Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guatemala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
321
Guatemala—Gustavsburg
322
♦Guatemala. 1. Valtion asukasluku 2,200,000
(1916). — 2. Kaupungin asukasluku 80,000 (1916).
Maanjäristykset v:n 1917-18 vaihteessa sortivat
kaupungin raunioiksi. Useita satoja ihmisiä sai
surmansa.
Guayule [gnaia’~]y Meksikon ylätasangolla
kasvava, n. 3 jalan korkuinen kautsua antava
pensas.
Gubernatis, Angelo De ks. D e G u b e
r-n a t i s, II Os.
♦Guerrini, O I i n d o, kuoli 1916. ,
Guillaume [gij’o’m], Charles Edouard
(s. 1861), ransk. fyysikko, nimitettiin lähellä
Pariisia (Sevres’issä) sijaitsevan mittojen ja
painojen kansainvälisen toimiston varajohtajaksi 1901
ja johtajaksi 1915. Suorittaessaan kokeita
nikkelin ja raudan seosten ominaisuuksien
selvittämiseksi, keksi G. (1896) invar-metallin (36%
nikkeliä ja 64 % rautaa), jonka lämpötilan
pituuden laajennuskoeffisientti on vain n. 0,oooooi; onpa
G:n onnistunut valmistaa invar-seos, jonka
laajennuskoeffisientti ei ole kuin 0,ooooooi.
Invar-metalli on sen johdosta erittäin sovelias
pituusmitoiksi ulkoilmassa suoritettavissa mittauksissa,
erittäinkin geodeettisissa mittauksissa, missä siitä
valmistetut mitat ovatkin saavuttaneet laajan
käytännön. Myös tarkkuuskelloissa on invaria
paljon käytetty liipottimia ja heilureita
valmistettaessa. G. on vielä erinomaisella tarkkuudella
määrännyt 1 dm3 kokoisen vesimäärän painon
sen tiheyden ollessa suurimmillaan, saaden
tulokseksi l,o)oo29 kg. G:n ehdottama massayksikkö
„metrinen karaatti" (= 200 mg) jalokiviä
punnittaessa on useissa maissa laillistutettu. G. sai
fysiikan Nobel-palkinnon 1920. Hänen
julkaisuistaan ovat tärkeimmät: „Traité pratique de
la thermométrie de précision" (1889), ,,Les rayons
X" (1896), „Initiation à la mécanique", „Le
Convention du mètre et le Bureau international
des poids et mesures" (1902), „Les récents progrès
du système métrique" (1913), sekä lukuisat
nikkelin ja raudan seoksia koskevat kirjoitukset
(useimmat aikakauskirjoissa: „Comptes rendus
de 1’académie des sciences" ja „Arch. de
Geneve"). Hj. V. B.
♦Guilmant, Félix Alexandre, kuoli 1911.
♦Guimet, Emile, kuoli 1918.
Guizotia, kasvisuku mykerökukkaisten heimossa,
yksivuotisia ruohokasveja, joiden ulommat
kehto-suomut lehtimäisiä. Viidestä afr. lajista G.
abys-sinica (oleifera), jota viljellään, antaa
öljyrik-kaita siemeniä (niger-, raintillasiemeniä), joista
saadaan poltto- ja ruokaöljynä käytetty
ram-tilla- eli verinnua-öljv. Munanvalkuaisenpitoiset
puserrusjätteet rehuainetta.
Gulasi I. (kansankielessä) kn 1 a n s s i (saks.
Gulasch < unk.), oik. elintarvekeinottelija. Sana
johtuu alkujaan unk. gulyäs [gujä^J sanasta,
joka oikeastaan merkitsee nautakarjanpaimenta,
mutta myös erästä paprikalla ja sipulilla vahvasti
höystettyä, naudanlihasta valmistettua unk.
ruokalajia (unk. täydellisemmin: giilyàs-hüs} oik.
== „karjapaimenliha"), jonka valmistamisessa
alkujaan karjanpaimenet olivat mestareita.
Suurvaltain sodan sytyttyä Saksassa ja Tanskassa
ruvettiin soveltamaan tätä nimitystä niihin
liike-miehiin, jotka armeioille lihasäilykkeitä
hankkiessaan rikastuivat; sitten nimitystä on käytetty
yleensä kaikista sodanaikaisista elintarpeilla, vie-
Täyd. II. Painettu 2/s 21.
läpä muillakin välttämättömillä tarveaineilla ja
tavaroilla keinottelevista ihmisistä, jotka,
hintojen kohoamista aiheuttaen, yleisestä hädästä
hyötyvät ja usein äkkiä rikastuttuaan naurettavalla
tavalla rehentelevät rikkaudellaan.
♦Gullstrand, A 11 v a r, v:sta 1914 fysiologisen
ja fysikaalisen optiikan professorina Upsalan
yliopistossa. Uudempia julkaisuja m. m. „Die
optische Abbildung in heterogenen Medien und
die Dioptrik der Kristallinse des Menschen"
(1908), „Einführung in die Methoden der Dioptrik
des Auges des Menschen" (1911), „Das allgem.
optische Abbildungssystem" (1915), „Über
aspliä-riscne Flächen in optischen Instrumenten" (1919).
Sai 1911 lääketieteellisen Nobelin palkinnon.
Gummerus f -ë’-], Herman G regori us
(s. 1877), tiedemies ja diplomaatti, yliopp. 1895,
fil. kand. 1899, fil. Iis. 1907; roomal. filologian
dosentti v:sta 1911. N. s. sortovuosina G. kuului
aktivisteihin ja oli 1906-08 aktivistilehden
,,Fram-tid" päätoimittajana. Suurvaltain sodan aikana
hän otti huomattavaa osaa jääkäriliikkeen
järjestämiseen. V. 1918 hän oli jonkun aikaa
Suomen edustajana Ukrainassa, v:sta 1919
lähettiläänä Roomassa. Julkaissut m. m.: „Der
römische Gutsbetrieb als wirtschaftlicher
Organismus nach den Werken des Cato, Varro und
Colu-mella" (1906), „Die Fronden der Kolonen"
(1906-07), „De Columella philosopho" (1910).
♦Gummerus, Jaakko, nimitettiin, saatuaan
piispanvaalissa enimmät äänet, Porvoon
hiippakunnan piispaksi 1920. Kirkkohistoriallisen
seuran sihteerinä 1901-20 on G. suuresti
elvyttänyt kirkkohistoriallista tutkimusta Suomessa
ja julkaissut paitsi seuran pöytäkirjoja sen
Vuosikirjat I-VII, joihin myös sisältyy useita
G:n tutkimuksia.
♦Gunkel, Herman n. Uudempia julkaisuja:
„Die Religionsgeschichte und die alttestainentliche
Kritik" (1910), „Die Urgeschichte und die
Patriarchen" (1911), „Reden und Aufsätze" (1913),
„Was bleibt vom Alten Testament?" (1916), „Die
Propheten" (1917).
Gurkha (G o r k a 1. G u r k a), hindulainen
heimo Nepalissa. G:t ovat tunnetut loistavan
urhoollisina jalkaväen sotureina. Englannin
Intian-armeiassa on värvättynä n. 20,000
miehen suuruinen joukko gurkhalaissotureita. Näitä
käytettiin suurvaltain sodassakin
länsirintamalla.
Gustafsson, Carl Fredrik (1862-1917),
lääkäri, lahjoittaja, toimi m. m. piirilääkärinä
Raahessa ja myöhemmin Terijoella.
Jälkisäädöksessä määräsi hän vähän yli miljoonan markan
suuruisen omaisuutensa syntymäpaikkaansa,
Helsingin kaupunkiin perustettavaa kunnallista
las-tentautisairaalaa varten. A. J. P.
Gustavsburg, kylä Saksassa Reinin itärannalla,
vastapäätä Mainzin kaupunkia. V:sta 1858
alkaen on G:ssa „Vereinigte Maschinenfabrik
Augsburg und Maschinenbaugesellschaft
Nürnberg, A.-G."in haaraosasto: „Brückenbauanstalt
Gustavsburg", Saksan nykyään suurin ja
huomattavin sillanrakennuspaja. Oti rakentanut
m. m. 170 m jänteisen ja 107 m korkean
rautatie-kaarisillan Wupper-laakson yli Miingstenin luona,
Grünenthal-sillan Itä-Pohjanmeren kanavan yli,
katusillat Reinin yli Wormsissa sekä Ruhrortin
ja Hombergin välillä (625,8 m pitkä) ja Suomessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
