’horreur des responsabilités".
Kuoli 1916.
*Fahlbeck, Pontus E r 1 a n d. Uudempia
julkaisuja: „Regeringsformen i historisk
belys-ning" (1910), „Svensk och nordisk
utrikespoli-tik" (1912), jossa hän puoltaa
pohjoisgermaani-laisten maiden yhtymistä kolmiliittoon
venäläisen vaaran torjumiseksi, „Engelsk
parlamenta-rism contra svensk" (1916), „Klassväsendets
uppkomst" (1913).
Faid’herbe [jede’rb], Luc 1. Lucas (1617-97),
alankom. kuvanveistäjä ja arkkitehti, suuren
tai-teilijasuvun kuuluisin jäsen, Rubensin
mieliop-pilas ja asuintoveri tämän Ioppuijällä, saavutti
suuren maineen norsunluuleikkaajana (esim.
Madridin Pradon „putti" reliefi, Tukholman hist.
museon suola-astia, töitä Wienissä, Karlsruhessa
y. m.); arkkitehtina rakentanut ja koristanut —
varhaisemmissa töissään yhdessä mestarinsa
kanssa — entisissä Espanjan Alankomaissa
lukuisia kirkkoja, joista huomattavimpina
mainittakoon Löwenin jesuiitta (Mikaelin) kirkko
(1650-56), Brysselin Beguinikirkko (1657-76) ja
Mecheinin Notre-Dame d’Hanswyk-kirkko
(1663-78). Belgialaisen barokin tapaan F. rakensi
kirkkonsa vanhoille romaanisille perusmuureille,
muuten seniraalirakenteeseen pyrkien. Rubensin
tapainen upein barokki, gotiikan perintönä
koristuksen pystyviivaisuus, mustan ja valkean
belgial. marmorin vaihtelu, mitä runsaimmat
tam-mipuuleikkaukset ovat hänen interiööreilleen ja
sen ajan belgialaiselle rakennustaiteelle
yleensäkin luonteellisia. U-o N.
Falke, Gustav (1853-1916), saks.
lyyrillinen runoilija, herkkä- ja syvätunteinen
idylli-runoilija ia humoristi. Runokokoelmia: „Mynheer
der Tod" (1892, 2:nen pain. 1900), „Tanz und
Andacht" (1893, 2:nen pain. 1900), „Zwischen
zwei Mächten" (1894, 2:nen pain. 1903), „Neue
Fahrt" (1897), „Mit dem Leben" (1899, 2:nen
pain. 1903), „Hohe Sommertage" (1902). F.
julkaisi myös monografian J. v. Eichendorffista
(ks. t. li Os.), romaaneja, saturunoja sekä
kertomuksia ja rimoja lapsille.
Falke, Jacob von (1825-97), saks.-itävalt.
kulttuurihistoriallinen ja työtaiteellinen kirjailija,
opiskeli filosofiaa Erlangenissa ja Göttingenissä,
Nürnbergin germaanilaisen museon konservaattori
1855, Wienissä kreivi Lichtensteinin
kirjastonhoitaja ja taulugallerian johtaja 1858, Itävallan
taide- ja teollisuusmuseon toimissa 1864, sen
johtaja 1858. Työtaiteellisille ja pukuhistoriallisille
tutkimuksille F. omisti koko elämänsä. Näiden
tuloksista esitelmöiden ja lukuisia kansantajuisia
töitä julkaisten hän on tehokkaimmin vaikuttanut
maun kohottamiseksi viime vuosisadan
loppupuolella, siten valmistaen maaperää uudenaikaiselle,
terveille periaatteille rakentavalle kotitaiteelle.
Kirjoittanut „Geschichte des modernen
Geschmacks" (1866, 1880); „Die Kunst im Hause"
(1871, 1897); „Hellas und Rom" (1879, loistoteos);
„Kostymgeschichte der Kulturvölker" (1880);
„Esthetik des Kunstgewerbes" (1883); „Der
Garten, seine Kunst u. Kunstgeschichte" (1885).
U-o N.
*Falkenber§:, Richard, kuoli 1920.
*Falkenhayn [-kdnhaiii], Erich von (s. 1861),
saks. kenraali; tuli upseeriksi 1880, oli 1896-99
sotilasohjaajana Kiinassa, otti 1900 osaa
bok-sarikapinan kukistamiseen Kiinassa ja oli sinne
jätetyn brigadin esikuntapäällikkönä v:een 1903.
V. 1913 F. tuli sotaministeriksi ja
kenraaliluutnantiksi, jouluk. 1914 Moltken erottua
yleisesikunnan päälliköksi, 1915 jalkaväen kenraaliksi; johti
läpimurtautumista Gorlice-Tarnowin tienoilla,
kesäoffensiivia 1915 Venäjää vastaan. Elok.
1916 F. luopui yleisesikunnan päällikön toimesta
Hindenburgin hyväksi ia tuli Transsilvaniaan
keskitetyn 9:nnen armeian päälliköksi
karkoit-taen romaanialaiset Transsilvaniasta,
tunkeutuen eteenpäin sitkeästi puolustettuja rajasolia
myöten ja saavuttaen lopuksi ratkaisevan Targu
Jiun voiton. julkaissut sodan jälkeen „Die
oberste Heeresleitung 1914-1916". J. F.
*FalkIand-saaret. Jouluk. 8 p:nä 1914
tapahtui F.-s:n läheisyydessä engl. ja saks. laivaston-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
