Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallusinatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
339
Ilanipel—Hanko
340
suuontelossa hammaslisäkkeitä, mutta nämä
ovat sarveismuodostumia, eivätkä siis varsinais-
i.
mm
6.
7-
A- S• 2.
Erilaisia hammastyyppejä:
i. Rustokalaii ihohammas. 2. Sammakon yläleuan
hammas. 3 Käärmeiden myrkkyhampaita. 4. Harjasiiliu
piikkipäinen poskihammas. 5. Suden sahateräinen
raateluhammas. 6. Hirven poimukiilteinen poskihammas.
7. Jyrsijän avojuuriset hampaat.
teil hampaiden kanssa rinnastettavia. Puremisen
tukemiseksi liittyvät h. suuontelon luihin.
Useimmilla vaihtolämpöisillä selkärankaisilla ne
kiinnittyvät luitten syrjiin. Tällöin voi yhteys olla
joko höllä, niin että h. voivat liikkua eteen- ja
taa-päin (haikaloilla, käärmeillä) tai ovat ne
kiinni-kasvaneet suuontelon luihin. Krokotiileilla ja
imettäväisillä ne kiinnittyvät erikoisiin
hammas-kuoppiin. Alhaisimmilla hampaallisilla
selkärankaisilla (kaloilla) on h:ta miltei kaikissa
suuontelon luissa, mutta korkeammilla ne rajoittuvat
varsinaisiin leukaluihin. H. puuttuvat
sekundäärisesi kilpikonnilta, linnuilta ja eräiltä
imet-täväisryhmiltä (m. m. nokkaeläimiltä,
hetulava-lailta ja muutamilta vajahampaisilta). Tällöin
ne usein esiintyvät aiheina vielä sikiöasteella tai
ovat esiintyneet sukupuuttoon kuolleilla
sukulais- t. kantamuodoilla (esim. liskolinnulla). —
Useimmilla vaihtolämpöisillä selkärankaisilla
kaikki h. ovat yhdenlaisia (homodontinen
ham-mastus). Imettäväisillä ovat h. mukautuneet
erilaisiin tarkoituksiin asentonsa mukaan
(hetero-dontinen hainmastus), josta jo huomaa aiheita
entisajan nisäkäsliskoilla (Theromorpha).
Erikoistuneita hita ovat myös käärineiden
myrkky-h. Imettäväis-h:n tehtävänä voi olla ravinnon
irroittaminen (etu-h.), saaliin tappaminen ja
kiinnipitäminen (kulma-h.) tai hienontaminen
(poski- 1. taka-h.). Kulma-h. ja joskus etu-h:kin
ovat toisia h:ta suuremmat ja niitä käytetään
tällöin myös puolustusasema (tora-h.).
Kasvinsyöjillä imettäväisillä on iso hammasloma
’etuja taka-h:n välillä ravinnon käsittelyn
helpottamiseksi (esim. jyrsijöillä, sorkka- ja
kavioeläimillä). Poski-h. ovat muodoltaan ja
rakenteeltaan erilaisia riippuen ravinnosta ja sen
hienontamisesta, joka voi tapahtua pistelemällä
(piikki-päiset), leikkaamalla (sahateräiset) tai
jauhamalla (nystermäiset ja kiillepoimuiset). —
Kuluneet ja poisputoavat h. uudistuvat
vaihtolämpöisillä luurankoisilla jatkuvasti (polyfyodontiset
h.), imettäväisillä useimmiten vain kerran
(difyo-dontiset h.) tai ei ollenkaan (monofyodontiset
h., esim. hammasvalailla ja eräillä vajahampai-
silla). vrt. Nisäkkäät, VI Os. ja
Poskihampaat, VII Os. K. J. V.
♦Hampel, J ö z s e f, kuoli 1913.
"Hampuri. 973,000 as. (1917). — V. 1913
oli H:n tuonnin arvo 8,075 milj. ja viennin 6,822
milj. Saks. mk. Sam. v. oli kauppalaivojen luku
1,372 ja tonnisto 1,908,532. — V. 1913 valmistui
uusi jättiläisnostorana, joka voi nostaa 250 ton.
V. 1911 avattiin Elben alinen tunneli. —
Kaupungissa toimivan siirtomaaopiston on H:n senaatti
päättänyt laajentaa yliopistoksi. — H a m p
u-r i n-A m e r i i k a n 1 i n j a, ,,Hapag", joutui
sodan vuoksi 1915 vararikkoon.
*Hamsun, Knut. Uudemmista teoksista
mainittakoon laajat romaanit ,,Segelfoss by"
(1915) ja ,,Markens gröde" (1917, suom. ,,Maan
siunaus", 1919). H. sai Nobelin
kirjallisuuspalkinnon viita 1920.
♦Hancock. V. 1913 valittiin Hin mayoriksi I.
pormestariksi suomalainen Aappo Ojala. —
„Työmies" lehti on siirretty Hista Duluthiin.
Hangaari ks. L e n t o k o n e s u o j u s, Täyd.
♦Hangon kylpylaitos myytiin 1920 johtaja
K- E. Jonssonille.
Hanhikorppikotka ks. Korppikotkat,
IV Os.
♦Hankasalmi. 7,400 as. (1918); vaivaistalo,
kunnanlääkäri, sairaala, apteekki, palo- ja
eläin-vakuutusyhdistys, osuuskauppa, 3 osuusmeijeriä,
2 osuuskassaa, Hankasalmen asema ja
Niemis-järven ja Sauvomäen pysäkit, laivalaituri
Kuu-hankaveden eteläpäässä Hm aseman kohdalla,
laivaliike kirkon ja aseman välillä, kirkolta tänne
10 km, Viitakallion, Sauvonmäen, Huovon,
Venet-kosken raamisahat, Kirkonkylän ja Hankamäen
sirkkelisahat, sahojen yhteydessä myllyt, lisäksi
Korholan kosken kaksi myllyä, Suolikosken ja
Niemisjärven myllyt, sähkövalo-o.-y.
Luonnonnähtävyyksiä: Ohemäen vuori ja Hankamäki.
J. A. W.
♦Hankkija. Jäsenmäärä oli vin 1919 lopussa
1,286, joista 910 oli osuuskuntia; myynti oli
sam. v. 156,5 milj. mk. ja vuosivoitto 1,3 milj.
mk. Tämän jälkeen ovat Hin rahastot yhteensä
9,i milj. mk., josta 1,100,000 mk. jäsenten
lisä-maksusitoumuksia. Sivukonttoreita on Hilla
nykvisin (1920) 10. O. K:nen.
♦Hanko. Asukasluku vin 1919 lopussa
5,936, pinta-ala (1915) 3,6 (3,i) km2, josta
kaupungin asemakaava l,i km- ja asemakaavan
ulkopuolella kaupunkiin yhdistettyä maata 2,4 km-,
sitäpaitsi kaupunki omisti rajojensa ulkopuolella
Hangon nykyinen satama (A) ja Hangon
vapaasatama-suunnitelma iB-N), B työväen asuntotontteja, C ja D teh
dastontteia. H ja F varastoalueita, G ja K
makasiinitont-teja, H liikehuonetontteja, I virkailijain asuntotontteja.
Iv, M ja N satamalaitureita.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
