- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
299-300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fraternitas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

299

Friedrich Karl—Fuga

300

Friedrich Karl.

Friedrich Karl (s. 1868), H essenin prinssi,
kohosi sotapalveluksessa kenraalimajuriksi ja otti

suurvaltain sodan
sytyttyä osaa Lüttichin
taisteluihin, joissa haavoittui.
Lokak. 9 p:nä 1918
Suomen eduskunta valitsi
hänet Suomen
kuninkaaksi, mutta hän
kieltäytyi joulukuussa, Saksan
jouduttua sodassa
tappiolle, ottamasta vastaan
Suomen valtaistuinta.

Friedrich Wilhelm (s.
1882), entinen Saksan ja
Preussin kruununprinssi,
Wilhelm II:n vanhin
poika, tuli elok. 1914
kenraaliluutnantiksi; johti
suurvaltain sodan alettua viidettä
saks. armeiaa
länsirintamalla ja sittemmin Verdunin tienoilla toimivaa
armeiaryhmää. Isänsä luovuttua valtaistuimesta
F. W. myöskin erosi päällikkyydestä ja asettui
Hollantiin.

*Fries, Samuel Andreas. Uudempia
tieteellisiä julkaisuja: ,,Salomos odén" (1911),
,,Gamla och nya testamentets religion" (1912),
,,Utompalästinensiska Jahvetempel" (1912),
„Israel i liuset av arkeologiska och etnografiska
forskningar i Palästina" (1914). Kuoli 1914.

* Fries, Theodor (Tore) Magnus, kuoli
1913.

Fritta-posliini, pehmeä posliini, helposti sulava,
kaoliiniton kovan posliinin sijaistuote, jota
Ranskassa valmistivat St. Cloud, Vincennes, Sèvres,
Chantilly, Englannissa Bow, Chelsea, Worcester,
Derby, Belgiassa Tournai ja Italiassa Doccia.
Ranskalaisessa f.-p:ssa on lasifrittaa, savilisää ja
lyijylasitusta, englantilaisessa valkosavea ja
luutuhkaa. vrt. Saviteollisuus, VIII Os.

Frivoli (ransk. frivole = tyhjänpäiväinen,
turhamainen, kevytmielinen, < lat. frivolus =
vähän-arvoinen, viheliäinen), kevytmielinen, rivo, irstas.
— Frivoli teetti, kevytmielisyys, rivous;
(monikossa:) joutavat asiat, myös: eräänlaiset
hienot pitsit, karikot (ransk. jrivolités).

Frobenius l-be’-], Hermann (1841-1916),
saks. insinööriupseeri ja sotilaskirjailija, tuli
upseeriksi 1861, erosi sotapalveluksesta
everstiluutnanttina 1891. Teoksia: „Weltgeschichte des
Krieges" ja 1913 ilmestynyt „Die
Schicksalsstunde des deutschen Reichs", jossa hän
ennustaa maailmansotaa.

Frontaliteettilaki ks. Lange, Julius Henrik,
V Os.

Frosterus ], Sigurd (s. 1876), suom.
arkkitehti, yliopp. 1895, filos. maist. 1899,
arkkitehti Pölyt, opistosta 1902, filos. toht. 1920,
teki taidehistoriallisia opintomatkoja Etelä- ja
Länsi-Eurooppaan 1900-02, 1906-07, 1914,
opiskeli Weimarissa van de Velden luona 1903-05;
v:sta 1917 alkaen vuosittain tehnyt opintomatkoja
Ruotsiin etupäässä arkkitehtuurin
insinööri-puolta silmälläpitäen, rakentanut
yksityisraken-nuksia Helsingissä (Bulevardi 3, Museokatu 3,
Kasarmink. 34), sisustanut
Hypoteekkiyhdistyksen ja useampia yksityiskirjastoja y. m.; herätti
asematalo-kilpailuehdotuksellaan suurta huo-

miota, suunnitellut Äetsän ja Inkeroisten
vesi-voimakeskukset (1920-22) ja tärkeimpänä
työnään kilpailun perustalla valmistanut Stockmannin
suuren tavaratalon uudet suunnitelmat.
Käytännöllisen työnsä ohella täydentänyt esteettisiä
opinnoitaan ja kirjan muodossa julkaissut: „H.
G. Wells" (1906), „Moderna vapen" (1915),
„Olik-artade skönhetsvärden" (1916),
„Regnbågsfär-gernas segertåg" (1917), „Sollius och slagskugga"
(1917), „Färgproblemet i måleriet" I (1920).

*Frosterus-Såltiu, A 1 e x a n d r a T h e o d o r a,
kuoli 1916.

Frugård, maatila Joroisissa Kotkatlahden
kylässä, päärakennus Kotkatlahden rannalla, 5 km
kirkolta, 6 km Joroisten asemalta, aikaisemmin
vero-ratsutila („skatteblandadt rusthåll"), nykyään
verotila, a/4 manttaalia, 1,240 ha. V. 1664
tilanomistajana mainitaan kersantti Henrik Hardsten,
1700-luvun jälkipuoliskolla tilasta oli
Örne-vikin omistajan luutnantti Nils Grotenfeltin
hallussa, 1781 tila myytiin everstiluutnantin
leskirouvalle Maria Munckille (o. s. von Wright),
Kustaa 111:n kuuluisan suosikin äidille, joka
puolestaan sen 1798 möi eversti B. A. Grotenfeltille.
Tällä ja tämän lapsilla se pysyi v:een 1907,
siirtyi sitten yhteisesti hänen tyttärensä tyttärelle
Maria von Collanille (o. s. Grotenfelt) ja /tämän
pojalle pankinjohtaja Clas von Collanille, joka
nykyään, v:sta 1916, omistaa tilan yhdessä
sisarensa Adéle von Collanin kanssa. Päärakennus
yksikerroksinen, taitekattoinen, rouva Munckin
rakennuttama 1780-luvun alussa. Huoneissa
palttinaiset seinäverhot, jotka tukholmalainen
maalari on koristellut vertauskuvallisilla
esityksillä, maisema-, metsänriista-, hedelmä- ja
kuk-kaiskuvilla. Muutamissa huoneissa säilynyt
antiikkisia huonekaluja rouva Munckin ajoilta.

J. A. W.

♦Fröding, Gustaf, julkaisi viimeisinä
elinvuosinaan kaksi kokoelmaa „Efterskörd" (1910,
1911). V. 1913 ilmestyivät painosta F:n
viimeiset runot nimellä „Reconvalescentia" (julk. neiti
Signe Trotzig ja dosentti Ruben Berg). F:n
sano-malehtikirjoitelmia y. m. julkaistaan nimellä
,,Post-huma skrifter". K-ioli 1911. [John Landqvist,
,,G. F. En psykologisk och literaturhistorisk
Studie" (1916).]"

Fuchsiitti 1. k r o m i k i i I I e, vihreänvärinen,
hienoina suomuina esiintyvä kiillemineraali, jonka
kokoomus on lähinnä muskoviittia, mutta joka
sisältää muutamia prosentteja kromioksidia. On
jotenkin yleinen; sitä on Suomessa tavattu
aineksena Lapin kvartsiiteissa laajoilla alueilla, sekä
Outokummussa. P. E.

Fuga, Ferdinando (1699-1784), it.
arkkitehti, tuli paavi Clemens XII:n kutsumana
Roomaan täydentämään Alessandro Spechi’n töitä
Kvirinaalissa ja suoritti siellä muitakin
huomattavia töitä. Näistä aikaisempia itsenäisiä oli
Palazzo della Consultà (1739) lähellä Kvirinaalia
(kauniit suuret muodot, omituinen ulkopuolinen
porrashuone); suuresti suunniteltuun Palazzo
Cor-siniin hän m. m. lisäsi porrashuoneen (1732),
Sa Maria Maggioreen sen loggiafasadin (1743).
Barokin komein suihkulähde Fontana di Trevi
(1735-62) ja sen fasaditausta monien arvelujen
mukaan myöskin on hänen työtänsä. Viimeiset
vuotensa hän oleili Napoli’ssa rakentaen siellä
paitsi palatseja ja kirkkoja Albergo dei poveri’n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0158.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free