Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallusinatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
337
11 ai 1 u sin at sion i—H am pa at
338
*HalIusinatsioni ks. H a r h a-a i s t i m u s,
Täyd.
*Halme, Kaarle, toimi Kansan Näyttämön
johtajana v:een 1911, senjälkeen
Maaseututeatterin johtajana 1912-13; johtanut myös omia
kiertueita. Teoksia: näytelmäsarja
„Multa-aatelia" MII (1911-12), „Valkoinen hirvi" (1914,
romaani), suuri joukko seuranäytelmiä, „Attila,
hunnien kuningas" (painamaton näytelmä) y. m.
♦Halsua. 1,713 as. (1918); 2 kansakoulua,
pa-lo- ja hevosvakuutusyhdistys, Keski-Pohjanmaan
osuuskaupan haaraliike, osuusmeijeri, osuuskassa,
säästöpankki.
Hamilton-Geete, A n n a (1858-1913), ruots.
kirjailijatar, julkaisi vv. 1910-12 kolmiosaisen
muistelmateoksen „I solnedgången", joka käsittelee
murroskautta Ruotsissa viime vuosisadan
alkupuoliskolla ja jonka keskeinen henkilö on
kirjailijattaren äidinisä, runoilija Erik Gustaf Geijer.
Teos kuuluu Ruotsin memoaarikirjallisuuden
parhaimpiin. R. F.
♦Hamina. Asukasluku 3,217 (1919).
Huomattavia rakennuksia valmistunut v:n 1910
jälkeen: venäläisten rakennuttamat tiilikasarmit
ja 2-kerroksinen sairaala alakaupungin kankaalla,
työväentalo. Kouluista ruots. yhteiskoulu
oppilaiden puutteesta lakkasi 1911, kansakouluissa
ei enää ole ruots. luokkia, ven. kansakoulu
lakkasi vapaussodan jälkeen. Entisen
kadettikoulun rakennuksissa toimi syks. 1918 n. s.
taistelukoulu upseerien tilapäistä valmistusta varten,
sen jälkeen niissä toimi kadettikoulu vähän aikaa,
kunnes se muutettiin Helsinkiin.
Sanomalehdistä „Haminan sanomat" lakkautettiin
1917 valtiollisista syistä, sijalle perustettiin
„Maaseutu"; „Fredrikshamns tidning" lakannut
ilmestymästä tilaajien puutteesta. Uusia seuroja
ja yhdistyksiä: voimistelu- ja urheiluseura
Tarmo, kunnallisklubi, Haminan nuorisoseura,
Haminan kansallinen kokoomusseura, Haminan
kansallinen edistysseura. Pankkeja:
Pohjoismaiden osakepankin ja Suomen yhdyspankin
konttorit yhtyneet 1919.
Teollisuuslaitoksia: Haminan konepaja ja J. F.
Nordströmin nahkurinliikkeet lakanneet. Suurehko
tuulimylly rakennettu Saviniemeen 1919. Uusia
kauppaliikkeitä: Haminan rautakauppao.-y.,
Haminan rauta o.-y., Hankkijan haaraliike, Suom.
kalustokauppa o.-y., O.-y. Agroksen haaraliike,
Suom. maanviljelyskauppa o.-v., Kymenlaakson
kultaseppä o.-y., Haminan ja ympäristön
osuuskauppa r. 1. — Tullikamarin kanto 1917 21,949
mk. Tulevien ja menevien laivojen
yhteenlaskettu tonniluku 1916 35,094 rek.-ton. (suoranainen
kauppamerenkulku 26,068, yhdistetty 9,026),
tuu-laaki- ja liikennetulot 1916 17,560 mk. H:sta
kotoisin olevien alusten kantavuus sam. v. 890
rek.-ton. Kaupungin tulot 1916 442,159 mk.,
taksoitus 86,225 mk., menot 432,567 mk. —
Kirkossa B. A. Godenhjelmin maalaama alttaritaulu
„Taivaaseen astuminen". Viime vuosien
tapahtumia: joulun aikaan 1917 punakaarti
vangitsi kaupungin valtuuston ja pakotti sen,
aseellisella väkivallalla uhaten, tekemään
mielei-siään päätöksiä. Punakapinan alkuaika kului
verraten rauhallisesti, mutta huhtikuun
puolivälissä punaiset äkkiä vangitsivat kaupungin
kaikki huomatuimmat miehet, veivät heidät
Kouvolaan ja surmasivat julmalla tavalla; murhattu-
jen joukossa olivat m. m. kaupungin ja
Vehkalahden papit, pormestari ja kaikki lääkärit.
Kaupungin vapauttivat 3 p. toukok. 1918 Kajaanin
sissit. O. P-nen & J. A. W.
♦Haminan rata, siirtyi valtiolle joulukuussa
1915 800,000 mk:n kauppahinnasta ja liitettiin
1 p. tammik. 1916 Savon rataan, 7:nteen
lii-kennepiiriin.
♦Ilammarland. 2,228 as. (1918), kansakouluja
4, paloapuyhdistys, kirkolta Frebbenbyn
laivalaiturille 2 km, Maarianhaminaan 28 km,
Katt-byn osuuskauppa, Kattnäsin ja Djekenbölen
höyrysahat, osuusmeijeri, silakanpyyntiä ja
myyntiä Helsinkiin ja Turkuun, 4 purjel. (1,016
rek.-tonnia 1916), kirkon lähellä
muinaishautakum-puja. — Kirkossa R. W. Ekmanin alttaritaulu
„Kirkastus". J. A. W.
♦Hammarskiöld, Knut Hjalmar
Leonard, oli Staaffin ministeristön kukistuttua
0
pääministerinä helmik. 1914 - maalisk. 1917 ajaen
perille puolustuslaitoksen uudistuksen ja
ylläpitäen suurvaltain sodan sytyttyä tarkkaa
puolueettomuutta.
Hammasluu ks. Hampaat, III Os.
♦Hammaspyörä. Ehtona hammaspyöriä
käytettäessä on, että kummankin pyörän n. s.
jakoympyrän kehänopeus pysyy yhtä suurena.
Jakoympyräksi sanotaan sitä ympyrää, jota
pitkin hammasjako mitataan. Jos esim. käyttävän
pyörän h a m m a s m u o t o valitaan, täytyy
käytetyn pyörän hammasmuodon olla sellainen,
että jos ajatellaan käyttävän pyörän olevan
liikkumatta ja käytetyn liukumatta vierivän
sillä, niin tulee hampaiden koko ajan koskettaa
toisiaan. Silloin alussa mainittu ehto on täytetty
ja pyörät toimivat säännöllisesti. Näin ollen jos
toisen pyörän hammasmuoto valitaan, on
toisenkin pyörän hammasmuoto määrätty. Tämä
voidaan piirtämälläkin määrätä, kun huomataan,
että hammaskylkeä vastaan hampaiden
koske-tuspisteeseen piirretty kohtisuora viiva kulkee
jakoympyräin senhetkisen kosketuspisteen kautta.
Tätä tapaa valita toinen hammasmuoto
ja""piir-tää toisen pyörän hammasmuoto sen mukaan,
käytetään vain hyvin suurien hammaspyörien
hampaita piirrettäessä. Silloin luonnollisesti
valitaan sellainen hammasmuoto, jonka voi
helposti piirtää ja tehdä. Käytännössä kuitenkin
käytetään hammasmuotoina sellaisia käyriä, joita
on kumpaakin helppo muodostaa. Tällaisia ovat
n. s. vierintä- eli sykliset käyrät, sykloidi- ja
evolventtikäyrät, joista jälkimäiset ovat hyvin
yleiset erittäin siitä syystä, että niitä on’helpoin
höyläämällä tai jyrsimällä muodostaa, jotapaitsi
tällaiset evolventtipyörät ovat ryhmäpyöriä, s. o.
ne voivat toimia minkä suuruisen toisen
evol-venttipyörän kanssa tahansa, jos kummallakin
pyörällä vain on sama hammasjako.
Sykloidi-hampaita käytetään suuria työmääriä
hammaspyörillä siirrettäessä, nämä hampaat kun
kuluvat vähemmän kuin evolventtihampaat. P-o P-o.
♦Hammershoj, Vilhelm, kuoli 1916.
* Hampaat esiintyvät alimmalla asteellaan,
rustokaloilla, pääasiassa ruumiin pinnassa
suomujen hampaanmuotoisina lisäkkeinä, n. s. i h
o-h : n a, mutta voimakkaampina suuontelossa,
jossa toimivat saaliin kiinnipitäjinä ja
paloitteli-joina, ollen rakenteeltaan ja synnyltään kuitenkin
iho-h:n kaltaisia. Tosin jo ympyräsuisillakin on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
