Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Göös ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
325
Göös—Haataja
326
riin Göötepori on valinnut 4 ja muu lääni 6
edustajaa sekä toiseen Göötepori 9 ja muu lääni
samoin 9 edustajaa. M. E. H.
Göös, K. G. ks. Weilin & Göös, X Os.
♦Göötepori. 197,421 as. (1918). — G:n
kauppalaivojen luku oli 1919 322 ja tonnisto 402;469.
G:n suurimpia tehtaita on. nykyisin Ruotsin
kuulalaakeritehdas.
♦Haag. 344,626 as. (1917). — ,,H:n
rauhan-palatsi" valmistui ja vihittiin tarkoitukseensa 1913.
Haahla 1. h a a h I o (h a h 1 a, hahlo), ks.
H a a h 1 a t, II Os. — Hiksi sanotaan myöskin
yleensä rengasta, erikoisesti irtonaista, ketjun
jatkamiseen käytettyä avorengasta. — Myöskin
ampuma-aseiden nostotähtäimen vartta pitkin
liikkuvaa tähtäintä sanotaan h:ksi. P-o P-o.
♦Haapajärvi. 7,395 as. (1918), kansakouluja 5,
paloapuyhdistys, osuuskauppa, jolla 5
myymälää, 4 osuuskassaa, osuusmeijeri, apteekki,
Haapasen nahkatehdas.
Haapakosken tehtaat ks. Haapakoski,
Täyd.
Haapakoski. 1. Perintötila Laukaan
pitäjässä, päärakennukset Haapaniemen aseman
vieressä Jyväskylän-Pieksämäen rataosalla, n.
8 km Jyväskylästä itään Leppävedestä
Päijänteeseen laskevan samannimisen kosken partailla.
Käsittää alkuperäisesti itsenäiset Haapakosken,
Haapalahden, Koskenvuoren, Kanavuoren,
Halla-ahon ja Kovasen tilat. Pinta-ala n. 750 lia.
Oltuaan n. 30 v. Finland Wood Companyn
hallussa, tila 14 p. lokak. 1916 ostettiin SOKiile 750,000
mk. hinnasta. — H. on vanha teollisuussetitu, jolla
on harjoitettu sahaliikettä n. 50 vuotta.
Laajakoskessa, josta tehtaat saavat voimansa,
1,6-1,9 m:n putous, 9 kuukauden vesimäärä
vaihtelee 75-150 m3 sek. ollen keskimäärin 102 m3 sek.
H:lla on hyvä satama, josta säännöllinen
laiva-liike Jyväskylään. Keskellä tehdasaluetta on
Haapaniemen rautatieasema. Tehtaat
käsittävät (1919) harjasitomon v:sta 1917, myllyn v:sta
1918, marjanjalostustehtaan v:sta 1917,
korjauspajan vista 1916, tulitikkutehtaan v:sta 1919.
Marjanjalostustehtaan tarvitseman raaka-aineen
saannin turvaamiseksi on aseman viereen
perustettu 8 hain laajuiset puutarhaviljelvkset. V.
1920 valmistui puun- ja paperinjalostustehdas
sekä Laajakoskeen vesivoimalaitos, jonka teho
on n. 400-500 hevosv. Työväestöä n. 400
henkeä, kaikki sairausvakuutettuja, useimmat
asuvat tehtaiden huoneissa, asukkaita yleensä
tehdasalueella n. 1,500. — H:n tehdasalue
järjestettiin Vaajakoski nimiseksi
taajaväki-seksi yhdyskunnaksi asetuksella 3 piitä marrask.
1920. — 2. Rautatieasema (VI.) Savon
radalla 7 km Pieksämäeltä pohjoiseen, 20 km
Suonnejoelta etelään, etäisyys Helsingistä 393
km. J. A. W.
Haapaniemi, rautatieasema
Haapamäen-Jyväs-kylän-Elisenvaaran radalla. V. 1920 aseman nimi
muutettiin Vaajakoskeksi.
Haapaperho ks. L i m e n i t e s p o p u 1 i, VOs.
♦Haaparanta. V. 1915 valmistui
Karungin-Haaparannan rautatie.
♦Haapavesi. 7,651 as. (1918);
maamiestalvi-kurssit kansanopiston yhteydessä, vaivaistalo,
piirilääkärin asemapaikka, eläinlääkäri, palokunta,
osuuskauppa, jolla kaksi myymälää,
turvepehku-osuuskunta, sähkölaitos, maanviljelijäin saha- ja
mylly-o.-y., suksien valmistusta myytäväksi;
kylpylaitos (per. 1915). — Kirkossa Engbergin
maalaama alttaritaulu.
♦Haapsaari. 307 as. (1918), 1 kansakoulu,
jossa pappi opettajana, väestö elää kalastuksella.
— Oma seurakunta (1910); kirkko puinen, rak.
1858, alttaritaulu maalari Frans Lehtisen tekemä:
„Vapahtaja lapsen kera". J. A. W.
Haarakaukoputki, tykistötähystykseen
käytettävä kaukoputki, jonka ylälinssit ovat
haara-maisten suppilojen päissä. Vain nämä ylälinssit
pistävät suojuksen yläpuolelle, itse tähystäjän
ollessa suojassa. Hiea jakorenkaineen voidaan
käyttää sivuetäisyyden mittaamiseen,
räjähdyspisteen määräämiseen, korkeuskulman
mittaamiseen, lyhimmän etäisyyden selvillesaamiseen,
suunnan antamiseen ja ampuvien tykkien paikan
• 117 f—* * F *
määräämiseen. W. E. T.
Haas, Wilhelm (1839-1913), saks.
osuus-toimintamies, toimi hallinnollisena virkamiehenä,
vv. 1886-1900 piirineuvoksena Offenbachin
piirihallituksessa; oli vista 1881 edustajana Hessenin
inaapäivillä, 1898-1911 toisen kamarin
puhemiehenä, 1898-1912 edustajana Saksan
valtiopäivillä kuuluen saks.-vapaamieliseen puolueeseen.
H. alkoi jo nuorena virkamiehenä harrastaa
maataloudellisen osuustoiminnan edistämistä. V. 1873
perustettiin hänen johdollaan Hessenin
maataloudellisten osuuskuntain liitto. Hessenin esimerkkiä
noudattaen perustettiin useita muitakin
maakunnallisia osuuskuntaliittoja, ja Hm aloitteesta 1883
näille keskukseksi „Saksan maataloudellisten
osuuskuntien yhtymä", jonka esimieheksi H.
valittiin; v:sta 1903 liiton nimenä oli „Saksan
maataloudellisten osuuskuntien valtakunnanliitto".
Tämän liiton johtajana H. vaikutti voimakkaasti
Saksan maataloudellisen osuustoiminnan
suurenmoiseen kehitykseen viimeisten vuosikymmenien
aikana. Hänen aloitteestaan syntyi myöskin
maataloudellisten osuuskuntain kansainvälinen liitto
1906.
Haastattelu, interview (ks. t. III Os.).
Haataja, Kyösti (s. 1881),
yhteiskuntapoli-tikko, yliopp. 1899; toimi aluksi
maanmittausalalla; lakit. kand. 1910. H. perehtyi erityisesti
maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli
maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin
oikeus-toimituskuntaan 1910; esittelijäsihteeriksi 1917,
maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917; oli
eduskunnan jäsenenä 1917-19; puheenjohtajana
komiteassa, jonka tuli laatia ehdotukset
hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi
vuokra-alueiden lunastustoimia varten. Julkaisuja:
„Maanvuokra- ja maakysymyksen vaiheita
ulkomailla", „Maanvuokraolot Suomessa 1912".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
