Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harms ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
347
H asa—H aukivuori
348
puutaimisto, kasvihuoneita ja kauppapuutarha,
16 km pitkä kapearaiteinen rautatie tilan
metsäalueiden läpi, 20Ü hevosvoiman voimakeskus,
saha, mylly y. m. teollisuuslaitoksia. J. A. W.
"Hasa, e l-H asa 1. e 1-A h s a, Persianlahden
länsirannalla sijaitseva Arabian maakunta, joka
ulottuu n. Rås es-Soarista etelään
Bahrein-lah-den pohjukkaan; n. 80,600 km2, 150,000 as. V:sta
1870 H., jota turkkilaiset erehdyttävästi sanovat
Nedzdiksi, muodosti Turkille kuuluvan
kuver-nementin (sandzakin). V. 1913 Rijådin emiiri
Abd al-Aziz Ibn Sa’üd englantilaisten kanssa
tehdyn salaisen sopimuksen nojalla karkoitti
Turkin sotaväen ja virkamiehet H:sta ja alisti sen
valtansa alle, mikä todellisuudessa merkitsee,
että H. joutui Englannin suoranaiseen
vaikutuspiiriin. Tärkeimmät kaupungit ovat el-Katif
meren rannalla ja el-Hufuf sisämaan eteläosassa.
K. T-t.
Hasbaeli [häzbah], Wilhelm (s. 1849), saks.
taloustieteilijä, 1893-1907 professorina Kielissä.
Teoksia: „Die allgemeinen philosophischen
Grundlagen der von F. Quesnay und Adam Smith
begründeten politischen Ökonomie" (1890),
„Untersuchungen über Adam Smith und die
Entwicklung der politischen Ökonomie" (1891),
„Die englischen Landarbeiter in den letzten 100
Jahren und die Einhegungen" (1894, myös
englanniksi nimellä „A history of the english
agri-cultural labourer", 1908), „Die moderne
Demokratie" (1912).’
Hase [häzd]j Konrad Wilhelm
(1818-1902), saks. arkkitehti, rakennustaiteen
professorina Hannoverin polyteknikumissa 1849-94,
oli goottilaisen tyylin, etenkin pohjoissaks.
tiili-gotiikan lahjakkaimpia ja tarinokkaimpia uuteen
eloon virittäjiä, muodostaen opettajana oman
koulukunnan. Rakensi Hannoverin
„Provinzial-museum"in (modernisti käsiteltyyn romaaniseen
tyyliin 1853-56), Kristus-kirkon (ristihallikirkko,
1859-64) ja Apostolikirkon (pohjoissaks.
varhais-gotiikkaa, 1883 ja seur.) ja uusi Marienburgin
linnan Nordstemmenin luona (yhdessä oppilaansa
Oplerin kanssa, komeimpia uudenaikaisia
goot-tilaistyylisiä maallikkorakenteita); uusinteli myös
Hannoverin goottilaisen raatihuoneen.
Julkaisuja: „Sammlung von Zeichnungen
ausgeführter Kirchen, Schulgebäude u. Privatbauten"
(1873-76, 10 vihkoa); „Die Gräber in der
Schlosskirche zu Quedlinburg" (F. v. Quastin kera,
1877). U-o N.
Hasselriis, Louis (s. 1844), tansk.
kuvanveistäjä, opiskeli ensin Kööpenhaminan
taideakatemiassa sekä sitten usean vuoden aikana
Roomassa, jossa on muutenkin asunut pitkät
ajat. Onnistuneimpia hänen teoksistaan ovat
Soren Kierkegaardin, Johannes Ewaldin ja
Heinrich Heinen luonteenomaiset muotokuvat.
Hänen muista luomistaan ansaitsevat mainitsemista
pieni Bellmanin patsas, H. Chr. Andersenin
muistopatsas Odensessa ja pystykuva
„Diskok-sen heittäjä". F. L.
*Hatanpää, kartano Messukylässä,
päärakennus n. 1 km Tampereen kaupungin eteläpuolella
Pyhäjärven niemellä. Kartanon muodosti
alkuperäisesi 2 säteritilaa, 8 akumenttitilaa ja 18
verotilaa, yhteensä 28 tilaa, veroltaan yht. 132/8
manttaalia. Nykyään H. käsittää 12 tilaa, 4,2552
manttaalia, peltoa 639,993 ha, niittyä 176.675 ha,
metsää 642,790 ha. Ollut vuodesta 1843
Idman-suvulla, siirtyi paitsi Kurussa olevaa Nygårdia
1913 oston kautta Tampereen kaupungille
(kauppahinta 21/i milj. mk.). Entinen päärakennus,
joka paloi 1883, oli puusta ja rapattu valkeaksi,
2-kerroksinen, nykyinen 2-kerroksinen
päärakennus tiilestä, valmistui senaattori S. Gripenbergin
piirustusten mukaan 1885. Rakennuksen ympärillä
laaja puutarha ja puisto vanhoine mahtavine
kuusi- ja lehmuskujanteineen ja
koristepensas-istutuksineen. Lempäälän maantieltä johtaa n.
1 km pituinen lehtikuusikujanne kartanolle.
Tampereen kaupunki on rakennettu alkuperäisesti
H:lle kuuluville maille, ja kartanossa
vieraillessaan 1775 Kustaa 111:n myös kerrotaan tehneen
päätöksen kaupungin perustamisesta. Nykyisin
(1919) on H:n alueelle rakennettu useita
teollisuuslaitoksia kuten O.-y. Lokomon tehtaat, O.-y.
Hyppösen kenkätehdas, N. Salminen o.-y:n
nahkatehdas, Hankkijan mylly- ja
viljankuivaus-laitokset, valtion vihanneskuivaamo,
värjäysteh-das. Päärakennusta ja entistä navettaa kaupunki
nykyään käyttää mielisairaalana. [Tarvas,
,,Ha-tànpää" (Otava 1916, s. 368-375).] J. A. W.
Hatti ks. Heettiläiset, III Os.
*Hatlula. 4,892 as. (1918); vaivaistalo, sairaala
Pelkolassa, säästöpankki, Parolan asema ja
Le-teensuon pysäkki, Suomen
suoviljelysyhdistyk-sen omistama Leteensuon koeasema, O.-y.
Marjan hedelmänjalostustehdas Parolassa, Parolan
höyrymylly, luujauhotehdas, Kosken mylly ja
saha, Jutilan saha ja mylly. Vanhoja kartanoita:
Metsänkylä, Vesunti, Herniäinen, Albacka. —
Uudessa kirkossa kolme R. V. Ekmanin
alttaritaulua: keskellä „Vapahtaja ristillä", vas.
„Getsemane", oik. „Ylösnouseminen". J. A. W.
"Hauek, Albert, kuoli 1918.
Haudanmaa, Matti (s. 1858), Suomen
huomattavimpia kansanviuluniekkoja, kotoisin
Kor-tesjärveltä. H:n soitossa kiinnittää erityisesti
huomiota harvinainen intervallipuhtaus; siinä
suhteessa nimenomaan, ja soittoniekkana yleensäkin,
voitti hän alallansa kaikki tunnetut aikalaisensa
Verrattaessa toisiinsa H:ta ja Ruotsin etevimpiä
kansansoittajia, esim. Höökiä Rättvikistä, jää
ensinmainittu voiton puolelle. H. edustaa
tyylillisessä suhteessa välittävää astetta
vanhemman, nähtävästi 1600-luvun taidemusiikista
peräisin olevan, vahvasti korukuvioisen (Pinni ja
Seijari Kuortaneelta) ja selväsävelisemmän
uudemman soittotavan välillä. H:nkin pääala on
kuitenkin vielä polska. H. K.
* H au I10. 5,500 as. (1918); kansakouluja 10,
eläinlääkäri, apteekki, vaivaistalo, kirkollinen
museo, palokunta; kirkolta Siukolan laiturille
Vanajanselän rantaan Tyrvännössä 17 km, täältä
laivaliike Hämeenlinnaan; Alvettulan
lastauspaikka, 2 osuusmeijeriä, Alvettulan saha ja mylly;
ajo- ja huonekaluja valmistetaan myytäväksi.
Vanhoja kartanoita: Hahkiala, Hvvikkälä,
Hyö-mäki, Skyttälä v. m. Kirkossa Joh.’ Fossellin 1883
maalaama alttaritaulu „Jeesus Getsemanessa".
J. A. IV.
"Haukipudas. 6,184 as. (1918), säästöpankki,
2 osuuskauppaa, 5 sahaa, 3 myllyä. — Kirkossa
Mikael Toppeliuksen 1744 tekemiä seinämaalauksia.
J. A. W.
"Haukivuori. 4,049 as. (1918); vaivaistalo,
osuuskauppa, osuuskassa, Hietalan saha ja mylly.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
